Lähettäjä: Pullukka 
Päivämäärä:   26.7.24 15:41:30

Olin aina reilu 30-vuotiaaksi sellainen hoikahko, en laiha mutta normaalipainon sisällä lähempänä ala- kuin ylärajaa. Olen ikäni harrastanut liikuntaa eri muodoissa. Työni on keskiraskasta. Olen aina syönyt melko terveellisesti ja ennen kaikkea ruokailutapojani muuttamatta. Eli elämä on ollut tasaista. Tottakai kesällä tulee syötyä jäätelöä ja jouluna suklaata, mutta noin pääpiirteittäin. Ja kappas! Nyt olen vajaan kahden vuoden aikana lihonut liki kymmenen kiloa, minkä kyllä näkee ja tuntee. Jotenkin havahduin tähän tilanteeseen nyt. Kilot ovat tulleet tasaisesti tämän kahden vuoden aikana. Vaikka olen käynyt vaa'alla, en ole aiemmin sisäistänyt asiaa kunnolla, vaan aina selitellyt itselleni vain helle- tai menkkaturvotusta tai jotakin vastaavaa.

Tilanne kuitenkin se, että en ole vähentänyt liikuntaa enkä myöskään lisännyt syömistä. Olen viimeiset kymmenen vuotta harrastanut samoja lajeja, käynyt koiran kanssa täysin yhtäpitkät ja samat lenkit sekä syönyt yhtä suuret annokset, juonut samat kolme kupillista kahvia päivässä jne., mutta viimeisen kahden vuoden aikana painoa on vain alkanut kertyä ilman mitään selittävää syytä. Ikää nyt 34v. En keksi mitään selitystä painonnousulle. En herkuttele huomaamatta (en juuri edes välitä makeasta), en syö yhtään enempää kuin ennen enkä tosiaan ole karsinut mitään liikuntaa pois. Elämäni on pysynyt täysin muuttumattomana kymmenen vuotta, ja painonikin pysyi sen kahdeksan vuotta muuttumattomana. Näihin vuosiin ei ole sisältynyt myöskään mitään suuria mullistuksia kuten raskauksia/lapsia/eroja tai muutakaan erikoista. En ole väsynyt eikä olemukseni tai terveydentilani ole mitenkään muuttunut.

Mistähän tämä lihominen siis johtuu? Ja mitenhän sitä painoa nyt helpoiten saisi pois? Kyse ei ole lihaksesta vaan vyötärölle ja lanteille kertyneestä rasvasta sekä toisiaan hankaavista sisäreisistä. En halua "muuttaa läskiä lihakseksi" painon säilyttäen vaan haluan tämän ylimääräisen painon kokonaan pois. Syitä on monia, yksi liittyy ihan harrastamiseen ja nimenomaan painoon, ei kehonkoostumukseen. Toinen syy on nuorena sattunut jalkavammani, josta johtuen itseasiassa tämä vammautunut jalkani on myös alkanut oireilla painon noustua, eli nivelkään ei tiedä, onko se kannettava paino lihasta vai läskiä.

Olen tämän kymmenen vuotta syönyt siinä 1800-2000 kcal verran päivässä, melko lailla suositusten mukaan ja kaikkea riittävästi saaden. Syön sinänsä kaikkea eikä minulla ole allergioita. Herkkuja tulee syötyä harvoin, enkä niistä edes kauheasti välitä. Lähinnä tosiaan hellesäällä jäätelöä ja jouluna lahjaksi saatuja suklaita, muutoin oikeastaan vain kyläillessä jotakin tarjoiltavaa. En edes muista, milloin olisin ostanut itse viimeksi jotain herkkuja kotiin. Alkoholia käytän todella harvoin (alle viisi kertaa vuodessa) ja silloinkin hyvin vähän (siis tyyliin juon yhden siiderin terassilla). Roskaruokaa syön myös harvoin, harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Töissä syön omia eväitä, ja yhtä isosta satsista tulee edelleen yhtä monen kerran eväät kuin aina ennenkin, eli annoskoko ei ole mitenkään huomaamatta voinut kasvaa.

Selitystä tähän?

Lähettäjä: a 
Päivämäärä:   26.7.24 15:43:38

Hormoneista se johtuu. Minä olin myös kolmekymppiseksi normaalipainoinen, ja vaikka mikään ei muuttunut, sen jälkeen aloin lihoa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   26.7.24 15:44:56

Hormonit ja kyllä, peli on menetetty ellet kituuta loppuikääsi.

Lähettäjä: kuuskymppinen 
Päivämäärä:   26.7.24 15:53:39

Niinhän se on, ikääntyessä ja hormonitoiminnan vaikutuksesta aineenvaihdunta hidastuu ja aiemmilla elintavoilla paino alkaa pikkuhiljaa nousta.
Ottaisin ensimmäisenä yhteyttä ravitsemusterapeuttiin joka voisi suunnitella sinulle ruokavalion jossa on kaikkea riittävästi, muttei mitään ylimääräistä. Usein ihminen kuvittelee syövänsä vähemmän ja terveellisemmin kuin tosiasiassa on, ruokavalion läpikäyminen voi auttaa siihen ettet joudu luopumaan mistään olennaisesta ja paino pysyy kurissa. Ainakin vielä.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   26.7.24 16:00:47

Mullakin tapahtui tuolleen, olin 37 ja puoli vuotta :D

Lähettäjä: apua 
Päivämäärä:   26.7.24 16:02:36

HUHHUH, hiton pelottavaa luettavaa! Täytin itse just 30 ja seuraan niitä topia kauhulla. Olen viimeiset 15 vuotta elämästäni elänyt syömishäiriön kanssa, myrskyisemmillä ja selvemmillä vesillä vuorotellen. Olen vakavasti harkinnut yrittää vielä kerran oikeasti parantua, mutta jos paino tosiaan alkaa 30 v nousta tekee tai syö mitä vaan, niin pelkään etten kyllä pysty ikinä luopumaan tästä helvetistäni ja koko loppuelämä on yhtä dieettiä… :(

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   26.7.24 16:15:11

Itselläkin kolmekymppisenä tuli yhtäkkiä +10 kg, alle vuodessa. Laihduttaminen on työn ja tuskan takana, ja jos haluan hoikkana pysyä on edessä loppuelämän nälässä eläminen. Ei voi mitään.

Lähettäjä: Kokenut 
Päivämäärä:   26.7.24 16:15:25

Aineenvaihdunta hidastuu aika pian 20 ikävuoden jälkeen. Itse painoin 25- vuotiaana 52 kg ja nyt 60-vuotiaana 62 kg. Eli laihasta "uhkeaksi". Ei raskauksia, sairauksia. Kolmenkympin jälkeen pudotin kertyneet kilot monet kerrat takaisin 52 kiloon ananas-raejuustokuurilla. Sitten luovutin ja annoin läskiä kertyä tuon verran. Nyt pysyy paino tuossa ilman dieettejä. BMI siis muuttui periaatteessa 21 > 23. Mutta kun ikä myös kutisti pituudesta (välilevyt menevät kasaan ym.) BMI onkin 24.

Vanheneminen ei hääviä ole. Olisiko ollut parempi kuolla nuorena ja hehkeänä?

Lähettäjä: Tiffany 
Päivämäärä:   26.7.24 16:35:06

Siis ihanko oikeasti paino vaan alkaa kertyä tuolla tavalla? Okei nyt jää kyllä päivällinen täällämsyömättä, kun tätä topaa lukee :| Mieluummin rehellisesti kuolisin nyt, kun joutuisin taas aloittamaan dieettaamisen, joka vielä kestää koko loppuelämän.
T: 29v, syömishäiriöhistoria ja paniikissa

Lähettäjä: Rasse 
Päivämäärä:   26.7.24 16:36:21

Täällä ikä jo 4-alkava.
Mulla kaikenlaista häikkää kehossa. Ja juuri näistä syistä + haluan harrastaa laadukkaasti eli kroppa pitää olla kunnossa niin painonhallinta tarvii olla +-5kg sektorilla. Aloittajan tekstissä paljon samaa, mitä itse kirjoittaisin. En tykkää, kun pelastusrengas tursuaa ja pylly kiristää vaatteet niin, etteivät istu.
Haluan ajatella, että onneksi ei ole mtn hormoni valmisteita ikinä ollut käytössä, muuten olisi varmaan vielä vaikeampaa. Kymmenen vuoden sisään varmaan tarvii jtn vaihtarimömmöjä, en odota innolla.
Paino pysyy kurissa vaan, jos liikun joka päivä. Ja ei mitä vaan liikuntaa, vaan usein vesiliikuntaa, joka selvästi vaikuttaa mun aineenvaihduntaan positiivisesti. Vesijumppaa ja vesijuoksua osaa kuka vaan tehdä, uinnin tekniikka kurssit aikuisille on kivoja. Välillä mietin, kuinka kiva on käydä uimahalleissa, mutta kivempaa se ois kuin läskistyä ja kärsiä kolotuksista. Haluan olla urheilullisen näköinen sen lisäksi, että perusterveys pysyisi edes nykyisellä tasolla.
Lihaskuntoa treenaan muuten sen verran, kun saan aikaiseksi, salilla käynti ei kiinnosta ollenkaan. Ohjattu kiertoharjottelu olisi kivoin vaihtoehto.
Ruuissa on eniten vaikuttanut, et leipää (eli lähinnä niitä päällyksiä) en oikeestaan ollenkaan syö ja muuten sekaani kasvispainotuksella. Syön aamupalan, yhden lämpimän ruuan/pv ja iltapalan, välipalaksi jotain, jos ei muuten virta riitä.
Liikunta yleensä aamu/aamupäivä, iltaisin oon koko töissä tai haluan vaan löysäillä.

Lähettäjä: kirjo 
Päivämäärä:   26.7.24 17:50:57

No ei kaikilla paino ala nousta.
Olen nyt 56 v. Mitat 166/55. Painan kymmenen kiloa vähemmän kuin reilu 20 vuotta sitten.
Syön neljä kertaa päivässä. Alkoholin jätin pois.
Makeaa syön joka viikko pieniä määriä, mutta en joka päivä.

Lähettäjä: enen 
Päivämäärä:   26.7.24 17:56:54

Minulla sama kuin aloittajalla. Tosin jalkavammaa tai koiraa ei ole, mutta paino noussut niin että näkyy ja tuntuu eikä mikään elämässä ole muuttunut. Täytän nyt 40 v. Lapsia ei ole.

Monilla kuulemma humpsahtaa kroppaan 10 kiloa kun on vähän yli 40 kg. Ne vain tuli jostain, eivätkä lähde pois. Eräs somettaja tätä joskus ihmetteli kun oli 43 v, ja hänelle tulvi vastauksia, että "sama täällä, minullekin kävi juuri noin 43-vuotiaana!".

Ehkä hormonit, ehkä joku muu. Mutta mikä?

Ne vaatteet, jotka solahti ongelmitta päälle pari vuotta ja 5 kiloa sitten, menee päälle enää nitkutamalla, eikä todellakaan mene nappi kiinni. Vaatteet kiristää ja puristaa.

Haluaisin nämä kilot pois, en uusia isompia vaatteita. Kroppa ei näytä ja tunnu omalta, vaikka BMI:n mukaan olen edelleen ihan normaalipainoinen.

Hypotyreoosi on ja siihen kohdallaan oleva lääkitys. Eikä oireita mihinkään suuntaan ole. Olen nyt yrittänyt syödä vhh:mmin, ja vaikka olo tuntuu paremmalta ja kroppa timmimmältä, vaaka näyttää edelleen yhtä paljon eikä vaatteet mahdu yhtään sen paremmin päälle. Mitä hemmettiä tämä oikein on??

Lähettäjä: enen 
Päivämäärä:   26.7.24 18:05:21

Ja tosiaan tuo hypotyreoosi ei minua edes diagnosoimattomana lihottanut. Kärsin oireita 6 vuotta enkä saanut diagnoosia, eikä paino noussut. Kun sain diagnoosin ja lääkityksen, olo parani, vaaka näytti samaa kuin aiemminkin. Lääkitys on nyt ollut 8 vuotta eikä sitä ole tarvinnut säätää, verikokeet vuosittain ja kaikki hyvin. Mutta nyt parin vuoden aikana on nuo kilot tulleet.

Tuntuu kyllä, että kaikki muutkin ympärillä ovat tukevoituneet tai ihan oikeasti lihoneet. Ehkä se on tämä ikä, ja minua reippaasti nuoremmillakin sitten se tai joku muu.

Joku minua 10 v vanhempi (mies) on laihtunut, mutta on kertonut tehneensä sen eteen kyllä töitäkin. Plösömoodista himourheilijaksi, joten jossainhan se näkyy ja tuntuu, kun jo pari vuotta himourheillut. Talvella hiihtää 4 tunnin lenkkejä, kesällä pyöräilee. Käy salilla ja spingingissä ja ja... Minä en kuitenkaan jaksa enkä halua olla himourheilija.

En haluaisi myöskään alkaa syödä ketogeenisesti, enkä muutenkaan tehdä ruokavaliosta itselleni mitenkään hankalaa. Kun tähän asti on elänyt ruokavalion suhteen melko mutkattomasti, niin en jaksaisi olla miettimässä, että mitä tapahtuu jos syön kaurapuuroa...

Lähettäjä: Kettunen 
Päivämäärä:   26.7.24 18:24:12

Sain kolmisen vuotta sitten lääkityksen joka aiheutti painonnousua, paino kivunnut n. 15kg ainakin tuon lääkityksen aikana. Viisi vuotta sitten olisin pudottanut tuon pois kohtuu helposti, nyt 33v yritän saada painoa putoamaan ja tämä on aivan mahdoton työmaa. Joo varmasti mahdollinen aivan totaalisella kitukuurilla, mutta ei ole oikeasti kivaa elää niin että on kokoajan kauhea nälkä. Epätoivoinen olo.

Lähettäjä: apua 
Päivämäärä:   26.7.24 18:38:01

Lähettäjä: Tiffany
Päivämäärä: 26.7.24 16:35:06

Siis ihanko oikeasti paino vaan alkaa kertyä tuolla tavalla? Okei nyt jää kyllä päivällinen täällämsyömättä, kun tätä topaa lukee :| Mieluummin rehellisesti kuolisin nyt, kun joutuisin taas aloittamaan dieettaamisen, joka vielä kestää koko loppuelämän.
T: 29v, syömishäiriöhistoria ja paniikissa

Siis tämä, en mistään hinnasta halua elää laihdutuspainajaista vanhaksi asti

Lähettäjä: Viiru 
Päivämäärä:   26.7.24 18:47:17

Itse myös aloin lihomaan 40 v. täytettyäni. En halua olla jatkuvalla kitukuurilla, joten olen sitten vain ylipainoinen...

Lähettäjä: Er 
Päivämäärä:   27.7.24 10:33:20

25v vuotiiana alkoi, 4v aikana tullu lihottua 40kiloa! Stressiä enemmän kuin ennen mutta muuta muutosta ei... Kaikkea yritän ja mitään ei tapahdu. Lääkärissä käyty, verikokeet ja muut kaikki normaalit. Lääkäri käski vaan pudottaa painoa, mutta miten?! Sanoi että katsotaan 2kk päästä uudelleen jos et ole saanut painoa pois. Pitää alkaa ottaa yhteyttä ravitsemusterapeuttiin, joku roti saatava tähän ennenkuin masennus iskee...

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   27.7.24 10:39:40

Minulla alkoi siinä 35-40 korvilla. Siihen asti olin hyvin hoikka, 171/55-60. Raskauskilot hävisivät nopeaan eikä mun tarvinnut ikinä tehdä mitään painoni eteen. Nelikympin korvilla huomasin, että nyt täytyy alkaa tarkkailla syömisiä, vyötärölle meinaa kertyä rengasta. Sitten elämään sattui huono aika, alkoholia kului ja elämäntavat ei olleet balanssissa muutamaan vuoteen, ja huomasin painavani 80 kiloa. Kasasin elämäni uudelleen, alkoholi pois, säännölliset, kasvispainotteiset ruoka-ajat ja salitreeni 4-5 kertaa viikkoon. Elämän laatu parani, mutta kilot eivät vaan katoa.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   27.7.24 11:12:35

Minä en ole koskaan saanut syödä mitä vaan lihomatta. Nuorena jaksoi kytätä syömisiään ja pysyi suht hoikkana, keski-iässä muut asiat kuin ulkonäkö alkoivat olla tärkeämpiä, halusi nauttia elämästä eikä jaksanut ainaista kituutusta. Niinpä sitä karkkia, leivonnaista, jäätelöä, hampurilaista ja pizzaa kuluu enemmän ja se tuppaa näkymään kropassa. Kovin lihavaksi en silti tahdo itseäni päästää, koska terveys ja liikuntakyky, joten arkiviikkoina syön aika vhh:sti. Eli mulla ei ainakaan hormonit ole mystisesti ja automaattisesti lihottaneet, vaan ihan on omista valinnoista kiinni.

Edellä olevaan kommenttiin: 171/55-60 ei minusta ole "hyvin hoikka". Itse tuon mittaisena ja 60-kiloisena tunsin jo tarvetta laihdutella. Nykyisin sama kynnys on 10 kiloa ylempänä.