Lähettäjä: Äippä 
Päivämäärä:   25.7.24 16:46:38

Itse yritän rohkaista itsenäistymään pikkasen. Lapset jo 10 ja 11v. Isänsä sallii käsipuolessa roikkumisen, kiehnäämisen, syliin tulemisen.

Yleensä tilanteisiin liittyy myös joku mankuminen (jäätelö, munkki, koska lähdetään, saanko puhelimen)
Tätä esiintyy kyläillessä, eri tapahtumissa käydessä jne.

Mua ärsyttää. Olenko tunnekylmä vai onko isä kiedottu pikkusormen ympäri? Mielestäni ok käytöstä noin alle 10 v lapselta. Tietenkin tämän jälkeenkin voi osoittaa hellyyttä, halata illalla/aamulla yms. Mutta tuo roikkuminen, mankuminen jne…

Lähettäjä: Mama 
Päivämäärä:   25.7.24 16:51:02

No ylipäänsä en siedä mitään mankumista, eikä lapseni onneksi sitä teekkään. Manipuloiminen on rumaa, teki sitä lapsi tai aikuinen. Hyi.

Mutta käsi kädessä kuljen niin kauan kuin lapsi haluaa. Viereen saa tulla yöksi ja sohvalla katsotaan leffaa joskus vieri vieressä. Hyvältä tuntuvat nämä ja toivottavasti jatkuu aikuisuuteen asti läheisyydenkaipuu äitiään kohtaan. Toki lapsi nyt vasta 9v, mutta vaikka olisi 19v, niin uskon vastaukseni olevan täysin sama.

Lähettäjä: ivar 
Päivämäärä:   25.7.24 16:52:12

Äippä voi tulla aika toivoisit että vielä kiähnäis.

Lähettäjä: Mama 
Päivämäärä:   25.7.24 16:52:23

Ja se piti vielä sanoa että ihan yhtälailla tyttö istuu isänsä sylissä tai nukkuu vieressä. Halaa ja suukottaa. Minusta on vain ainoastaan ihanaa, koska minun lapsuudenkodissani ei aikuiset osoittaneet hellyydenosoituksia kenellekkään. Olemme tehneet jotain paremmin kuin omat vanhempamme, jos tyttö osaa näyttää hellyyttä muita ihmisiä kohtaan.

Lähettäjä: <3 
Päivämäärä:   25.7.24 16:54:41

Liittyykö kysymyksesi nyt mankumiseen vai läheisyyden kaipuuseen?

Mankumista en siedä minkään ikäiseltä, mutta sylissä / kainalossa saa olla tai käsikädessä kulkea vaikka vielä aikuisenakin jos haluavat

Lähettäjä: Ping 
Päivämäärä:   25.7.24 16:54:54

Onhan tuo sinulta vähän tunnekylmää. Roikkuminen ja mankuminen on tietysti ärsyttävää, mutta lapsi on kuitenkin lapsi. Eiköhän tuo lopu viimeistään yläasteikään tullessa.

Itse en pikkulapsiajan jälkeen ollut isän sylissä, pitänyt häntä kädestä tai ollut muutenkaan mitenkään lähellä. Olisin halunnut, mutta isä ei. Pidän sitä surullisena.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   25.7.24 17:05:15

Riippuu yksilöstä. Meillä 11 v on vieläkin enempi kyljessä kiinni kuin sisarus oli tyyliin 5-vuotiaana. Mitäpä tuo haittaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.7.24 17:15:11

Kyllä kuljen 11v kanssa käsi kädessä tai käsikynkkää. Sehän on mukavaa! Kumpikaan meistä ei mangu tai vikise.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.7.24 17:27:20

32v kävelee vielä käsi kädessä, saatetaan ottaa päikkärit yhdessä tai katsoa telkkaa lähekkäin. Eli hetki voi mennä vielä

Lähettäjä: Ruksi 
Päivämäärä:   25.7.24 18:18:04

Meillä poika lopetti käsi kädessä kulkemisen joskus alakoulun ekojen luokkien aikana 7-8v. Syliin tai viereen ei ole enää näin teini-ikäisenä halunnut.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   25.7.24 18:56:27

Aloittaja on ilmeisesti siis se miehen huomiosta kateellinen äitipuoli.

Häpeäisit.

Lähettäjä: Vinkkejä 
Päivämäärä:   25.7.24 19:02:00

Mitenkä te muuten opetettu lapsille ettei saa mankua?

Tosi ärsyttävää että lapset mankuu, kitisee ja kerjää ja yrittää saada aina lisää kaikkea vaikka kaupassa olisi jo valittu joku herkku mukaan.

Mitä tuossa tilanteessa tehdään? Lisää ei olla koskaan ostettu ja mankuminen on kielletty ja kerrottu sen olevan huonoa käytöstä. Mankuvat silti. Vienkö sen yhdenkin herkun takaisin vai mitä? Huudanko? Kun meillä ainakin lapset tekee kyllä asioita välillä vaikka ne on kielletty.

T. 2 mankujan äiti.

Lähettäjä: YY 
Päivämäärä:   25.7.24 19:19:50

Ei kai siihen ole mitään tiettyä ikää, luulen että kun lapsi lähtee kouluun niin sitten viimeistään loppuu luonnollisesti kun itsenäistyy, joillakin jo aiemmin. Ja jotkut eivät pienenäkään tykkää pitää kädestä kiinni.

Meillä lapset nyt 9v ja 11v ja eivät nuo ole enää vuosiin käsipuolessa roikkuneet, vaikka silloin tällöin kävelläänkin käsikädessä edelleen muuten vain :D Molemmat itsenäisiä, mutta hellyyttä saavat kyllä ihan niin paljon kuin haluavat. Poikakin joka siis 11v niin edelleen tulee välillä omasta aloitteesta halaamaan tai sohvalle kainaloon ja ihan on sallittua. Valtaosan ajasta kuitenkin mennä viipottavat omilla teillään.

Mitä tulee tuohon mankumiseen niin en osaa kyllä vinkkejä antaa, kai se on lapsilla yleisesti vähän tapana että kun halutaan jotain niin ruinataan, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Eivät meidän muksut mitään mankujia ole, mutta mielestäni on ihan luonnollista lapselle silloin tällöin jotain pyytää, ja toisinaan ensimmäinen eikä toinenkaan ”ei” ei välttämättä mene perille. Mä olen yleensä vaan todennut rauhassa sitten että nyt ei auta vaikka pyytäisit 20 kertaa, ei on ei, kannattaa lopettaa ajoissa. Yleensä tähän loppuu kitinät. Mitään kaupassa lattialle heittäytyjiä kumpikaan näistä ei onneksi ole koskaan olleet :D

Lähettäjä: .,. 
Päivämäärä:   25.7.24 19:27:08

Harvemmin lapset jaksavat mankua, kun sillä mankumisella ei ikinä saavuta mitään. Ja jos ihan mahdottomaksi menee, niin sitten ei saa mitään, ei edes sitä yhtä juttua.

Lähettäjä: Panda 
Päivämäärä:   25.7.24 19:32:35

Lapset saa kiehnätä, pitää kädestä, tulla syliin yms. Ihan niin kauan kuin haluavat. Mielestäni on vaan hyvä, että tänäpäivänä tunteita näytetään rohkeammin ja on läheisyyttä.

"Mitä tuossa tilanteessa tehdään? Lisää ei olla koskaan ostettu ja mankuminen on kielletty ja kerrottu sen olevan huonoa käytöstä. Mankuvat silti. Vienkö sen yhdenkin herkun takaisin vai mitä? Huudanko? Kun meillä ainakin lapset tekee kyllä asioita välillä vaikka ne on kielletty."

On sanottu lapsille ettei tänään ole herkku päivä yms. Mitä nyt sitten mankuvatkaan ja sanottu ettei kinuaminen auta. Yleensä tämä tepsii. Jos jatkuu siitä huolimatta niin sitten sanottu, että jos kitinä ei lopu niin sitten alkaa lähtemään asioita/vapauksia pois, kuten vaikka ettei illalla ole asiaa katsoa makkarissa haluamaansa ohjelmaa. Vapautuksia yms. Saa hyvästä käytöksestä ja mankuminen ei sitä ole. Tästä muistutettu.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   25.7.24 19:34:44

Meillä on sallittu kädestä pitäminen, syliin tulo ja kiehnääminen ihan niin kauan kun ovat tahtoneet niin tehdä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   25.7.24 19:39:53

Mulla lapset kyllä tulee joka päivä syliin ja halaamaan. Ovat 12 ja 9. 9-vuotias kävelee aina käsi kädessä ja mun mielestä se on ihaninta maailmassa. Haluaa myös usein ihan istuskella sylissä ja nukkua vieressä. Kaikesta tästä olen iloinen ja kiitollinen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.7.24 19:43:24

Jo ennen kauppaan lähtöä lapselle tehdään odotukset selväksi: muuta ei osteta kuin se, mitä on kauppalistalla. Lapsen voi antaa päättää vaikka yhden toiveruuan viikkoon. Sitten kannattaa valjastaa lapset hommiin, jo tosi pienet tykkäävät bongailla tuotteita esim. kuvakorttien avulla.

Ja joo, se yksikin herkku viedään takaisin. Ylipäänsä lapsen on hyvä tottua siihen että kaupassa ei joka kerta osteta herkkua. Samoin kannattaa olla tarkkana siinä ettei aina anna periksi kaikessa, jos lapsi tottuu siihen että mankumalla saa aina sen 5min lisää ruutuaikaa niin se mankuminen alkaa ulottua muillekin alueille.

Ja sitten jämäkästi ohjataan eteenpäin pois siitä tilanteesta seuraavalle osastolle, tarvittaessa käsi olkapäälle ja fyysinen ohjaus.

Lähettäjä: Äippä 
Päivämäärä:   25.7.24 20:38:06

No hyvä kuulla, että muutkin ovat sitä mieltä, että tuo ei ole outoa. Itse pidän sitä jossain määrin outona, ehkä sitten olen jossain määrin tunnekylmä. En muista itse, että olisin paljon koulun aloittamisen jälkeen kenestäkään kädestä pitänyt. Totta puhuen äitini on sanonut, että minä otin etäisyyttä ja en pitänyt ihan pienenäkään halailuista ja hellyydestä niin paljon kuin sisarukseni.

Veljeni lapsi muuten myös on tällainen, on jo 12- vuotias isokokoinen ja hän on jossain määrin piloille hemmoteltu. Lässyttämällä palvelu pelaa. Siis oikeasti puhuu vauvakieltå, kun haluaa jotain (äitinsä tekemään leivät tai isänsä sitomaan nappisten nauhat) Kun aikuiset juttelevat keskenään hän tulee äitinsä syliin ja ikään kuin varastaa huomion, kiehnää ja sählää aina siihen saakka kunnes saa kännykän käteen, sitten ei enää kenestäkään välitä.

Lähettäjä: Ruksi 
Päivämäärä:   25.7.24 20:57:15

Meillä on aina ollut sääntö, että mankumalla ei saa mitään. Ei siis yhtään mitään. Jos jotain haluaa, sen voi ilmaista nätisti ja vanhempi kuittaa toivee kuulluksi. Jos toive on toteutettavaissa, se voidaan antaa lapselle. Mutta jos menee ruinaamisrn ja mankumisen puolelle, niin asia on loppuun käsitelty: ei tipu.
Very simple.

Lähettäjä: Aa 
Päivämäärä:   26.7.24 08:30:32

Toivottavasti sellaista ikää ei tule koskaan. Oma lapsi on nyt 8v ja tulee syliin, pitää kädestä jne. Luojan kiitos ei kuitenkaan mangu, roiku, kisko tms.. Sellaista en hyvällä katsoisi minäkään. Meillä lapsen isän (ja muidenkin läheisten) kanssa samat säännöt, niin ei oo koskaan ollu ongelmana.

Helppo tällee vierestä tietenkin huudella, mutta huomion puutetta? Siis sellaista aidon huomion kaipuuta? Kyllä meilläkin huomaa, jos on liikaa unohduttu omien asioiden pariin eikä olla aidosti läsnä lapselle, mutta tuon ku huomaa niin tilanne on aina korjaantunut, eikä tosiaan oo noinkaan ”pahaksi” ikinä edes päässyt. Rajat pitää tietenki olla, mutta jos ne lähtökohtaisesti on kunnossa, niin itte lähtisin lisäämään huomiota ja yhteistä aikaa sallitulla tavoilla sen sijaan, että työntäis toista pois ja moittis vääristä tavoista.