|
Lähettäjä: Väsynyt
Päivämäärä: 24.7.24 17:27:05
Taas kohta jatkuu koulut ja minua ahdistaa jo valmiiksi kun pääasiassa yksi lapsen kaveri on meillä koulun jälkeen siihen asti, että patistelen iltapala aikaan kotiin. Kiva, että lapsella on kaveteita, mutta ruuan kulutus on todella suurta kun syömmeillä päivittäin välipalan ja päiväklisen, lisäksi kaikki askartelu tarvikkeet ymv kuluvat todella nopealla tahdilla eli niitä saa jatkuvasti olla ostamassa uusia. Puhumattakaan sotkusta mikä täällä on kun ovat iltapäivät keskenään. Huomasin, että ruokalaskumme on kesälomalla huomattavasti pienempi vaikka syömme kaikki ruuat kotona verrattuna siihen kun lapsi syö koulussa lounaan. Osittain syynä sekin, että jos ostan viikon välipalat jääkaappiin kerralla pystyy tämä kaveri vaivatta syömään kaksi hodaria, pari jogurttia ja puoli pakettia maissikakkua thdeltä istumalta välipalaksi. Tai sitten menee paketti pinaattilettuja ja paketti lihapullia vilauksessa. Viikoksi tarkoittamani välipalat on syöty yleensä parissa päivässä vaikka ostankin niitä niin, että pitäisi tiittää kavereillekin satunnaisesti.
Olen jo puhunut tästä tämän lapsen äidin kanssa ties montako kertaa. Äiti on sitä mieltä, että voivat olla välillä heilläkin. Käytännössä menee näin, että lapset ovat yhden päivän heillä ja sitten taas meillä joka päivä. Lapseni mukaan siellä pitää olla pääasiassa ulkona, mitään ei saa tehdä ettei tule sotkua eikä siellä saa syödäkkään. Tosin tämä syömättömyys ei haittaa lasta, mutta minua haittaa siinä kohtaa kun lapsi tulee nälkäkiukkuisena kotiin ja edellinen ruoka on ollut koulun lounas.
Millä ihmeellä saisin itseni pysymään siinä, että kaverit eivät syö meillä (koska mielestäni on todella epäkohteliasta olla tarjoamatta ruokaa jos ruoka-aikaan on kyläilijöitä) tai heittäisin tämän lapsen kaverin pihalle kun tulen itse töistä. Tätäkin kokeilin keväällä, mutta istui sitten pihallamme niin, että näki ikkunasta sisälle kun lapsemme teki läksyt ja söi. Ei tämäkään kivalta tuntunut varsinkaan vesisade päivinä. Lapsi on satunnaisesti muilla kavereilla ja on kiva kun saa heillä syömistä ja heitä ruokin meillä mielellään, mutta tämän yhden kanssa mener hermot. Hänen äitinsä on päälisinpuolin ihan järkevän oloinen, mutta sitten ei kumminkaan näe tilanteessa mitään ongelmaa. Kyllä minua hävettäisi ja olisi ikävä lasta jos hän olisi suoraan koulusta nukkumaanmneo aikaan asti kavereilla joka ikinen arkipäivä.
Huomaan, että olen todella väsynyt lapsen kavereihin kun harvoin ovat muualla vaan aina tässä meillä. Aina pitää varautua siihen, että on mahdollisesti useammallekin kaverille välipalat ja päivällisellä huomioitu allergiat ja tykkäämiset. Sitten se pois lähteminen on sellaista vitkuttelua ettei tosikaan. 30 minuuttia ei riitä mihinkään kun ensin jankataan ikuisuus ”kohta”, sitten etsitään tavaroita ja lopulta majoitutaan vessaan ja ulkovaatteet puetaan kuin hidastetussa filmissä välillä jumititaan katselemaan jotain.
Miten te muut olette saaneet kaveri asiat hoitumaan ilman stressiä vai valitanko vain turhasta? En tiedä ovatko omat voimavarat tällä hetkellä vähän vähissä, mutta en vain jaksaisi tätä lapsen kaveria.
|