Lähettäjä: Tarina 
Päivämäärä:   23.7.24 18:30:03

Pitääkö äikänopen tietää, mikä ero on varkaudella ja ryöstöllä?

Tähän nyt ei ole tietenkään mitään lakia tai sääntöä, joten jokainen voi kertoa oman mielipiteensä.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   23.7.24 18:32:25

Pitää.
Ero on sama kuin tippumisella ja putoamisella.

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   23.7.24 19:19:40

Mitä eroa sitten on tippumiella ja putoamisella? Tippuminen on vain puhekielinen versio putoamisesta, mutta varkaus ja ryöstö ovat kokonaan kaksi eri asiaa.

Mutta joo, äikänopen pitäis tietää ero varkauden ja ryöstön välillä.

Lähettäjä: Mon 
Päivämäärä:   23.7.24 19:33:14

Riippuu asiayhteydestä.

Lähettäjä: tassu 
Päivämäärä:   23.7.24 19:48:31

"Mitä eroa sitten on tippumiella ja putoamisella?"

Kirjakielen standardin mukaan nestemäiset asiat tippuvat ja muut putoavat. Ts. vesi voi tippua räystäältä, mutta liukastunut katonkorjaaja ei tipu vaan putoaa.

Samantyylinen pilkunviilaajien suosikki on kolmikko laittaa, pistää ja panna. Nyrkkisääntönä on "ruokaa laitetaan, neulalla pistetään ja kaikkea muuta pannaan".

Lähettäjä: Tarina 
Päivämäärä:   23.7.24 22:50:23

Ainakin pari on siis kanssani samaa mieltä...

Lähettäjä: …. 
Päivämäärä:   23.7.24 23:00:03

Ei tarvitse. Äikänope ei ole rikosoikeuden asiantuntija. Yhteuskuntaopin opettaja ehkä (tai lähinnä se että niissä on ero). Jos kirjoitetaan proosaa, käytetään kieltä vaihtelevasti eikä aina täysin muita tieteitä kunnioittaen. Jos kirjoitetaan asiatekstiä, äidinkielessä arviointi perustuu argumentoinnin laatuun, ei siihen, onko jokainen termi täysin oikein.

Lähettäjä: Kiulu 
Päivämäärä:   23.7.24 23:03:36

Kyllä sen verran yleissivistystä olisi hyvä olla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.7.24 23:04:00

Pitää.

Lähettäjä: Pii 
Päivämäärä:   23.7.24 23:05:14

Mitä vikaa jos, "laitoin rahaa talteen", "pistin rahaa talteen" tai "panin rahaa talteen"? Suomi on äidinkieleni ja ymmärtäisin kaikki kolme. Se mitä itse käyttäisin riippuisi asiayhteydestä.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   23.7.24 23:08:37

Varkaudesta ollut mies putosi sillalta tippuneen ryöstösaaliinsa sekaan.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   24.7.24 00:01:43

Ei tarvitse. Hyvä on jos tietää, mutta ei ole ydintä. Äidinkielenopettajan ei tarvitse tietää kaikkea äidinkielestäkään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 00:33:46

"Mitä vikaa jos, "laitoin rahaa talteen", "pistin rahaa talteen" tai "panin rahaa talteen"? Suomi on äidinkieleni ja ymmärtäisin kaikki kolme. Se mitä itse käyttäisin riippuisi asiayhteydestä."

Ymmärtäminen on toki tärkeää, mutta jos ammatikseen opettaa kieltä, niin silloin olisi hyvä myös tietää sanojen erot ja se, miten asiat sanotaan oikein.

Kyllähän me nyt lähtökohtaisesti ymmärretään, jos joku suomea opiskeleva sanoo lauseen, jossa kaikki sanat on perusmuodossa tai väärässä järjestyksessä. Kyllä me ymmärretään, ja se on tärkeintä. Mutta ei se lause siltikään oikein ole.

Lähettäjä: Agentti 
Päivämäärä:   24.7.24 00:57:21

"Ei tarvitse. Äikänope ei ole rikosoikeuden asiantuntija. Yhteuskuntaopin opettaja ehkä (tai lähinnä se että niissä on ero)."

Täsmälleen samaa mieltä, terveisin äikän ope.
(Vaikka satunkin tämän tietämään.)

Lähettäjä: Agentti 
Päivämäärä:   24.7.24 01:02:21

Ja pakko korjata tassua sen verran, että kyllä muukin kuin neste voi tippua.
"Korrektissa yleiskielessä tippumisella tarkoitetaan sitä, että jokin neste putoilee tippoina tai jotain putoilee yksi toisensa jälkeen (esim. marjat pensaasta tai heinät kuormasta). Tippumisella on siis toistuvan, jatkuvan tapahtumisen merkitys."
-Kielikello: https://kielikello.fi/tippuuko-taso/

Toki se silti tarkoittaa eri asiaa kuin putoaminen.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   24.7.24 01:23:11

Silti äikänmaikan pitää osaa ja osata opettaa oppilaille mikä ero on varkaudella ja ryöstöllä.
Mihin voisi perustaa koulutuksen, jos ei opettaja osaa noita kahta termiä erottaa toisistaan?

Lähettäjä: Muisto 
Päivämäärä:   24.7.24 01:25:18

Ala-asteella piti syksyllä kirjoittaa aine ”Mitä tein kesälomalla” ja minun aineessani oli mm. lause ”Tipuin hevosen selästä.” Äikän ope sanoi, että jos tipun hevosen selästä, niin silloin ensin tippui jalka, sitten käsi, toinen jalka, pää, toinen käsi jne. Mutta jos ”tipuin” kokonaisena, niin silloin putosin. Jäi tuo esimerkki elävästi mieleen. Sen jälkeen en ole tippunut hevosen selästä. Pudonnut olen kyllä useasti.

Aloittajan kysymykseen: Eikö ryöstössä uhata aina jotain toista henkilöä? Esim. ”Kädet ylös, tämä on ryöstö”. Varkaudessa sen sijaan ei keneenkään henkilöön kohdistu uhkaa. Jos menen yön pimeydessä naapurin pihaan ja vien sieltä pyörän tai ruohonleikkurin, se on varkaus. Jos taas menen kesken naapurin ruohonleikkauksen uhkailemaan naapuria, ellei hän anna ruohonleikkuria minulle, se on ryöstö.

Lähettäjä: Agentti 
Päivämäärä:   24.7.24 01:26:34

Riku, miksi äikän ope opettaisi kyseisen asian? Miksei sitä voida käydä yhteiskuntaopin tunnilla, niin kuin tähänkin saakka? :D

20 vuotta olen opettanut äikkää eikä ole koskaan tarvinnut kyseisiä termejä avata. Ei ihan kuulu äikän opetusuunnitelmaan ;)

Lähettäjä: Pessi 
Päivämäärä:   24.7.24 02:05:30

Niin, onhan tuo nyt toki aivan yleissivistystä ja uskon aikamonen aikuisen tietävän. Ei sitä silti minustakaan kuulu nimenomaan äikän open tietää sen kummemmin kuin kemian open tai insinöörinkään :D

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   24.7.24 02:17:38

Jos ei äikänope tiedä mikä ero on varkaudella ja ryöstöllä, niin on opinnot menneet taas hukkaan.
Mikä ero on novellilla ja romaanilla?
Entä äikänopena romanilla ja ja romaanilla?
Kohta päästät kissan ulos ja heräät ...

Lähettäjä: Pessi 
Päivämäärä:   24.7.24 02:24:54

"Jos ei äikänope tiedä mikä ero on varkaudella ja ryöstöllä, niin on opinnot menneet taas hukkaan."

Ai peruskoulun? Siellähän tuo asia opiskellaan.
Vai mitä ajattelit, että yliopistossa suomen kielen laitoksella opiskellaan? Lakitermejä?

Lähettäjä: Agentti 
Päivämäärä:   24.7.24 02:27:16

Jaahas, antaapa Rikun trollata ihan keskenään. Alkaa mennä taas ihan höpöttämiseksi.
Lieneekö korkki auennut kirjoitusvirheistä päätellen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 02:48:43

Jos eletään sivistysvaltiossa, niin kaikkien vanhempien pitää tietää tämä ero kotona ja opettaa lapselle tällaiset ennen kouluun siirtymistä.
Äidinkielenopettaja opettaa äidinkieltä. Biologian opettajat opettaa biologiaa ja historianopettajat opettavat historiaa.

Rikulle pikku vinkki siitä, että mihinkäs tämä maa on menossa, jos kouluikäiset lapset eivät tiedä varkauden ja ryöstön eroa ja joku yllättynyt äidinkielenopettaja joutuu ottamaan TAAS yhden erityislapsen huomioon ja muuttamaan opetussuunnitelmaa, koska väki kotona ei ihan hirveästi puhu tai reagoi maailmaan ja ympäristöön.
Ja se pentu menee seuraavan oppiaineen opettajan luokse töllistelemään ja aiheuttamaan tukitoimia.
Ja sitten me kaikki täällä maksetaan nykyään siitä, että kakarat tarvii jo tarhassa tukitoimintaa, kun ei oikein pysytä perässä ja monella laahaa oppiminen perässä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.7.24 09:43:21

Rikosoikeuden tunteminen ei kuulu äidinkielen opettajan työnkuvaan, joten ei tarvitse. Yleissivistystä tuo kuitenkin on, joten pitäisin kyllä outona, jos korkeakoulutettu aikuinen ei tuota tietäisi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 10:49:57

Ei opettajankaan, varsinkaan peruskoulun opettajan tarvitse olla täydellinen. Ja aina ei ehkä ole edes pedagogisesti järkevää naputtaa ryöstön ja varkauden erosta saati tippumisen ja putoamisen.

Kiinnostaisi myös miten tietäminen on havainnoitu, sillä:
-korjattavassa tekstissä jotkut virheet menee aina ohi. Ihmisiä kun ollaan.
-stressaavassa tilanteessa ihminen voi sanoa "en tiedä" vaikka 10 sekunnin miettimisellä tietäisi.
-opettajatkin puhuvat puhekieltä.
-korjattavassa tekstissä huomio on ollut ehkä kieliopissa ja asioissa, joita on juuri opeteltu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 11:00:33

jokainen wilmaviesteistä ahdistuva vanhempi voisi käydä kierroksen siellä lasten koulupäivässä ja ihan itse kokemassa nykypedagogoogan tehoa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.7.24 11:13:26

Rikun mielestä äidinkielenopettajan työ on olla sanakirja :D Ihan liikuttavaa miten aikuisella miehellä voi olla tällaisia käsityksiä :D Mikähän on Rikun koulutuksessa mennyt pieleen?

Lähettäjä: jeps 
Päivämäärä:   24.7.24 11:13:36

Rikoslaissa on tarkalleen määritelty varkaus ja ryöstö. Ryöstöön liittyy aina väkivaltaa tai väkivallalla uhkailu jolla saadaan jonkun muun omaisuus oikeudettomasti haltuunsa, varkauteen saadaan oikeudettomasti omaisuus haltuun ilman väkivaltaa tai sen uhkaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 11:14:26

Käykääpä vanhemmat, jos kiinostaa, siellä kouluopitunnilla katsomassa miten niitä kahtakymmentä purjopetteriä opetettaan nykyään ja voi tutustua ihan mielenkiinnosta kuinka monta vuotta pedagogin pitiää opiskella, että pääsee sitten aineopettajaksi.

Lähettäjä: Pätevyys? 
Päivämäärä:   24.7.24 11:38:07

Onko tässä tapauksessa äikänope ihan koulutettu äikänope vai mikälie sijainen.

Tuttuni on koulutettu matematiikan ja fysiikan opettaja. Opetti aikoinaan lukiossa monta vuotta. Sitten tuli koulussa sisäilmaongelmia, eikä pystynyt ko. koulussa jatkamaan eikä myöskään löytänyt ”tervettä” koulurakennusta, josta olisi saanut töitä. Vaihtoi alaa.

Uudessa työpaikassa tuli lomautukset ja tuttu meni äidinkielen opettajan sijaiseksi yläasteelle uuteen koulurakennukseen. En todellakaan tiedä, millä ”lihaksilla”. Tuttu on niitä, jotka ainakin somessa kirjoittavat ”enään”, ”sydämmeen” ja ”minullekkin”. Työtehtäviin kuului mm. oppilaiden ainekirjoitusten korjaaminen.

Olisi ollut kiva nähdä, miten oli kommentoinut, jos oppilas olikin kirjoittanut ”enää”.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.7.24 11:41:58

"Niin, onhan tuo nyt toki aivan yleissivistystä ja uskon aikamonen aikuisen tietävän. "

Mmielestä monikaan ei tiedä, varsinkaan vanhemmista ihmisistä. Puhekielessä kuulee paljon "minut ryöstettiin" tyyppistä puhetta kun oikeasti puhujalta on varastettu jotain.

Lähettäjä: Epika 
Päivämäärä:   24.7.24 11:45:32

No ei tarvitse tietää. Voi opettaa ne tenavat hakemaan tiedon itse.

Lähettäjä: Xxz 
Päivämäärä:   24.7.24 12:09:37

Äidinkielen opettajan pitää tietää sanojen merkityksiä. Se on keskeinen osa kielen ymmärtämistä. Ryöstö ja varkaus ovat merkitykseltään erilaisia. Ne eivät myöskääm ole mitään monimutkaisia lakiteknisiä termejä, vaan niillä on jo yleiskielessäkin selkeä merkitysero. Totta kai opettajan on siisnämä sanat tunnettava.

Lähettäjä: Xxz 
Päivämäärä:   24.7.24 12:13:08

Ja lisään vielä, että nimenomaan kielessä kun on monia melko samaa tarkoittavia sanoja, on kielen opettajan pystyttävä näitä erottamaan.
Kyllä minä oletan, että äidinkielenopettaja pystyisi kertomaan minulle, koska voisin käyttää sanojan ryöstö, varkaus, näpistys, kähvellys, anastus, sieppaus, kaappaus... Kaikki viittaavat hieman samaan asiaan, mutta sanoilla on isoja merkityseroja.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.7.24 12:16:04

Missä kohtaa äidinkielen opetussuunnitelmaa on rikosnimikkeiden käsittely? Toki äidinkielenopettaja osannee kysyttäessä näyttää, mistä nämä määritelmät löytyvät ja mitä nyanssieroja tiettyjen termien käyttämisessä on, koska tiedonhaku ja sen opettaminen kuuluvat toimenkuvaan, mutta ei ole mitään vaatimusta, että juuri äikänopen on osattava ajankohtaiset rikosnimikkeiden määritelmät ulkoa.

Lähettäjä: xx 
Päivämäärä:   24.7.24 12:16:57

Kyllä open pitää tietää.

Jos vaikka käyttää Googlea, jos ei muuten.

Ero varkauteen on se, että ryöstö sisältää ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa. Ryöstörikoksen lievää tekomuotoa ei ole laissa määritelty. Lievemmissä tapauksissa tekijää ei tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista, joita teko sisältää, kuten esimerkiksi varkaudesta ja lievästä pahoinpitelystä

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 13:25:01

Pitäisikö äikänopen tietää että esimerkiksi toiselta riistetyn omaisuuden, kuten henkilön kädestä napatun matkapuhelimen, heittäminen mereen ei ole varkaus vaan vahingonteko (RL 35:1). koska varkausrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että rikoksentekijä haluaa pitää rikoksen kohteena olevan omaisuuden itsellään.

Lähettäjä: Tarina 
Päivämäärä:   24.7.24 13:31:29

Aloittaja täällä.

Kysyin kysymyksen, koska kollegani eli toinen äikänope oli kirjoittanut oppilaille järjestetyn pulmatehtävän taustatarinaksi tekstin otsikolla "Ryösttö kirjastossa". Itse tarinassa ei kuitenkaan ollut mitään ryöstöön viittaavaa, vaan yöaikaan tapahtuva varkaus kirjastossa.

Ehdotin, että otsikon virhe olisi korjattu, mutta kollegan mielestä se ei ollut tarpeen eikä hän siis tiennyt sanojen eroa.

Lähettäjä: Tarina 
Päivämäärä:   24.7.24 13:32:04

Ryöstö*

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 13:35:51

Ei Rikun koulutuksessa ole mtitään vikaa, koska Rikulla ei ole koulutusta

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 13:41:41

No mitä siellä suomenlaitoksella/kasvarissa on sanottu..?
Jos haluat luoda lapsille viihdettä, silloin käytät sanaa ryöstö. Se on raflaavampaa. Oletko itse lukenut lapsena seikkailukirjoja..?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 13:45:30

Älkää kiusatko opettajia.
Omat lapsenne ei edes opi kunnolla lukemaan, koska kotona kuunnellaan äänikirjoja aiheena paskakikkareen seikailu tavaratalossa. Kirjahylly ei sovi sisustukseen.

Lähettäjä: Tarina 
Päivämäärä:   24.7.24 13:51:03

"No mitä siellä suomenlaitoksella/kasvarissa on sanottu..?
Jos haluat luoda lapsille viihdettä, silloin käytät sanaa ryöstö. Se on raflaavampaa. Oletko itse lukenut lapsena seikkailukirjoja..?"

Oliko tämä minulle tarkoitettu...? Olen opiskellut sekä suomen kieltä että kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, mutta kummassakaan ei puhuttu varkauksista ja ryöstöistä. :D

Mielipiteitä on monia, mutta itse en halua tarkoitetuksellisesti opettaa väärin enkä ajattele, että yksi sana vaikuttaa jonkin tehtävän viihdearvoon. Olen toki lukenut lapsena seikkailukirjoja, mutta en oikein hahmota, miten se tähän liittyy. En käytä työni pohjana vuosikymmenien takaista kieltä.

Lähettäjä: Henne 
Päivämäärä:   24.7.24 13:53:37

Oli nyt opettaja tai kuka tahansa, kaikkea ei voi aina muistaa eikä tietää. Opetusmateriaaleja tehdään kiireessä ja väsyneenä.

Inhoan tällaista "Anna on ammatiltaan XXX eikä silti tiennyt asiaa YYY, ajatelkaa!" -meininkiä. Itsellenihän on räkätetty moneen kertaan, että miten en tiedä jotain aivan ihmeellistä sanaa ruotsiksi kun olen kuitenkin sitä kieltä opiskellut.

Lähettäjä: Tarina 
Päivämäärä:   24.7.24 13:57:32

Henne: Niin no, siksihän minä tämän topicin kirjoitin, että saisin tietää, mitä mieltä ihmiset ovat siitä, kuuluvatko tuollaiset sanat yleissivistykseen vai eivät. Vastausten perusteella mielipiteet jakautuvat. Enemmän kuin tietämättömyys minua hämmästytti haluttomuus korjata ja oppia uutta, se on huono piirre opettajassa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 15:01:31

Voi jeesus aloittaja :D

Lähettäjä: Pessi 
Päivämäärä:   24.7.24 15:58:10

"Niin no, siksihän minä tämän topicin kirjoitin, että saisin tietää, mitä mieltä ihmiset ovat siitä, kuuluvatko tuollaiset sanat yleissivistykseen vai eivät."

Ei, et sinä kyllä sitä kysynyt. Kysyit, pitäisikö nimenomaan ÄIDINKIELEN OPETTAJAN tietää nämä termit.

Lähettäjä: Pessi 
Päivämäärä:   24.7.24 15:59:29

Pitäisikö äidinkielen opettajan osata sijamuodot ulkoa?

Kuuluuko yleissivistykseen osata sijamuodot ulkoa?

Huomaatko mitään eroa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 16:08:54

Lähettäjä: Muisto
Päivämäärä: 24.7.24 01:25:18

Ala-asteella piti syksyllä kirjoittaa aine ”Mitä tein kesälomalla” ja minun aineessani oli mm. lause ”Tipuin hevosen selästä.” Äikän ope sanoi, että jos tipun hevosen selästä, niin silloin ensin tippui jalka, sitten käsi, toinen jalka, pää, toinen käsi jne. Mutta jos ”tipuin” kokonaisena, niin silloin putosin. Jäi tuo esimerkki elävästi mieleen. Sen jälkeen en ole tippunut hevosen selästä. Pudonnut olen kyllä useasti.

tuo on kyllä jännä. sanon aina että pakka hajos kun hevoselta putosin, mutta itekseni ajattelen että romahdin, lakosin, sinkouduin, lensin, valuin, sulin jne tilanteesta riippuen.
en ikinä vain tipu tai putoa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.24 16:10:56

ähettäjä: Muisto
Päivämäärä: 24.7.24 01:25:18

Ala-asteella piti syksyllä kirjoittaa aine ”Mitä tein kesälomalla” ja minun aineessani oli mm. lause ”Tipuin hevosen selästä.” Äikän ope sanoi, että jos tipun hevosen selästä, niin silloin ensin tippui jalka, sitten käsi, toinen jalka, pää, toinen käsi jne. Mutta jos ”tipuin” kokonaisena, niin silloin putosin. Jäi tuo esimerkki elävästi mieleen. Sen jälkeen en ole tippunut hevosen selästä. Pudonnut olen kyllä useasti.

tuo on kyllä jännä. sanon aina että pakka hajos kun hevoselta putosin, mutta itekseni ajattelen että romahdin, lakosin, sinkouduin, lensin, valuin, sulin jne tilanteesta riippuen.
en ikinä vain tipu tai putoa.

Lähettäjä: Turha kysymys 
Päivämäärä:   24.7.24 16:32:35

Ei tarvitse mielestäni ja tuon vieressäni olevan äidinkielen opettajan mielestäkään ei ole välttämätöntä vaikka hän kyllä arvasi että ryöstöön liittyy tiettyä väkivaltaa.