Lähettäjä: Etsivä
Päivämäärä: 25.7.24 12:54:15
Kuuntelen kirjaa juuri. Aika paljon angelika vaikutti taustalla toisessa kirjassa, nyt ismo on päässyt enemmän näkyviin omissa kohdissaan. Itkeminen lukiessa on kyllä nou nou. Ja käsittämätöntä piiloveetuilua ja marttyrointia mm siinä kohdassa, kun pyysi anteeksi miehiltä, joita on elämässään loukannut. En myöskään tykkää kovin itsekeskeisestä olen todella hyvä - tyylisestä jutusta. Nostaa itseään todella korkealle jalustalle. Mm sanomalla, että jos olet jokin psykologi tmv niin voit ottaa oppia tästä ja tästä osasta tätä kirjaa ja tästä kirjavinkistä. Lisäksi en ymmärrä miten angelikan osuus edes liittyy kirjan aiheisiin, kun kirja on ymmärtääkseni heidän erokirjansa, mutta hän analysoi muita ihmisiä ja kertoo paljon mm ystävistään, jotka varmasti erossa tukena ovat, mutta suurelle yleisölle täysin tuntemattomia. Mutta tämä itsensä nostaminen on kyllä raskasta. Itkemisen lisäksi.
|