Lähettäjä: I 
Päivämäärä:   21.7.24 03:40:15

Tajusin vasta nyt, että äitini on juuri sellsinen myrkyllinen äiti, mistä luen lehdistä juttuja. Koskaan hänen kommenttinsa eivät ole kannustavia. Hän lyttää jollain tapaa jokaisen kertomani asian tai saa sen kuulostamaan siltä että olen häntä parempi. Kuten kerroin tehneeni aamiaista löytämistäni sienistä ja kirsikoista. Hän totesi että sinulla on aina niin hyvät ruust, hänellä on pelkkää makaronilaatkkoa.

Hän vertaa jokaikistä asiaa itseensä.
Työstäni: hän ei kyllä tekisi tuollaista hommaa ivallisesti sanottuna
Miehestäni: eikö ole kätevää kun on kätevä mies, niin hänelläkin oli vaan ei ole enää

Istutuksistani, olisi ollut niin kiva kasvattaa itse jotain mutta ei hän jaksa

Lapsestani: rannalla oli rikottu jotain, en tarkoita että lapsesi tekee niin mutta kyllä se tulee opettaa, ettei koske

Hän pilkkaa heti jos unohtaa jotain kuten: voi miten nyt niin et ajatellut yhtään, kuinka voit olla niin tyhmä että unohdat

Jos kerrot epäonnistumisen, pilkkaa tulee

Hän on tuhonnut täydellisesti kaiken onnentunteen asioista.
Kaikki on häneltä pois mitä muut tekevät.
Jos joku edes liikkuu, hän kääntää sen, että aijaijai kun hän on niin kipeä ettei pääse sängystä ylös, kyllä sinä sitten tiedät vanhana jaksaa toistella alvariinsa
Ei ole muiden viks että hän on ylipainoinen eikä koskaan liiku. Kyllähän siitä kipeäksi tulee.

Lähettäjä: Hups 
Päivämäärä:   21.7.24 04:06:50

Niin me äidit ollaan kamalan epätäydellisiä ja aiheutamme jälkikasvulle milloin mitäkin paineita. Olemme surkeita verbaalisesti joten sanomme kaiken väärin loukaten, vähätellen, tai emme älyä sanoa mitään. Psykologin taidot surkeat. Saamattomia lapsiamme emme joko riittävästi patista harrastuksiin ja velvoitteiden kuten koulunkäynnin hoitamiseen tai sitten aiheutamme näille suurta ahdistusta lopuksi ikää pakottamalla asioihin joita ei olisi halunnut tehdä.

Valitettavasti vanhempiaan ei voi valita. Tosin ei niitä lapsiaankaan.

Lähettäjä: Z 
Päivämäärä:   21.7.24 04:15:22

Hups. Amen.

Lähettäjä: Finja 
Päivämäärä:   21.7.24 04:18:17

Lähettäjä: Hups
Päivämäärä: 21.7.24 04:06:50

Niin me äidit ollaan kamalan epätäydellisiä ja aiheutamme jälkikasvulle milloin mitäkin paineita. Olemme surkeita verbaalisesti joten sanomme kaiken väärin loukaten, vähätellen, tai emme älyä sanoa mitään. Psykologin taidot surkeat. Saamattomia lapsiamme emme joko riittävästi patista harrastuksiin ja velvoitteiden kuten koulunkäynnin hoitamiseen tai sitten aiheutamme näille suurta ahdistusta lopuksi ikää pakottamalla asioihin joita ei olisi halunnut tehdä.

Hei onko sinulla kaikki hyvin? :) Enkä siis missään nimessä kysy tätä pahalla, vaan ihan siltä kannnalta, että mikä sai sinut provosoitumatta aloittajan viestistä ja yleistämään asiaa noin? Koetko esim paineita tai epäonnistumisen tunteita omasta vanhemmuudestasi?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.24 07:44:43

Osaan kuvitella paljon myrkyllisempääkin settiä vanhempien suusta, kokemuksesta. Tuossa lähinnä omaa nykytilannettaan peilaava/kasvatuksellinen ote omiim korviini. Ehkä myös masennusta.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   21.7.24 09:22:28

Hups-nimimerkin teksti oli kuin aloittajan kuvailemaa myrkyllistä äitiyttä. Juuri tuo uhriutuminen!!

Lähettäjä: Xxx 
Päivämäärä:   21.7.24 09:31:10

Hupsista kun Hupsiin osui ja upposi! Katso peiliin ja mieti miksi olet tuollainen uhriutuva marttyyri ja mitä voit tehdä asian korjaamiseksi.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   21.7.24 09:51:51

Löysää aloittaja nyt vähän pipoa? Olisitko noista sanomisista kovin loukkaantunut jos ne sanoisi joku ihan ulkopuolinen ihminen joka ei ole sinun äitisi ja johon sulla ei ole tunnesidettä? Ihmetyttää kun täällä on jatkuvasti näitä itkuvirsiä lyttäävistä, hallitsevista, narsistisista äideistä. Onko niitä todellakin niin järjettömän paljon vai onko nyt kyse muusta? Totta on että vanhempiaan ei voi valita eivätkä kaikki ole täydellisiä tai edes hyviä vanhempia mutta minulla on vakaa usko että suurin osa vanhemmista, siinä omassa epätäydellisyydessäänkin, ajattelee pääsääntöisesti lastensa parasta?

Lähettäjä: johannyt 
Päivämäärä:   21.7.24 09:56:44

Tuohon on yksi pätevä keino; laita välit poikki. Jos jonkun ihmiset läsnäolosta ja sanomisista tulee huono olo, niin sellainen kannattaa siivota elämästä pois, ihan sama onko se oma äiti tai ei. Täysi ikäiset voivat ja saavat valita itse seuransa ihan vapaasti ja nyky-yhteiskunnassa ei ole pakko hyysätä velvollisuudesta ketään aikuista.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   21.7.24 10:01:17

Hups taitaa olla aloittajan äiti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.24 10:12:00

Tyhmäksi haukkumista lukuun ottamatta en nyt ihan saa kiinni mikä noista aloittajan äidin kommenteista tekee myrkyllisiä? Aloittajan kaksi viimeistä lausettakin ovat myrkyllisempiä.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   21.7.24 10:16:53

Piste voi lukea sitten uudestaan aloituksen ja miettiä, että ihanko oikeasti et huomaa noissa mitään outoa?

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   21.7.24 10:35:46

Hups taitaa olla ihminen jolla on vuosia enemmän elämänkokemusta kun aloittajalla. Maailmassa ei mikään asia ole pelkkää mustaa tai valkoista kuten nuorena tuntuu.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   21.7.24 10:39:42

Siis mitä hittoa tää jep kirjoittaa? Eikö edes omalle tyttärelleen osata olla hyvä ihminen, toisia kunnioittava eikä lyttäävä? Mikä hitto meitä suomalaisia oikein vaivaa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.24 10:40:42

Poistaa vaan myrkyllisen äidin elämästään ja tadaa, ongelma ratkaistu.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   21.7.24 10:56:55

Luepa K aloittajan tekstejä ihan ajatuksen kanssa. Ok jotkut asiat voisi sanoa vähän eri tavalla mutta kuten joku tuolla jo totesi, ei nyt voi kovin myrkyllisiksi kommenteiksi tulkita. Mikä sinua vaivaa, K?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   21.7.24 10:59:42

"kerroin tehneeni aamiaista löytämistäni sienistä ja kirsikoista. Hän totesi että sinulla on aina niin hyvät ruust, hänellä on pelkkää makaronilaatkkoa."

Jaa, mun mielestä tää kuulostaa enemmän kehulta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.24 11:02:16

"Piste voi lukea sitten uudestaan aloituksen ja miettiä, että ihanko oikeasti et huomaa noissa mitään outoa?"

Piste luki, pariinkin kertaan ja mietti niitä oman äidin sanomiksi eikä keksinyt mielenpahoitusaihetta tai pilkkaa. Keskusteluille jatkolauseita kyllä ja sanomisten purkua suuntaan ja toiseenkin.

Lähettäjä: mokka 
Päivämäärä:   21.7.24 11:03:53

Nuo ovat varmasti vain esimerkkinä heitettyjä kommentteja, osa kokonaisuutta, osa kommentoijista ei selvästi sitä hahmota. Jos jatkuvasti kokee vanhemmat taholta pelkkää lyttäystä, niin se EI ole normaalia. Tasapainoisella, hyvin itsensä kanssa vaivalla ihmisellä ei ole tarvetta tehdä niin, varsinkaan omalle lapselleen. Aloittajan äidillä on selvästi omia käsittelemättömiä tunteitaan. Osalla ne vuotavat ulos noin. Ja eihän se oikein ole.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   21.7.24 11:20:32

Tämä!

"Nuo ovat varmasti vain esimerkkinä heitettyjä kommentteja, osa kokonaisuutta, osa kommentoijista ei selvästi sitä hahmota. Jos jatkuvasti kokee vanhemmat taholta pelkkää lyttäystä, niin se EI ole normaalia. Tasapainoisella, hyvin itsensä kanssa vaivalla ihmisellä ei ole tarvetta tehdä niin, varsinkaan omalle lapselleen. Aloittajan äidillä on selvästi omia käsittelemättömiä tunteitaan. Osalla ne vuotavat ulos noin. Ja eihän se oikein ole."

Lähettäjä: nasu 
Päivämäärä:   21.7.24 11:27:08

Lähettäjämokka
Päivämäärä21.7.24 11:03:53

Nuo ovat varmasti vain esimerkkinä heitettyjä kommentteja, osa kokonaisuutta, osa kommentoijista ei selvästi sitä hahmota. Jos jatkuvasti kokee vanhemmat taholta pelkkää lyttäystä, niin se EI ole normaalia. Tasapainoisella, hyvin itsensä kanssa vaivalla ihmisellä ei ole tarvetta tehdä niin, varsinkaan omalle lapselleen. Aloittajan äidillä on selvästi omia käsittelemättömiä tunteitaan. Osalla ne vuotavat ulos noin. Ja eihän se oikein ole.

Hyvin sanottu, juuri noin.

Lähettäjä: Ande 
Päivämäärä:   21.7.24 11:38:22

Mä en kyllä huomaa noissa esimerkeissä mitään "myrkyllisyyttä". Jotkut ehkä hieman epäasiallisia mutta lähtisin aloittajana nyt tutkiskelemaan omaa lähestymistapaa äitiä kohtaan, ennenkuin lyö leiman otsaan. Jokaista kommenttia ei tarvitse ylianalysoida taikka kääntää negatiiviseksi / hyökkääväksi sinua kohtaan. Tuskin ne on sellaisiksi tarkoitettu.

Lähettäjä: Mor 
Päivämäärä:   21.7.24 11:46:19

Näin se menee:
0-12v äiti on parasta, mitä elämässä voi olla.
13-20v kaverit parasta, äiti ei ymmärrä.
21-30v äiti pilasi elämäni, älä sotkeudu
30-40v äiti, sinun pitää olla mummo, mutta ole hiljaa
40-50v en tarvitse enää äitiä mihinkään, äiti on taakka
50- äiti nyt oli sellainen, yritän olla erilainen, mutta huomaan, että meissä on paljon samaa. Äi

Lähettäjä: I 
Päivämäärä:   21.7.24 12:05:10

Latoin kuvan yhdestä istuttamastani kasvista ajatellen että siihen sanottaisiin jotain ompa kaunis tms. Sen sijaan: antaako lapsi sen olla rauhassa? -toivotaan- minä, - kyllä se on opetettava mikä on oikea ja väärä. Rannalla oli rikottu istuinryhmät. Jonkun lapsiahan nekin ovat. Isompana tulee ongelmia jos ei opeteta- ihan kuin emme olisin opettaneet.

Kasvi aihe kääntyi yhtäkkiä vandalisointiin ja meidän syyttelyyn ja saarnaan kuinka lasta on opetettava

Lähettäjä: Wunderbaum 
Päivämäärä:   21.7.24 12:07:52

Ei tuo nyt ihan normaalia kommentointia ole, joku syyhän ihmisellä aina on siihen jos kokee tarevetta alentaa toisia. Monet purkaa omia patoumia lapsiinsa ihan tarkoittamatta ja huomaamattaankin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.24 12:16:49

"Jos jatkuvasti kokee vanhemmat taholta pelkkää lyttäystä, niin se EI ole normaalia."

Nyt ollaan oikeassa sanassa, kokemisessa. Pitäisi osata erottaa lyttääkö vanhempi vai kokeeko lapsi vain tavallisen kommentin lyttäämisenä.
Esimerkiksi tuota ruokakehua en saa päässäni väännettyä lyttäämiseksi, päinvastoin.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   21.7.24 12:25:14

Noniin kaikki ketjun myrkylliset äidit, jep, Hups ja muut:
Tässä esimerkkinä miten aloittajan äiti olisi voinut aloituksen esimerkkeihin vastata:

'Hän vertaa jokaikistä asiaa itseensä.
Työstäni: hän ei kyllä tekisi tuollaista hommaa ivallisesti sanottuna''
--> Riippuu mikä aloittajan lause on ollut, mutta siihen voisi vain vastata että olisiko mahdollista etsiä toista työtä. Tähän oli vaikea kommentoida kun ei tosiaan tiedä sitä alkuperäistä lausetta.

''Miehestäni: eikö ole kätevää kun on kätevä mies, niin hänelläkin oli vaan ei ole enää''
--> ''Ihanaa kun sulla on hyvä mies!''

''Istutuksistani, olisi ollut niin kiva kasvattaa itse jotain mutta ei hän jaksa''
--> Onpa kivannäköisiä kasveja, oliko työlästä kasvattaa ne? Onko ne talvenkestäviä vai yksivuotisia?

''Lapsestani: rannalla oli rikottu jotain, en tarkoita että lapsesi tekee niin mutta kyllä se tulee opettaa, ettei koske''
--> No tähstäkin äiti olisi voinut vaan kertoa, että rannalla oli rikottu jotain, ja jättää loppulauseen pois.

''Hän pilkkaa heti jos unohtaa jotain kuten: voi miten nyt niin et ajatellut yhtään, kuinka voit olla niin tyhmä että unohdat''
--> Tällaista en ymmärrä yhtään. Normaali äiti ei kutsu lastansa tyhmäksi.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.7.24 12:27:26

Ei tuo aloittajan tilanne täysin normaalilta kuulosta, muttei kovin pahaltakaan. Oletteko yrittäneet keskustella tästä?

Toiset ovat sellaisia, että aina sanovat auttavansa. Sitten kun apua pyytää niin autetaan naama norsun v*tulla ja järkyttävä valitusvirsi siinä samalla. Ei sitten kannattaisi auttaa jos ei oikeasti halua. Kyllä niitä auttajia sitten muualtakin löytyy.

Lähettäjä: Hawai 
Päivämäärä:   21.7.24 12:28:36

Tmmärrän aloittajaa. Se on se kokonaisuus mikä ratkaisee, eikä yksittäiset kommentit joihin täällä joku tuntuu tarttuvan vähättelevästi. Se myrkyllinen ilmapiiri ja tapa miten asiat sanotaanhan kun ei välity pelkän tekstin läpi. Äidilläsi on varmasti jotain omia käsittelemättömiä juttujaan, jotka tosiaan vuotavat ulos noin. Se on ikävää eikä oikein. Itselläni oli jatkuvasti alas painava äiti (johtui hänen omasta lapsuudestaan, kuten monet muutkin hänen ongelmansa). Itse olen päättänyt että se ylisukupolvinen tapa loppuu minuun ja piste. Se vaikutti kaikkiin meihin lapsiin todella vahvasti negatiivisella tavalla. Itse tein päätöksen käsitellä asian ja olen ottanut turvallisen etäisyyden äitiini, ettei hän pääse enää ihoni alle. Välejä äitini kanssa ei siis ole katkottu (toisin kuin taas siskoni teki), mutta viilennetty. Omille lapsilleni en ikinä koe tarvetta kommentoida noin. Miksi ihmeessä tekisin niin?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   21.7.24 12:34:52

Miksi aina vihataan äitejä?
Ovatko ne miehet / isänne, puolisonne ja poikanne täydellisiä sitten?

Myrkyttömiä?

Näettekö te sitä omaa naisvihaanne lainkaan, naiset?

Lähettäjä: Vastapallo 
Päivämäärä:   21.7.24 12:40:32

Lähettäjä: *
Päivämäärä: 21.7.24 12:34:52

Miksi aina vihataan äitejä?

Rauhoitu :) Ei tässä nyt yleisesti vihata yhtään ketään. Maailma on pullollaan mahtavia äitejä, ihania naisia ja mahtavia kasvattajia. Suurin osa hoitaa hommansa enemmän kuin hyvin! Mutta se ei poista sitä, että joukossa on myös niitä äitejä joiden omat ongelmat/ negatiiviset kokemukset jne heijastuvat äitiyteen tavalla joka vaikuttaa negatiivisesti myös lapsiin.
Enemmän miettisin miksi keskustelun aihe saa sinut kokemaan, että yleisesti vihataan kaikkia? Koetko tämän aiheen jotenkin henkilökohtaisena hyökkäyksenä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.24 12:41:16

Jokaisesta äidistä saa kaivelemalla pskan. Myös teistä jotka sanotte ettette omille lapsillenne ikinäkoskaan sano tai tee samoin.

Lähettäjä: perhonen 
Päivämäärä:   21.7.24 12:44:58

Lähettäjä: .
Päivämäärä: 21.7.24 12:41:16

Jokaisesta äidistä saa kaivelemalla pskan. Myös teistä jotka sanotte ettette omille lapsillenne ikinäkoskaan sano tai tee samoin.

Mitä ihmettä!? :D Ei omasta äidistäni ainakaan saa!

Lähettäjä: Huu 
Päivämäärä:   21.7.24 13:35:58

Mulla on samanalainen myrkyllinen noita äitinä. Se myrkky ja sappi vaan tulee ulos, en usko että hän ehtii edes ajatella että voisi loukata. En pistä välejä poikki mutta 45 v oli mun raja, nyt napsahtaa samantien takaisin palaute myrkyllisyydestä kun kone sen aiheelliseksi.

Noita saa istua marttyyrina ja miettiä sanomisiaan ihan tuoreena. Vähän on vähentynyt - kun tietää että joutuu tilille myrkystään.

Lähettäjä: tolle 
Päivämäärä:   21.7.24 13:46:45

Mun anoppi oli tollanen, erityisesti omille tyttärilleen mutta myös mulle. Poikansa oli virheetön. Mä kestin 10 vuotta ja pistin välit poikki, mieheni hyväksyi tämän täysin. Toinen tytär teki samoin. Toinen käy äitinsä luona, äiti syyllistää ja haukkuu ihan kaikesta. Tämän tyttären mies kertoi mulle että kun xx on käynyt äitinsä luona hän itkee koko seuraavan päivän. On kaikki sanottu hänelle että anna olla, sun ei tartte kuunnella ja olla sen vihan ja halveksunnan kohteena. Mutta äiti on onnistunut manipuloimaan tämän tyttären niin että syyllistyy jos ei "huolehdi" äidistään.

Karmeita, toksisis, lapsiaan vahingoittavia äitejä nyt vaan on. Onneksi aika harvassa.
Ja itsekin olen äiti ja mummi.

Lähettäjä: Peetz 
Päivämäärä:   21.7.24 14:30:31

Rakas aloittaja, voimia sinulle. Moni ei edellisistä ymmärrä tai halua ymmärtää. Kuuntele ajan kanssa sydäntäsi, niin teet oikean rautkaisun.

Välien viilentäminen ja jopa katkaisu on joskus se paras vaihtoehto.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   21.7.24 14:31:54

Minulla on äiti opettanut myös veljen ja siskon samanlaisiksi. Kovia arvostelemaan ja jos kysyisin, he eivät osaisi sanoa yhtään positiivista asiaa minusta. Olen joskus huvikseni kysynytkin. Isä oli erilainen. Eli omassa kuplassaan, mutta oli kiltti. Tuo toksinen kolmikko taas ei oikein kestänyt, kun ostimme isomman talon maalta. Hevosasiat nyt ovat aina olleet punainen vaate. Siitä on turha edes puhua. Arvostelu on sellaista ikävää, että täytekakku on vino, ilmastointiritilässä on hämähäkinverkkoa, nokinen kissan tassun jälki valkoisessa leivinuunissa. Koko ajan katse kiertää etsien epäkohtoa. Nuo siis ovat olleet joitain juhlatilanteita vuosien varrelta, siksi erityisen nolostuttavia. Sitten on ollut sellaisia valtavia riitoja sisarusten kesken. Äiti on ollut taitava kasvattamaan sisarkateellisia ihmisiä. No mitäpä näistä. Jossain vaiheessa sitä välit jäähtyivät, mutta en koe että haluaisin katkaista välit johonkuhun. Helpompi kun ei lisää draamaa. Jos ei jaksa vaikka johonkin juhliin mennä, en ole mennyt. Mies ja lapset tai nyt jo lapset itsekseen voivat mennä silti ja mikään ilkeily ei koske heitä. Jos jaksan, menen. Näin on kaikille helpompaa. Tällaista mustan lampaan elämää. Muille ei voi mitään.

Lähettäjä: Peetz 
Päivämäärä:   21.7.24 14:39:17

Tuo nimimerkki Mor on yksi mainio esimerkki epäkypsästä aikuisesta, kuten moni muukin tähän ketjuun kirjoittanut. Joka esittää yhdenlaisen kuvitellun henkilön oletetun maailmankuvan perusteella tehtyä listaa jonkinlaiseksi yleiseksi totuudeksi. Mutta näinhän se menee, maailmassa on kaikenlaisia ihmisiä, laidasta laitaan ja heidänkin kanssaan on vain tultava toimeen. Ja toimeen tulee, kun antaa pääosin tuollaisten puheiden jäädä omaan arvoonsa ja ajattelee omilla aivoillaan sekä sydämellään.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   21.7.24 19:44:04

Peetz on ainakin myrkyllisistä myrkyllisin ihminen.

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   21.7.24 20:26:24

Luen ajoittain naistenlehtiä, ja paras asia, jonka olen oppinut Trendi lehdestä, on sopunti.
Se on pisin mahdollinen aika, jonka aikuinen pystyy viettämään vanhempiensa kanssa joutumatta riitaan.
Sopunti on erilainen eri hetkinä. Esim viime jouluaattona sopunti oli 4 tuntia, luojan kiitos, meille oli sovittu jouluyö hotelliin. Jonne pystyi vetäytymään, kun alkoi sopunti tulla täyteen.
Alkukesästä sopunti oli kaksi päivää, olin äidin kanssa reissussa. Kolmas päivä olikin liikaa.
Isäni kanssa sopunti oli viimeksi 15 minuuttia, raskasta valitusta kaikesta…
Mutta siis välineenä sopunti on mielestäni hyvä. Se kertoo aikuisen lapsen ja vanhenevan vanhemman välisistä ongelmista, ja jos joku väittää nelikymppisenä, ettei tunnista sopunnin loppumista -juksaa. Itseään eniten.

Lähettäjä: I 
Päivämäärä:   21.7.24 20:43:18

Työstä hän otti taas hiljakkoin esiin sanomalla: hän kun ajattelin että sinulla olisi.älyä, että voisit olla nyt jossain korkeassa virassa tahkoamassa rahaa. Sanoin että kiitos mutta minusta minulla on hyvä työ ja rahani riittävät. Tähän hän vielä jatkoi että no toivottavasti vähättelevällä äänensävyllä.
Kuka antaisi äidin kommentoida älyään että no ei sinusta nyt parempaan ollut.

Juuri tuollaisilla hän mitätöi käytännössä kaikki tekoseni, vaikka olisin ollut aamulla onnellinen, tuollainen keskustelu saa minut voimaan pahoin.
Ja hän ikäänkuin täysin arvaamatta iskee johonkin kiinni, kuten tuokin kun vietimne juhannusta, niin yhtäkkiä minulla ei ollut älliä päässä. Kuitenkin palkkani alkaa nelosella joten jotain älliä täytyy olla.. mutta ei hänen mielestä.

Hän saattaa myös yks kaks alkaa tivata rahatilannetta ja alkaa vääristää lauseita että taidatte olla pulassa jne. Nämäkin tuleva ihan puskasta välillä.

Lähettäjä: Peetz 
Päivämäärä:   21.7.24 21:03:31

M: oi kiitos. Menenpä tästä häpeämään... Vai kenenköhän kannattaisi hävetä?

Lähettäjä: dd 
Päivämäärä:   21.7.24 21:14:08

mama: mahtava termi, kiitos tästä! Nimim. äidin kanssa -piti- olla 2-päiväinen ostos- ja teatterimatka, mutta sopuntia kesti ensimmäisen päivän iltapäivään ja nyt ollaan kotona - kumpikin omissaan!

Ei kyllä tosiaankaan aina irl paljon naurata. Mietinkin juuri, onko oikeasti empaattisia vanhempia edes olemassa? Itselläni ei ole lapsia, mutta jotenkin kuvittelisin, että olisin erilainen? Vai olisinko? Kuuluuko ihmisen biologiaan, että aikuiset lapset tulisi ajaa pois laumasta? Vasta muutaman hassun sukupolven ajan ihminen on asunut perhekunnittain(?), siirryttyään keräilijästä viljelijäksi jne. Poistuttiinko ennen muille keräilymaille ja vasta sen jälkeen alettiin siirtää asumuksia, elinkeinoja ja ammatteja seuraavalle sukupolvelle ja jäätiin samoihin ympyröihin pyörimään?

Lähettäjä: lnn 
Päivämäärä:   21.7.24 21:39:12

"Mutta näinhän se menee, maailmassa on kaikenlaisia ihmisiä, laidasta laitaan ja heidänkin kanssaan on vain tultava toimeen."

Peezt olet niin väärässä. Jos joku ihminen tuo elämääsi pelkkää pahaa, ei todellakaan tarvitse "tulla toimeen".
Jopa psykologit ja terapeutit neuvoo, että joskus on parasta poistaa ko ihminen kokonaan elämästään.

Lähettäjä: Huono tytär 
Päivämäärä:   21.7.24 21:53:08

0-12v äiti on parasta, mitä elämässä voi olla. (Ai voi vai? Minun äidilleni parasta elämässä oli sisarukseni. Minä taas olin aina se huonompi ja tyhmempi joka asiassa)

13-20v kaverit parasta, äiti ei ymmärrä. (Kavereita oli joo, mutta eipä niillekään viitsinyt alkaa avautumaan, miten huono suhde äidilläni ja minulla on. Onneksi tajusin lähteä kotoa 16- vuotiaana)

21-30v äiti pilasi elämäni, älä sotkeudu (No ei pilannut. Luultavasti juuri siksi, että tajusin lähteä kotoa 16- vuotiaana)

30-40v äiti, sinun pitää olla mummo, mutta ole hiljaa (Omat lapseni olen hoitanut itse, kiitos vain! Ja ihana anoppini oli tukena siinä, missä oma äitini ei)

40-50v en tarvitse enää äitiä mihinkään, äiti on taakka (No en tarvitse, koska eihän hänkään tarvinnut minua. Eiku... sisarukseni osoittautui mätämunaksi ja rikolliseksi, niin nyt olen äitini mielestä paras lapsi mitä olla voi. Paitsi se juna meni jo.)

50- äiti nyt oli sellainen, yritän olla erilainen, mutta huomaan, että meissä on paljon samaa. (En todellakaan ole samanlainen, luojan kiitos! Sen sijaan olen samanlainen kuin isäni, joka kesti äitiäni kuolemaansa saakka, enkä ymmärrä miksi. Omia lapsiani olen aina kohdellut ja rakastanut tasavertaisina. Välit kumpaankin ovat lämpimät ja läheiset, toisin kuin äidilläni ja minulla.)

Se ei aina kannattaisi olettaa ja yleistää.

Lähettäjä: Peetz 
Päivämäärä:   21.7.24 22:12:02

Inn: itse asiassa kirjoitin toiseen viestiin juuri noin kun kirjoitit, moitit sis aivan väärää puuta. Kuten aiemmin kirjoitin jo, aloittajalle yksi hyvä vaihtoehto on jopa välien pysyvä katkaisu.

Selvyyden vuoksi tiedoksi nimimerkille Inn: lainaamasi kommentti ei koskenut Aloittajan tilannetta, vaan monia ymmärtämättömiä kirjoittaja tässä ketjussa, heidänkin kanssa on yritettävä tulla toimeen palstalla. Elämästä palstan puolella on eri asia, kuin joku nettukirjoittelu. En ole kehoittanut tulemaan toimeen väkisin kaikkien kanssa, enkä kehoita kenen kanssa tahansa.

Näin olen itse toiminut ja tulen toivottavasti toimimaan omasta elämässä jatkossakin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.24 22:23:08

mama, tuo on aika surullista, ja outoa, että joku lehti julistaa ettei kukaan kestä aikuisena vanhempansa seuraa kuin määrätyn ajan. Mikä ihmeen aivopieru siinäkin päässyt.

On totta ettei tietyt ihmiset tule toimeen tiettyjen ihmisten kanssa, mutta mikään absoluuttinen totuus ei ole se että jokaiselle se oma vanhempi on sellainen. Miten vanhemmuus tekee sietämättömäksi? Oma äitini oli yksi parhaita ystäviäni, ja kuten muidenkin hyvien ystävieni kanssa viihdyin hänen seurassaan, meillä oli hauskaa. Jaoimme elämän isoja asioita, itkimme itkut ja nauroimme naurut yhdessä. Olimme toistemme isoimmat tuet.

Juuri äitini menettäneenä, ja ehkä siksi juuri suhteettoman paljonkin, koen niin lehden kuin sinunkin kirjoituksesi oksettavana. Ymmärrän ettei kaikilla ole hyvät välit vanhempaansa, joillakin on suorastaan toksiset, mutta että kehtaat väittää jonkun valehtelevan jos väittää muuta... häpeä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.24 22:56:24

Aivan ihanaa ja tulevia sukupolvia ajatellen lohduttavaa, jos jollakin on lämpimät välit äitiinsä ja vanhempiinsa.

Monelle muulle kirjan "Äitihaava" lukeminen voisi olla silmiä avaavaa. Moni meistä kantaa ylisukupolvisia traumoja sodan jäljiltä. Miten yksin äidit ovat jääneet lapsikatraittensa kanssa, kun sodasta palanneet miehet ovat "hoidattaneet" omaa traumaansa vetäytymällä hiljaiseen jörrikkyyteensä, ovat alkoholisoituneet ja hakanneet perhettä. Äitien voimavarat palaa pitäessä miestä tyytyväisenä patriarkaattisessa yhteiskunnassa, jossa "pojat ovat saaneet olla poikia" ja tyttölasten niskaan osin tietämättään on kaadettu äidin oman ankean elämän velvoitteita ja odotuksia. Vaikka äidit haluaisivat tyttärilleen parempaa, eivät sitä juuri ole osanneet antaa, kun eivät ole itsekään koskaan saaneet ja näin malli terveemmästä kasvatustavasta uupuu.

Ja isät ovat paljolti loistaneet poissaolollaan, eikä isejä ole samalla tavalla velvoitettu kantamaan vastuuta kodista ja lapsista, joten monen muistot isästä on vähemmän tunnepitoiset.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.7.24 00:12:34

"Valitettavasti vanhempiaan ei voi valita. Tosin ei niitä lapsiaankaan."

Tällä mentaliteetilla saadaan niistä häijyistä naisista inhottavia äitejä, jotka hykertelevät sen äitimyytin takana koskemattomissa.

Jokainen nainen päättää itse lisääntymisestään; yksikään lapsi ei ole ikinä pyytänyt syntymäänsä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.7.24 00:16:33

No eiköhän sekin jo väsynein ilmiö niistä "äidin pojista ja isien tytöistä" perustu siihen poikien suosimiseen ja tyttölapsien puhtaaseen rääkkäämiseen ja sadistiseen väheksyntään. Jätetään ne tytöt kiittämään siitä isän vähäisestä huomiosta polvillaan.

Lähettäjä: 12345567 
Päivämäärä:   22.7.24 00:26:25

Ilkeät ihmiset ovat ja pysyvät ilkeinä: ne on ilkeitä ystäviä, ilkeitä puolisoita, ilkeitä äitejä/isiä, ilkeitä appivanhempia ja ilkeitä vanhuksia lopulta.

Lähettäjä: Huono tytär 
Päivämäärä:   22.7.24 01:07:01

”Ilkeät ihmiset ovat ja pysyvät ilkeinä: ne on ilkeitä ystäviä, ilkeitä puolisoita, ilkeitä äitejä/isiä, ilkeitä appivanhempia ja ilkeitä vanhuksia lopulta.”

Näin. Ja juuri siksi pyrin pitämään välini äidin kanssa mahdollisimman etäisinä. On varmasti yksinäinen vanhuus, mutta itsepä on soppansa keittänyt.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.7.24 01:18:48


”Ilkeät ihmiset ovat ja pysyvät ilkeinä: ne on ilkeitä ystäviä, ilkeitä puolisoita, ilkeitä äitejä/isiä, ilkeitä appivanhempia ja ilkeitä vanhuksia lopulta.”

Ja nämä ihmiset lisääntyvät ja luovat jatkumon: ilkeitä, häiriintyneitä ja häijyjä lapsia.