Lähettäjä: HH
Päivämäärä: 20.7.24 22:31:58
Lähipiirissä kaksi eri alan amisopea. Kummaltakin kuulee jatkuvasti, miten motivoituneiden aikuisten opettaminen on pääsääntöisesti mukavaa, mutta nuorisoryhmien ei sitten niinkään. Meno ei ole juuri parempaa kuin peruskoulussa, ja me kaikki varmasti tiedämme, millaista siellä on. Opettajan aika per oppilas on tosi rajallista, joten itseohjautuvat, keskittymiskykyiset ja muutenkin reippaat fiksut tyypit pärjäävät ja osa sitten enemmän tai vähemmän on koulussa hengailemassa kuin opiskelemassa silloin kuin sinne jaksaa raahautua. Jos luulee, että amisikäisiä saa jo ”vain” opettaa niin ei, edelleen saa olla poliisi, psykologi, sosiaalityöntekijä ja mitä ikinä siinä oman työn ohessa.
Iso yleinen ongelma iästä riippumatta on monen opiskelijan hyvin heikko suomen taito, eikä nyt siis puhuta siitä isosta joukosta ysiluokkalaisia kantasuomalaisia, joista uutisissa ollaan huolestuneita, vaan ihan sellaisista maahanmuuttajista, jotka eivät ymmärrä tehtävänantoa, eivät pysty noudattamaan turvallisuusohjeita jne. Monet tällaisista eivät osaa englantiakaan sen paremmin. Tietysti todella hyvä, jos esimerkiksi kotiäiteinä vuosia ja vuosia olleita saadaan integroitumisen alkuun koulutuksen kautta, kielikin sitä kautta tarttunee kun on jotakin kontaktia suomalaisiin, mutta haasteita aiheuttaa.
Palkka tuntemillani henkilöillä on neljän ja viiden tonnin välillä riippuen mm. siitä mitä kaikkea vastuuta milloinkin on sen ihan perustyön lisäksi. Näin ainakin pari vuotta sitten.
|