Lähettäjä: Ei maalaiset 
Päivämäärä:   18.7.24 16:08:58

Peräkammarinhenkilöllä en tarkoita aikuista miestä tai naista, joka jää asumaan lapsuudenkotiin vanhempien luo tarkoituksena jatkaa tilanpitoa myöhemmin, joten niistä ei tarvitse keskustella. Se on eri asia. Mutta ne selkeästi aikuiset, jotka jäävät lapsuudenkotiinsa vanhempien luo, olemaan edelleen ns. lapsen asemassa. Onko vanhemmissa, vanhemmuudessa, kasvatuksessa ollut jotakin vikaa, ainoa lapsi vanhoille vanhemmille ja takerruttu eikä annettu itsenäistyä, lapsella ei saanut olla kavereita ja harrastuksia joten ei osaa olla ihmisten kanssa vai (aikuisessa) lapsessa itsessään jotakin sellaista, jonka vuoksi ei ole kehittynyt ja aikuistunut normaalisti? Miksi vanhemmat antaa jäädä peräkammariin? Miksi henkilö jää peräkammariin?

Lähettäjä: Lille 
Päivämäärä:   18.7.24 16:12:21

Jokaisella on varmaan syynsä, mutta miksi tämä sinua kiinnostaa?

Lähettäjä: ---- 
Päivämäärä:   18.7.24 16:17:46

Oman kokemuksen mukaan? Opittu avuttomuus, epätoivo, tuen puute. Kokee että on vaan jäänyt sinne ansaan ja pitää oppia elämään asian kanssa, poispääsyä ei ole eikä kukaan auta.

Se on sekä vanhempien että yhteiskunnan epäonnistuminen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.7.24 16:22:40

Tiedän yhden tapauksen, joka ei pärjää mt-ongelmiensa kanssa yksin ja muutti takaisin vanhemmilleen. On kyllä ihan aikuinen, osaava henkilö joka harrastaa leipomista ja kokkaamista ja kuvittelisin osallistuvan kotitöihin muutenkin. Heillä vaikuttaa olevan hyvät, läheiset välit perheen sisällä. Käy myös kodin ulkopuolella harrastamassa vointinsa mukaan ja sieltä minäkin hänet tiedän.

Mutta varmasti on paljon niitä, jotka ovat vain siellä kotona ja vanhemmat mahdollistavat sen, että mitään ei tarvitse tehdä elämänsä eteen. Monessa tapauksessa ei ole edes kokeiltu sitä omillaan asumista, ei suostuta opettelemaan pyykinpesua, ruuanlaittoa jne vaan ollaan täysin addiktioiden kanssa elämässään ja vanhemmat sen rahoittavat ja tukevat addiktioita.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   18.7.24 16:25:08

Minua kiinnostaa enemmän, että millainen vanhempi mahdollistaa tuollaisen?

Lähettäjä: mm 
Päivämäärä:   18.7.24 16:26:51

Yhden nelikymppisen miehen tunnen.
Taustalla mt-ongelmia, syrjäytymistä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   18.7.24 16:29:11

Ällö, erittäin huono. Sellainen jota oma lapsi ei kiinnosta sen vertaa että hakisi tälle apua ja yrittäisi itse auttaa. Antaa vaan homehtua jossain talon perällä niin kuin talonkin kun ei sitä viitsi huoltaa tai huollattaa. Sellainen vanhempi joka odotti että synnytyssalista tulee mukaan kotiin täysin itsenäinen aikuinen jonka voi vaan jättää oman onnensa ojaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.7.24 16:33:26

"Jokaisella on varmaan syynsä, mutta miksi tämä sinua kiinnostaa?"

En ole aloittaja, mutta itsekin tiedän ihmisen, joka on tällainen. Onhan se siinä mielessä kiinnostavaa kun se on jotenkin niin tavallaan kehityksen vastaista, miksi ns. normaali ihminen ei halua olla itsenäinen, halua omaa elämää (enkä tarkoita mitään naimisiinmenoa ja lapsia vaan ihan omanlaista elämää omassa kodissa), halua olla aikuinen. Ihmisen nyt vain ihan oikeasti kuuluu haluta itsenäistyä.

Itselleni tulee näistä mieleen luonteeltaan ei-sosiaalinen ihminen, jolla on hallitsevat vanhemmat ja kasvatustyyli sellainen, että kiukuttelu, oma tahto ja omat mielipiteet on olleet kiellettyjä. Siellä sitten aikuislapsena jatkaa ilman omaa tahtoa ja mielipiteitä.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   18.7.24 16:34:09

--- , totta tuokin. Vanhemman pitäisi tukea itsenäistymistä ja sitä työtä tehdään jo lapsesta saakka. Minusta oli joskus täällä aika pysäyttävää lukea, ettei joku ollut ikinä ollut poissa kotoa yön yli ilman vanhempia ennen kotoa muuttamistaan ja sitten pelkäsi omassa asunnossaan yksin. Mielestäni todella hämmentävää. Meillä kuului jo ihan päiväkodin opetussuunnitelmaan kaksi yön yli kestävää retkeä ja toki olin ollut mummilla, serkuilla, kaverilla yms.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   18.7.24 16:39:51

Olen tosin päässyt pois :) Kauan siinä meni mutta lopulta sain apua siihen sosiaalitoimesta ja asun erittäin tyytyväisenä yksikseni. Töihin en ole vielä päässyt mutta kun huomioi että oletin eläväni koko elämäni mädäntyen vanhempieni talossa tallityöorjana ja kynnysmattona niin en todellakaan valita kamalasti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.7.24 16:40:18

Mitä pahaa yhteisasumisessa on, varsinkin nykyään kun kaikki kustannukset kasvavat? Onko vanhempiensa luona asuva todella lapsen asemassa vai ehkä kantaa kortensa yhteisasumisen kekoon? Yhteisöllisyys on hyvä juttu, vuorovaikutusta ja seuraa sekä vanhoille että nuoremmalle. Tässä on nyt tosi paljon aloittajalla oletuksia, sekin että vanhemmat torpedoisivat kaiken ystävyyden ja harrastamisen. Puolesta ei voi harrastaa ja ystävystyä, ehkä kaikki mahdollinen on tehty? Yksinäinen seinien tuijotteluko olisi parhainta joka tilanteessa? Kunhan on vain oma asunto.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   18.7.24 16:41:26

Lapsuudenkotini naapurissa asuu tällainen. Ei käy ihan täysillä ja on yli 50v. Joku seurustelukumppani hänellä on joskus ollut, mutta ei enää vuosiin.
Ehkä syynä on tuo, että ei ihan täysillä käy ja siksi asuu vanhempiensa kanssa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.7.24 16:44:32

Oon tälläinen. Viihdyn täällä kotona ja talo on aivan ihana. Omaa rauhaa on. Ei mitään ongelmia vanhempien kanssa. Näen heitä pari kertaa viikossa, ovat reissutöissä.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   18.7.24 16:50:03

"Jokaisella on varmaan syynsä, mutta miksi tämä sinua kiinnostaa?"

Miksi kiinnostaa jonkun häät, lastenhankinta, opiskelut, kumihuulet, sisustus? Jos peräkammarius on ihan normaalia niin miksi siitä ei saisi olla kiinnostunut?

Lähettäjä: /-/ 
Päivämäärä:   18.7.24 16:51:49

Ei taida joku 30-v -> koskaan seurustelematon kotona asuva olla tavoitelluinta parisuhdemarkkinaa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   18.7.24 16:52:19

. , aika monille tuo vanhempien kanssa asuminen on iso turn-off. En tapailisi itsekään ihmistä, joka ei ole koskaan asunut omillaan. Aika harva edes ajattelee kaikkia kuluja ja toimia, mitä pitää järjestää ja hoitaa, kun ne ovat automaationa hoituneet. Ei, vaikka kävisitkin kaupassa, maksaisit kotiin vähän kuluja tms. Silti sitä ei ymmärrä täysin, mitä kaikkea omassa taloudessa hoidetaan, jos sellaisessa ei ole koskaan asunutkaan.

Eri asia, jos jo omillaan asunut menee väliaikaisesti vanhempiensa luo asumaan vaikka eron, putkiremontin tms vuoksi.

Oma elämää, parisuhdetta ja perhettä on aika vaikea toisen nurkkiin lähteä rakentamaan.

Lähettäjä: Löö 
Päivämäärä:   18.7.24 16:54:11

Veljeni on tällainen, mutta ei vielä älyttömän vanha. Mt ongelmia ja paljon sosiaalisia pelkoja. On vuosi kaudet yrittänyt olla kai jossain kiinni ja käynyt joissain missä muita samanlaisia. Kokoontumisia siis. Nyt ei vuosiin ole käynyt. On kyllä avulias ja aina auttaa kaikessa, mutta on psyykkisiä sairauksia, mitkä rajoittaa aika paljon. Vanhemmat taas vanhoja, ja ei enään jaksa olla hirveänä tukena. Mutta tekee siellä kyllä hommia ja ruokia välillä jne. Itsekin olin äidille vihainen, miksi ei potki ulos, että pakko kokea itsenäistyminen, mutta raha se taitaa olla suurin syy. Veli on jo " eläkkeellä". En tiedä mikä meni pieleen. Me muut sisarukset taas ollaan " normaaleja". Ei siihen aikaan saanut tukea, kun olisi pitänyt alkaa antamaan sitä. Ylä aste oli vaikeaa aikaa hänelle ja silloin alkoi jo lintsailu. Aina ollut ujo ja arka.

Lähettäjä: Minä vaan 
Päivämäärä:   18.7.24 16:55:06

Olen nyt aikuisiällä peräkammarioitunut mutta ihan omassa kodissa. En haluu mitään jos en sua saa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.7.24 16:59:11

Sen turn-offin on tää kulttuuri ihan itsekseen asettanut rimaksi, Italiassa vanhempien luona asuminen ei aiheuta mitään ongelmaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.7.24 16:59:46

Kuitenkaan ei ole kovinkaan montaa vuosikymmentä kun yhteisasuminen oli täysin normaalia. Kuului asiaan esim maaseudulla. Myös kaikenlaiset vuokralaiset kuului asiaan, jos talossa oli yksikin tyhjä huonw se vuokrattiin ulkopuoliselle.
Sinänsä siis kohtuu uusi asia evoluutiossa että kaikkien tulee asua yksin omissa kodeissaan.
Toisaalta tämä yhteisasuminen säästäisi luontoa ja hillitsisi kulutusta paljonkin.
Ennen kuitenkin kaikki oli työteliästä väkeä lapsia myöten. Kukaan ei makoillut toimettomana vaan jokaiselle oli hommaa omien fyysisten kykyjen mukaan.
Ei olisi pahitteeksi nykyihmiselle palata hiukan ajassa taaksepäin kun mikään ei ollut itsestään selvää.

Lähettäjä: Iita 
Päivämäärä:   18.7.24 17:39:15

Komppaan ällöä. En ottaisi tyyppiä kotiini, jos ei ole omaa kotiaan hoitanut ensin.

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   18.7.24 17:41:24

Mun lapsuudessa 70- luvulla oli täysin normaalia että asuttiin samassa huushollissa. Mun vanhemmat asui 10 vuotta mun isovanhempien kanssa samassa talossa kun säästivät omaan taloon. Nopealla muistelulla viiden kaverin perheissä isovanhemmat asui rintamamiestalon toista kerrosta ja "nuoripari" lapsineen toista. Parilla kaverilla mummo ja yhdellä ukki asui lapsensa perheen kanssa samassa asunnossa. Ja tuolloin tuttavapiirin "vanhatpiiat ja -pojat" asui melkolailla aina vanhempansa kanssa. Äidin lapsuudenkaveri asui leskiäitinsä kanssa. Ei ollut asumistukea joten pienipalkkaisilla ei ollut edes varaa omaan asuntoon.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   18.7.24 17:46:59

Entä hötönettihenkilöksi?

Lähettäjä: Metris 
Päivämäärä:   18.7.24 17:59:43

Kaverini veli, ikää 45, asuu 8-kymppisen äitinsä kerrostalonelikossa, isä kuoli koronaan, ja kaverinikin asui tuossa samassa asunnossa lapsena ja nuorena.

Äiti on passaaja. Passaa aamupalaleivät pöytään, tekee ruuat, vaihtaa lakanat, hoitaa ostokset jne. Irvokkainta touhussa on nyt se, että äidillä alkaa vointi heiketä, olisi lääkärikäyntiä ja labrakäyntiä, kauppareissujakin voisi keventää, niin ei: tämä peräkammarinpoika ei eväänsä heilauta auttaakseen, "ei oo mun asia" ja "ei kiinnosta" "eikä ehi". Kaverini asuu perheineen 180 km päässä, joten ei sieltä alvariinsa pääse apuun.

Tämä peräkammarinpoika oli koulussa ihan keskivertohyvä, kielellisesti jopa lahjakas, ylioppilaaksi kirjoitti, mutta ei sitten jatkanut opiskelujaan minnekään, eikä ole myöskään mennyt koskaan mihinkään töihin. Joskus 22-25-vuotiaana oli muutaman kuukauden reppureissailemassa Intiassa tms. En tiedä, onko diagnooseja, en tiedä onko tutkittukaan.

Kaverini (mies myös) on ollut hyvin lähellä ajautua liki samanmoiseen kehitykseen, koska jätti lukion jälkeen kaksi eri amk-tutkintoa tyyliin vuotta ennen valmistumista kesken, asui nuo ajat myös eri psikkakunnilla. Joku pieni itsenäistymis- tai omatoimisuusero veljeensä nähden on, koska oli nuorena ajoittain opiskelujen lomassa töissä (ei opintojen aloilta). Sitten kumminkin törmäsi pontevaan ja kunnianhimoiseen maatalontyttöön, jonka kanssa pisti hynttyyt yhteen, muutti Helsinkiin ja perusti perheen. Tällä vaimolla toki saattaa olla mukulat plus mieslapsi hyysättävänään, mutta ei tää kaverini ole läheskään niin raskas tapaus kuin peräkammariveljensä. On jopa ollut pitkän siivun koti-isänä ja tehnyt samalla viikonloput töitä - josnyt oletetaan, ettei vaimo ole siellä kotona tehnyt kaikkia systeemejä valmiiksi aina arkipäiviksi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.7.24 18:19:30


Lähettäjä: Ällö
Päivämäärä: 18.7.24 16:25:08

Minua kiinnostaa enemmän, että millainen vanhempi mahdollistaa tuollaisen?

^ Näitä tapauksia tunteneena; äideillä on harvoin sydäntä laittaa lastaan ulos tietäen että osoite on väistämättä katuoja. Peräkammarinlapsilla on usein niitä riippuvuuksia ja mielenterveysongelmia, ja koko aikuisiänsä kaiken rahat pelannut aikuinen pelaa ne jatkossakin. Ruokarahat, vuokrarahat, kaikki.

Ei se paljoa vaadi ymmärtää että rakkaudesta ja myötätunnosta mahdollistavat tämän, usein tietävät että mahdollistaminen on huonosta, mutta eivät osaa muutakaan. Mieluummin mahdollistavat kuin näkeä seuraavan kerran siellä lapsen hautajaisissa.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   18.7.24 18:20:47

Ei se kyllä aina ole rakkaudesta vaan täydestä välinpitämättömyydestä.

Lähettäjä: Ootko varma 
Päivämäärä:   18.7.24 18:26:52

.. mistä tiedät että sellainen asuu lapsuudenkotisi naapurissa?
Onko äiti sanonut ;D
Jos sulla itselläsi on väärää tietoa, tai peräti joku puhuu täyttä paskaa.

Saattaa käydä enemmän täysillä kuin joku ripustautuja joka ei osaa elää yksin.

Lähettäjä: Nisu 
Päivämäärä:   18.7.24 18:28:32

"... Italiassa vanhempien luona asuminen ei aiheuta mitään ongelmaa." Paitsi monelle italialaiselle nykynaiselle...

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   18.7.24 18:31:41

Ootko varma, eiköhän .. kommunikoida normaalisti vanhempiensa kanssa tai jopa joskus käy siellä kylässä? Ainakin omassa kaveripiirissä vanhempien kanssa keskudtelu ja kyläily on normaalia, mutta kokonaan vanhempien luokse jääminen ei ole.

---, samaa mieltä. Lapset ovat lainassa ja on tarkoitus, että levittävät siipensä ja kohtaavat oman elämänsä. Karhunpalvelusta siinä tehdään, kun annetaan lapsen jäädä nurkkiin lojumaan. Mitä tapahtuu 50 v Penalle sitten, kun vanhemmista aika jättää? Töitä tai koulutusta ei välttämättä ole ja kotihommatkin on olleet äidin kontolla?

Lähettäjä: Nisu 
Päivämäärä:   18.7.24 18:41:31

Ällö: eräs peräkammarin poika, vajaa kuusikymppinen (heh) hautasi juuri äitinsä... onneksi äidin sisko ja hänen tyttärensä auttoivat ja auttavat järjestelyissä, minä olisin kutsunut syömään mutta kerkesi livahtaa. Sanoin jo vuosia sitten että tuo äiti teki todella ison karhunpalveluksen pojalleen kun ripustautui tähän miehensä kuoleman jälkeen. Tuo mies kuoli kun poika oli vielä alaikäinen ja aikuisikänsä poika toimi äitinsä kavaljeerina ja seuralaisena.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   18.7.24 18:49:13

"Kuitenkaan ei ole kovinkaan montaa vuosikymmentä kun yhteisasuminen oli täysin normaalia"

Eikö silloinkin ennemmin lähdetty piikomaan muille tiloille kuin jääty vanhempien nurkkiin? Joku pojista jäi jatkamaan tilaa, mutta yleisesti oli tavoitteena oman elämän rakentaminen, vaikka sitten samassa pihapiirissä.

Nykyajan tapauksista rajaisin kyllä keskustelusta pois ne, joilla vanhempien luona asuminen on jonkun ulkoisen välttämättömyyden sanelemaa. Pitkät opinnot heikon asuntotilanteen kaupungissa, vaikea sairaus, pitkäaikaistyöttömyys, tms. Niillä ihmisillä itsenäinen elämä tuntuu kuitenkin olevan ihan käypä vaihtoehto, jos vaan olosuhteet sallisivat.

Peräkammarilaisilla taas ei ole pienintäkään aikomusta sieltä komerostaan ulostautua.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   18.7.24 18:50:39

Kyllä heillä voi olla, mutta ei käytännön keinoja tehdä sitä.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   18.7.24 19:03:32

Äidit ne poikansa haluavat kotona pitää.
Ja se on muuten peräkamarinpoika.

Lähettäjä: Nisu 
Päivämäärä:   18.7.24 19:04:32

Riku: Niinpä. Niin Suomessa kuin siellä Italiassakin. Ja se on kammari.

Lähettäjä: Nisu 
Päivämäärä:   18.7.24 19:05:38

Ja joo, Italiassa on muitakin syitä asua kotona pitkään, mutta mammat (niitähän ne on) roikkuvat pojissaan vielä, kun nämä ovat naimisissakin.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   18.7.24 19:06:37

Kamari ja kammari ovat molemmat oikeita muotoja kirjoittaa.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   18.7.24 19:07:14

Nisu, se on poika

Lähettäjä: Nisu 
Päivämäärä:   18.7.24 19:09:04

Aah, luulin että tää on kamari/kammari-juttu, mutta olikin henkilö/poika. Poikiahan nuo tuppaa useimmiten olemaan, tai vanhoja poikia.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   18.7.24 19:11:17

"Poikiahan nuo tuppaa useimmiten olemaan, tai vanhoja poikia."

Naisesta se olisi vanha piika.

Lähettäjä: Silja 
Päivämäärä:   18.7.24 19:22:00

Sukulaisellani on reilu 30 v poika joka asuu kotona, ei käy töissä ja äiti passaa ja huolehtii aivan kaiken valmiiksi myös esim tekee ne leivät jne. Hänellä on muutamaa vuotta vanhempi sisko joka muutti omilleen alta parikymppisenä. Hän on aktiivista elämää viettävä pienten lasten äiti ja todella mukavaa seuraa eli sellainen positiivinen ilopilleri joka harrastaa ja kokeille kaikkea, osallistuu erilaisiin tapahtumiin jne. Olen näitä sisaruksia reilu 10 vuotta vanhempi. Minulle on jäänyt lapsuudesta mieleen mikä pettymys heidän äidille oli kun ensimmäinen lapsi oli tyttö, hän oli alusta asti ”vain tyttö” ja kun heidän poikansa syntyi se oli maailman ihanin asia ja tämä äiti paapoi, passasi ja kouhkasi hänen ympärillään taukoamatta. Kertaalleen tämä poika oli hetken töissä, mutta äiti piti kohtuuttomana, että poika joutuu rasittamaan itseään käymällä joka päivä säännöllisesti töissä joten montaa kuukautta tätä työtä ei kestänyt. Eli samasta perheestä toinen lapsi on itsenäistynyt ja kehittynyt normaalisti, mutta tämä sisarus joka oli äitinsä palvonnan ja passaamisen kohde jäi peräkammarinpojaksi.

Lähettäjä: 1 
Päivämäärä:   18.7.24 19:24:03

Peräkammarinhenkilöt useimmiten mielletään miehiksi. Yksinäisiä miehiä, muitten silmissä usein hylkytavaraa. Naisia on myös paljon henkisesti peräkammarissa, todennäköisesti enemmän kuin miehiä, mutta he ovat eräänlaisia "piilo"peräkammarinhenkilöitä. He mahdollisesti hankkivat miehen tai koeputken avulla lapsen ja lapsia suojaksi ja turvaksi itselleen, ovat ehkä hetken miehen kanssa, mutta enimmäkseen ns. "urheita" yh-äitejä, joita tuetaan yhteiskunnassa kaikin keinoin. Heitä ei hyljeksitä ja halveksita niin kuin henkisessä kehityksessään puolitiehen jääneitä miehiä. Sisäisesti kyseiset naiset ovat kuitenkin peräkammarissa, toki piilossa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   18.7.24 19:24:22

Ootko varma, No vaikkapa siitä, että tiedän kyseisen henkilön ja olen käynyt heillä joskus kylässäkin sekä jutellut tämän tyypin kanssa jos on tullut vastaan esimerkiksi kaupassa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   18.7.24 19:26:00

"Lähettäjä1

Päivämäärä18.7.24 19:24:03

Peräkammarinhenkilöt useimmiten mielletään miehiksi. Yksinäisiä miehiä, muitten silmissä usein hylkytavaraa. Naisia on myös paljon henkisesti peräkammarissa, todennäköisesti enemmän kuin miehiä, mutta he ovat eräänlaisia "piilo"peräkammarinhenkilöitä. He mahdollisesti hankkivat miehen tai koeputken avulla lapsen ja lapsia suojaksi ja turvaksi itselleen, ovat ehkä hetken miehen kanssa, mutta enimmäkseen ns. "urheita" yh-äitejä, joita tuetaan yhteiskunnassa kaikin keinoin. Heitä ei hyljeksitä ja halveksita niin kuin henkisessä kehityksessään puolitiehen jääneitä miehiä. Sisäisesti kyseiset naiset ovat kuitenkin peräkammarissa, toki piilossa."

Sellaiset harhat sieltä sitten.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   18.7.24 22:02:08

Luulenpa, että itsenäistymisen tukemisen sijaan vanhemmat kasvattavatkin hiljalleen peräkammarin pojaksi. "Älä ny vaan muuta, niin ei äitin tarvii jäädä yksin caivoineen.Vpi sua raukeaa, et sää pärjäisi yksin kun et ruokaa osaa laittaa ja kamalan kallistakin olisi kun ei sulla oo puolisoakaan Ja millä mää canga ihminen yksin..
"

Lähettäjä: Ihminen ja miniä 
Päivämäärä:   18.7.24 22:16:31

Minä otin peräkamarin pojan siipakseni. Asuimme muualla, tai siis minä asuin ja mies asui siellä epävirallisesti. Tuli aika, kun piti muuttaa miehen tilalle. Äidin piti muuttaa pois vähän ajan kuluttua ja kaiken olla ok, siihen asti ajateltiin asua sulassa sovussa omissa asunnoissamme naapureina. Äidistä kehkeytyikin oikea peto, joka yritti ajaa minut pois tilalta kaikin keinoin. Ja vielä lapset olisi pitänyt jättää hänelle, kokeneemmalle :D. Sanoin jo miehellenikin, että voisi ottaa uuden vaimon kun me lähdemme, ja äitinsä luultavasti olisi ihan tyytyväinen, kun hän on mielessään ajatellut minut pahana ja se uusi voisi olla hänen liittolaisensa. Mies kuitenkin laittoi äitinsä kuriin, kävi muutaman kerran salaa kuuntelemassa äitinsä huutoa minulle ensin, sekä kuuli mitä puheita anoppi minusta pitää kylillä. Ei ollut uskonut että se on niin paha, kun poikansa edessä esitti oikeaa enkelimummoa.

Mies itsessään on hyvä isä ja puoliso. Oikein lempeä ja ymmärtäväinen herrasmies.

Samalla kylällä asuu minusta hieman vanhempi mies äitinsä kanssa. Hänkin on ostanut sen tilan itselleen. Hänellä oli naisystävä, oikein miellyttävä, tätä miestä viitisen vuotta vanhempi nainen. Äiti sai ajettua hänet pois, ja tämä mies on sitä joskus minulle tilittänyt. On katkera tästä mutta antanut näennäisesti anteeksi äidilleen. Äiti kuitenkin joutuu maksamaan vuokraa asumisestaan nykyään.

Sitten on vielä kolmas äiti-poika-pari, ja se poika on aivan avuton rassukka, kun se Äiti pitää niin kovaa jöötä. En tiedä kuinka tulee aikanaan selviämään yksin...

Lähettäjä: Keeppi 
Päivämäärä:   18.7.24 22:29:51

Muutin pari vuotta sitten isäni kanssa asumaan lapsuudenkotiini. Olen 43 tähän asti ihan itsekseni tai parisuhteessa asunut nainen. Isäni taas alkaa olla aika iäkäs mutta se on sivuseikka.

Käyn töissä ja teen kaikki kotityöt sekä talon ja pihan kunnostustyöt vuokrana. Minulla on mahdollisuus pitää täällä eläimiäni mihin muuten ei olisi mahdollisuutta ja minähän tämän talon perin. Isää en ihan joka päivä näe kun tuppaa olemaan tuolla puolellaan.

Aloittaja kertoisitko mikä tarkalleen elämässäni on väärin? Mielelläni kuulisin perustelusi.

Ällön ja muiden myös. Kiitos etukäteen.

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   18.7.24 22:47:49

''Lähettäjä: Keeppi
Päivämäärä: 18.7.24 22:29:51

Muutin pari vuotta sitten isäni kanssa asumaan lapsuudenkotiini. Olen 43 tähän asti ihan itsekseni tai parisuhteessa asunut nainen. Isäni taas alkaa olla aika iäkäs mutta se on sivuseikka.

Käyn töissä ja teen kaikki kotityöt sekä talon ja pihan kunnostustyöt vuokrana. Minulla on mahdollisuus pitää täällä eläimiäni mihin muuten ei olisi mahdollisuutta ja minähän tämän talon perin. Isää en ihan joka päivä näe kun tuppaa olemaan tuolla puolellaan.

Aloittaja kertoisitko mikä tarkalleen elämässäni on väärin? Mielelläni kuulisin perustelusi.

Ällön ja muiden myös. Kiitos etukäteen.''

Joo, se on jännä että leimataan heti peräkammarin pojaksi/tytöksi jos asuu vanhemman kanssa. Tosiasiassa tilanteita on erilaisia, on aikuisia ihmisiä jotka ovat kyllä asuneet itsenäisesti muuallakin, ei se automaattisesti tarkoita sitä että ihmiselle on ongelmia. Minusta tuo on hienoa ja yhteisöllisessä asumisessa on paljon hyviä puolia myös.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   18.7.24 22:59:36

Ihmiset puhuvat, että pitää muuttaa pois ja kokeilla siipiään. Eli tehdä omat virheensä ja oppia pitämään taloutta. Sitten voi muuttaa vaikka kenen luokse. Ällö taisi vain puhua, ettei haluaisi perustaa perhettä sellaisen kanssa, joka ei ole asunut yksin. Lukutaito!

Lähettäjä: ….. 
Päivämäärä:   18.7.24 23:05:40

Mitä se kenellekään kuuluu miten kukin elää elämänsä. Ei ole olemassa mitään yhtä normaalia, jota kaikkien täytyy tavoitella. Ja tosiaan, ilman hyvinvointivaltiota kotona asuttaisiin paljon pidempään. Jos joku ei halua tapailla peräkammarinhenkilöä, niin ei tarvi. Tuskin se peräkammarinhenkilö siinä mitään häviää, ehkä jopa onni että välttää hötöläisen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.7.24 23:10:00

Kateutta? Tässä yksi elämänmyönteinen juttu. https://tinyurl.com/2tyeh6st ja tässä toinen https://tinyurl.com/2bhsdyky

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   18.7.24 23:12:55

On maksumuurin takana. Referoitko? Minkä ikäinen tämä vanhempiensa luona asuva henkilö on? Onko jän edes haaveillut koskaan kokeilevansa omia siipiään?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.7.24 23:16:31

No mutta eihän noissa puhuta ollenkaan samasta ilmiöstä, tuossa on vaan useampi sukupolvi saman katon alla elämässä omaa elämäänsä, mikä on eri asia kuin komeroituminen.

Lähettäjä: Ihminen ja miniä 
Päivämäärä:   18.7.24 23:22:05

Kyllä minäkin pidän näitä äitejä todella huonoina äiteinä, jotka eivät ole saaneet apua läheisriippuvuuteensa. Oma anoppini on kateellinen ja mustasukkainen minulle, vaikka voisimme olla toistemme tuki ja turva tai ainakin ystävät. Pääsisi kyydilläni kaupoille ja lääkäriin. Saisi apua siivoukseen.

Ja ennen kuin palstan tasa-arvoihmiset tulevat paikalle, niin puhun äideistä koska en tunne yhtään lapseensa ripustautunutta isää. Sellaisia komentelijoita ja puuttujia kyllä, mutta ei tuollaisia kuin nämä äidit.

Noissa lehtijutuissa on kyse aivan eri asiasta.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   18.7.24 23:32:27

Keeppi,

"Eri asia, jos jo omillaan asunut menee väliaikaisesti vanhempiensa luo asumaan vaikka eron, putkiremontin tms vuoksi." Suora lainaus tekstistäni aiemmin.

"Ällö taisi vain puhua, ettei haluaisi perustaa perhettä sellaisen kanssa, joka ei ole asunut yksin. Lukutaito!"

Älainaus toiselta. Edelleen, haluan itsenäisen henkilön.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.7.24 01:27:57

"Poikiahan nuo tuppaa useimmiten olemaan, tai vanhoja poikia."

Naisesta se olisi vanha piika."

Nyt ei ole termit hallussa.

Peräkammarinhenkilö = aikuinen, joka on aina asunut lapsuudenkodissaan vanhempiensa kanssa.

Vanhapoika ja vanhapiika = ei koskaan avioituneita henkilöitä, mutta voivat asua omillaan ja elää ns. normaalia elämää. Peräkammarius tarkoittaa juurikin sitä lapsuudenkodissa asumista jatkuvasti.

Ja ne on muuten vanhapoika ja vanhapiika. Erikseen kirjoitettuna merkitys muuttuu, Pekka on vanhapoika - Pekka on vanha poika tai Pirjo on vanhapiika - Pirjo on vanha piika.

Lähettäjä: Aha 
Päivämäärä:   19.7.24 01:29:55

"Italiassa vanhempien luona asuminen ei aiheuta mitään ongelmaa."

Voiko tällä perustella kaiken muunkin ja minkä tahansa normaaliksi? Koska jossakin muussa maassa ja kulttuurissa asia ei aiheuta ongelmaa, ei sitä pitäisi täälläkään ihmetellä?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.7.24 01:32:28

"Muutin pari vuotta sitten isäni kanssa asumaan lapsuudenkotiini. Olen 43 tähän asti ihan itsekseni tai parisuhteessa asunut nainen."

Ethän sinä ole peräkammarinhenkilö. Jos olisit koko 43 vuotta asunut lapsuudenkodissasi vanhempasi kanssa, olisit, mutta sinähän olet parikymmentä vuotta asunut itseksesi.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   19.7.24 05:58:28

Mun naapurissa asuu peräkammarin poika. Oltiin samalla luokalla hetki, sitten hän lopetti koulun ja jäi kotiin, koska ei tykännyt opettajasta. Muut kirjoittivat ylioppilaiksi ja lähtivät aikuisuuteen, tämä poika jäi kotiin ja meni tehtaaseen töihin. Nyt, 30 vuotta myöhemmin asuu edelleen äitinsä, isänsä ja setänsä kanssa lapsuudenkodissaan. Kysyin kerran siltä äidiltä, onko se poika ollut tyytyväinen työhönsä siellä tehtaassa, ja vastaus oli "on, miksei olisi". No voi tietty olla tyytyväinen, mutta tuli mieleen, ettei se äiti näe, mitä vaihtoehtoja poika menetti. Olisihan se äiti voinut kannustaa jatkamaan lukiota, kun kuitenkin on aika pieni juttu, jos ei tykkää yhdestä opettajasta. Kouluakin olisi voinut vaihtaa, nuutä on Joensuussa useita.

Lähettäjä: Nih 
Päivämäärä:   19.7.24 06:04:00

Veljeni on tälläinen, 31 vuotias ja asuu vanhemmilla. On autismin kirjossa asbergeri, josta johtuen ei suostu asumaan muualla ennenkuin ostaa oman asunnon. Ja ei suostu ottaa lainaa joten kaipa se sit asuu niin kauan kun käsirahaa on tarpeeksi.

Olen kysynyt monta kertaa äidiltä, että miksei heitä vaikka tuettuun asuntoon jossa ohjaaja kävisi vaikka kerran viikossa tsekkaa onko kaikki ok. Veli kyllä pärjäisi itsenäisesti asua, sosiaaliset vaikeudet ei asumiseen vaikuta. ”Ei se ole niin helppoa”- on vakiovastaus. Joten kaipa vaan hyväsydämmistyttään ei pysty potkii ulos.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.7.24 06:40:16

Tunnen useamman peräkammarinhenkilön, yhteistä näille ovat vanhemmat jotka ovat ilmeisesti takertuneet tai velvoittaneet lapsensa jäämään kotiin.
Toki nämä lapsetkin ovat olleet jotenkin "lamaantuneita".
Näitä näkee maaseudulla edelleenkin.

Lähettäjä: Sanna 
Päivämäärä:   19.7.24 06:55:21

Olen asunut koko ikäni kaupungissa, ja en tiedä yhtään peräkammarinhenkilöä. Ne on enemmän maaseudun juttu.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   19.7.24 07:19:56

"Olen asunut koko ikäni kaupungissa, ja en tiedä yhtään peräkammarinhenkilöä. Ne on enemmän maaseudun juttu."

Urbaani peräkamarin poika asuu äitinsä luona omassa huoneessaan, elää pitsalla ja Coca colalla ja hakkaa tietokonetta kaiket yöt.
Eli kyllä niitä löytyy.
Hänellä saattaa tosin olla oma itsemurhayksiö, jonka vuokran maksaa vanhemmat tai Kela, mutta silti äiti käy pyykit pesemässä ja tuomassa makaronilaatikkoa, joka kyllä mätänee jääkaappiin, kunnes äiti käy sen sieltä siivoamassa.
Nämä ovat niitä paljon puhuttuja syrjäytyneitä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.7.24 10:11:05

Rikulla omakohtaista kokemusta asiasta?

Lähettäjä: Just 
Päivämäärä:   19.7.24 10:15:49

-: luuletko olevasi hauska?

Lähettäjä: *Remontti Riku* 
Päivämäärä:   19.7.24 10:17:04

Ei omakohtaista, mutta tiedän pari tapausta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.7.24 10:17:51

Tiedän olevani.

Lähettäjä: Just 
Päivämäärä:   19.7.24 10:19:46

-: kaltaisesi syrjäytyneet ovat säälittäviä, ei hauskoja.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.7.24 10:23:40

Itse pidän kyllä hauskaa koko rahan edestä.

Lähettäjä: Tex 
Päivämäärä:   19.7.24 10:23:53

Työn puolesta olen jonkin verran maaseudun peräkammarinpoikia ja - tyttöjä tavannut. Yhteistä on se, että usein lapsuudenperheessä on tietynlainen tapa kyräillä muita ihmisiä ja

Lähettäjä: Tex 
Päivämäärä:   19.7.24 10:28:28

Työn puolesta olen jonkin verran maaseudun peräkammarinpoikia ja - tyttöjä tavannut. Yhteistä on se, että usein lapsuudenperheessä on tietynlainen tapa kyräillä ja arvostella muita ihmisiä ja varoitella, jopa peloitella lapsia maailman vaaroista. Muut ovat aina väärässä, vanhemmat niin vanhanaikaisia jääriä, ettei lapsista kasva ihan normaalisti muuhun maailmaan suhtautuvia. Onneksi nämä tapaukset ovat vähentyneet, mutta aina sattuu sydämeen kun näkee miten omat vanhemmat roikkuvat omissa lapsissaan eivätkä omien pelkojensa ja traumojensa takia päästä lapsiaan itsenäistymään. Tottahan näiden lasten mielenterveyskin kärsii, samoin normaalit sosiaaliset suhteet.

Lähettäjä: Ihminen ja miniä 
Päivämäärä:   19.7.24 10:50:03

Tex: olet oikeassa. Oma mieheni on ollut sellainen oman tiensä kulkija ja esimerkiksi matkustellut ja käynyt baareissa äitinsä huudosta huolimatta. Kaikista ei ole kuitenkaan ole siihen. Mutta äitinsä on todella vanhanaikainen jäärä, vaikkei ole vielä kovin vanhakaan. Ei voi käydä ravintolassa, on ollut kerran elämässään yön hotellissa ja paheksuu sellaista jne.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.7.24 10:53:48

Vanhemmat voivat tehokkaasti lytätä jälkikasvunsa tahdon ja pitää huolta ettei kukana pääse näyttämään että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia ja että ei olekaan täysin kyvytön ja arvoton, että muut ei ole sen parempia ja että kykenisi kyllä normaaliin elämään. Vanhemmat on pitäneet huolen että itsetuntoa ei ole ja että pitää tyyytyä siihen mitä saa, eli jäädä palvelemaan vanhempia heidän kotiinsa kun he kerran armeliaina sinua sietävät.

Lähettäjä: dds 
Päivämäärä:   19.7.24 10:58:11

Tässäkin onniin helppo tehdä johtopäätöksiä sivustaseuraajana joka ei tunne faktoja.

Mua on haukuttu juuri tällaisesksi, kosk aasun samassa maatalossa vanhempieni kanssa. Todellisuudessa, maatalo on jaettu kahdeksi täysin erilliseksi asunnoksi, mä teen itse ruokani, maksan itse laskuni, pesen itse pyykkini, käyn itse töissä, hoidan itse hevoseni ja siivoan kotini.

Mun vanhemmat on iäkkäitä ja tykkää jo matkustella enemmän sekä olla pitkiä aikoja mökillä. He eivät pystyisi ylläpitämään enää yksin isoa maataloa. Mä taas en saisi elukoitanu pidettyä ulkopuolisella enkä tahtoisi joten mun hevoset asuu tässä tilalla ja saan kätevästi hoidettua ite.

Ystäväni myös saanut osansa naureskeluista, hän asuu vanhemmillaan (ihan siis yhteisessä kosissa) koska molemmat vanhemmat sairastaa syöpää. Hän ei huutele asiaa suureen ääneen, joten ons aanut osansa naureskeluista kun 30v muutti taaks kotiin. Todellisuudessä hän hoitaa sairaita vanhempiaan ja varautuu elämään kun talo siirtyy hänelle

Lähettäjä: Ulla 
Päivämäärä:   19.7.24 10:59:45

Naapurissa on tällainen parikymppinen poika, sosiaalisesti selvästi vammainen. Vanhemmat on kolme vuotta puhunut että "Santtu" lähtee sinne ja sinne opiskelemaan, mutta ei lähde vaikka on paikan saanut.
Jotkut vaan on lopun ikää vanhempien kainalossa.
Ennen se oli normaalia, puskea poika vaikka peltohommiin mutta nykypäivänä vanhemmat ehkä tarvis omaa aikaa..

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   19.7.24 11:03:50

Eiköhän näissä ole aina taustalla jotain mielenterveyden häiriötä.
Kyllähän normaali nuori haluaa itsenäistyä ja kokea uusia asioita.
Just joku autismin muoto sopisi näihin hyvin. Muutos on vaikeaa ellei mahdotonta.

Lähettäjä: Ihminen ja miniä 
Päivämäärä:   19.7.24 11:05:15

Minullekin on naureskeltu ja puhuttu, miten onnekas olen kun anoppi asuu naapurissa. Ja miten onnekkaita olemme, kun saamme asua "hyvän anopin luvalla" kotonamme. Todellisuudessa tilanne on se, ettei anoppi uskalla muuttaa pois eivätkä hänen sukulaisensa ota häntä riesoikseen.

Silloin kun asuin omassa talossa, olin ihan täysivaltainen aikuinen, nykyään kyläläiset hoitavat asiat anopin kautta. Kysyvät esimerkiksi, saako hevosellani ratsastaa jne.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   19.7.24 11:06:59

dds: nuo naureskelut olisi helppo torpata sanomalla olevansa vanhempiensa omaishoitaja. Ei se kellekään kuulu, vaikka virallisesti ei näin olisikaan. Kaikki ihmettelyt ja nauraskelut kuitenkin loppuisi.

Lähettäjä: hummaniheippaa 
Päivämäärä:   19.7.24 11:31:39

On varmasti tapauksia, jotka eivät pysty siirtymään kotoaan muuhun kuin palveutaloon.Mutta kotoasumiseen on varmasti paljon eri syitä.Minun lähipiirissä on useitakin jotka asuvat yli kolmekymppisinä kotona.Eivätkä ole mitään epäsosiaalisia laiskoja.
Minun mielestäni jotain on pahasti pielessä, jos lapset tahtovat mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman kauas vanhemmistaan.

Lähettäjä: Tex 
Päivämäärä:   19.7.24 11:46:31

Joo, tässä on tietysti keskustelun paikka, kuka on peräkammarinpoika ja kuka ei. Onhan niitä erityisesti just maatiloilla, jotka asuvat vanhempiensa kanssa, mutta heillä on silti oma elämä ja oma tahto. Eivät he silloin ole mitään lytättyjä ressukoita.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   19.7.24 11:48:15

Aina näissä keskusteluissa vedotaan siihen, että ennen vanhaan asuttiin monta sukupolvea saman katon alla (tai että jossain niin tehdään edelleen). Juu, niin asuttiin, mutta se oli kyllä kaikkea muuta kuin ongelmatonta! Se oli monessa tapauksessa ihan kauheaa, usein erityisesti miehen perheen kotiin muuttaneelle miniälle. Ei tuota asumisjärjestelyä käytetty siksi, että se olisi ollut kaikille hyvä ja kiva ratkaisu, vaan siksi, ettei useinkaan ollut vaihtoehtoja.

Itsenäistyminen on ihmisen normaali tarve, ja jos itsenäistymisprosessi jää puolitiehen, kyllähän se mietityttää. Ei ainakaan itselläni toki ole tarvetta käydä kenenkään vieraan ihmisen asioita isoon ääneen ihmettelemässä, mutta jos sitä esimerkiksi huomaisi tapailevansa aikuista miestä, joka asuu vanhempiensa kodissa, kyllä se olisi todella iso varoitusmerkki. Juuri parisuhteen kaltaisessa suhteessa toisen toivoo olevan kunnolla aikuinen ja itsenäinen, ja kyllä siitä vain helposti jää jotain puuttumaan, ellei koskaan ole asunut itsenäisesti omassa taloudessa.

Jotkuthan tulevat polleana selittämään vanhempien nurkissa asumista sillä, että he haluavat säästää omaa kunnolliseen kotiin, ettei tarvitse asua missään kauheassa vuokraluukussa, yök! Minussa nuo selitykset herättävät lähinnä myötähäpeää, koska kertoo paljonkin ihmisen arvomaailmasta ja kypsyydestä, jos asumismuoto ja "tasokas" asuminen menee aikuistumisen ja itsenäistymisen edelle.

Lähettäjä: Keeppi 
Päivämäärä:   19.7.24 11:54:38

"Eri asia, jos jo omillaan asunut menee väliaikaisesti vanhempiensa luo asumaan vaikka eron, putkiremontin tms vuoksi." Suora lainaus tekstistäni aiemmin"

Niin siis en asu väliaikaisesti. Minulla ei ole toista asuntoa jossa olisi putkiremontti. Olen toki vuosikausia sitten eronnut silloisesta puolisosta mutta ei sillä ole nykyhetkeen merkitystä.

Kertoisitko nyt millä tavalla elämäni on väärin ja millä tavalla en ole itsenäinen koska iäkäs isäni asuu saman katon alla ja hän on talon omistaja?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   19.7.24 12:04:40

Mietin taas kerran miksi ihmiset on tällaisia kuin Ap ja co.

Väliin nämä kiusaavat erilaisuudesta tms. niitä jotka ovat jotain muuta kuin MinäItse: introvertteja, extrovertteja, epäsosiaalisia, sosiaalisia, ujoja, yksinäisiä, alkollisia, alkottomia, veloja, lapsettomia naisia, sitten lisääntyneitä. Yksilapsisia, enemmän kuin kaksilapsisia. LGBTQIA+ ihmisiä, jopa tavis hajuttomia ja mauttomia aseksuaaleja jopa ikisinkkuja. Ihmisiä joilla on ADHD tai masennus tai jokin, tai naisia joiden lapsella on. Tai osa ADHD äideistä kiusaa nuita tunkemalla sitä diagnoosia kaikille muillekin. Tai kilpparinvajiksiset naiset tunkevat omaansa väkisin muille. Tai toiset jotka pitävät kilpparin vajista tai ADHD:tä tai masista tai rautavajetta mielikuvituksena, koska eihän heillä itsellään ole. Kiusataan nörttejä, lukutoukkia, mitä tahansa yksityisesti tai julkisesti harrastavia mitä itse ei ole valittu, mikä ei ole omaa makua. Muita ihmisiä jotka eivät ole kuin MinäItse.

Kaikkien näiden kiusattujen puolesta:
Menkää TE siihen kuuluun terapiaan siitä mikä teidät saa olemaan kiusaajia.

Kai teillä A-luokan kansalaisilla sen verran tuohta löytyy? Pikkupenninkejä teille menestyville erino aisille omasta mielestänne "Oikeanlaisille Ihmisille".
Mutta ette ole oikeita oikeanlaisia ihmisiä: te olette henkistä väkivaltaa tarvitsevia ressukoita.

Lähettäjä: hummaniheippaa 
Päivämäärä:   19.7.24 12:50:49

*,montako varoitusmerkkiä sinuun liittyy vai oletko vallan unelma-miniä?

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   19.7.24 13:02:19

Suomessa jotenkin ylpeillään sillä että eletään sossun rahoilla ’itsenäisinä’.

Lähettäjä: Nisu 
Päivämäärä:   19.7.24 13:03:34

No: niin, Suomi on jakautunut kahtia. On ne ylpeät elämäm koululaiset ja sitten se tavallinen kansa.

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   19.7.24 13:20:57

Ei se minusta huono asia ole, jos vaikka lapsi asuu 30 vuotiaaksi kotona ja sitten ostaa säästöillään oman talon. Ehkä on auttanut vanhempiaan samalla omakotitalon ylläpitohommissa ja ehkä jopa maksanut pientä vuokraakin heille.

Lähettäjä: Höö 
Päivämäärä:   19.7.24 14:17:38

Ei täällä ketään muita asu kuin minä. Paitsi mies käy nukkumassa, kun on aika kiva työputki menossa. Minulla on kaksi asuntoa tässä pelkästään itseä varten. Yli 300 m2, kolme x WC, kaksi x kylppäri, sauna jne. Ja tallillinen hevosia, 4 koiraa, 2 kissaa ym. Tyttärellä oma talo naapurissa, pojalla kaupungissa. Nuorinkin lähti. Ymmärrän, että nykyään tulee heti luuseri-leima, jos et lukion jälkeen muuta nopeasti kotoa. Vanhemmat leimataan kontrollifriikeiksi ja alustajiksi tai roikkujiksi. Jotenkin ikävää, että elämä pitää tehdä niin vaikeaksi, kun voisi rauhassa katsella, mitä alkaa tekemään sen sijaan että kitkuttaa jossain slummissa rahapulassa. Mutta jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee ja niin sen mennä pitää.

Lähettäjä: meikku 
Päivämäärä:   19.7.24 15:06:55

Onpa jännää lukea näitä. Kun itse ja koko suku on aina asunut Helsingissä, ja kaikki sukulaiset ja ystävät ja tuttavat on korkeasti koulutettuja ja avarakatseisia, paljon matkustaneita ja kielitaitoisia ihmisiä.
Hyvin vähän kyllä matkusteltu Suomessa ja sekä paikat että ihmiset ja asenteet on kyllä kyllä mulle ihan tuntemattomia ja uusia.

Lähettäjä: Höö 
Päivämäärä:   19.7.24 15:30:23

Rantaruotsalaiset matkustavat todella vähän Suomessa. He menevät kesälomalla Ahvenanmaalle tai Ruotsiin Ullaredin kyläkauppaan. Se on heille lähimatkailua.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   19.7.24 15:50:37

No: "Suomessa jotenkin ylpeillään sillä että eletään sossun rahoilla ’itsenäisinä’."

Muualla kuin vanhempiensa luona asuvista aikuisista tiettävästi aika moni elää muilla kuin sossun rahoilla... :) Ja vaikka saisikin esim. asumistukea, en kyllä tiedä, miten se olisi ainakaan huonompi juttu kuin elää vanhempien nurkissa vanhempien piikkiin? Jos pitäisi nimetä jokin oikea, fiksu, yhteiskuntaa palveleva tapa "sossun rahojen" käyttöön, niin eiköhän kyseisiä rahoja kannata käyttää juuri siihen, että nuoret aikuiset pystyvät ottamaan itsenäistymisen ensiaskeleet!

Se on muuten hassu juttu, että jos joku asuisi tietyntasoisesti täysin puolison rahojen ansiosta, häntä suunnilleen syljettäisiin silmille, jos hän kehtaisi sieltä huudella, ettei hän kyllä mihinkään vuokrayksiöön menisi, hyi! Mutta vanhempien kustannuksella näiden omakotitalossa asuvalta tämä on joidenkin mielestä fiksu mielipide?

"*,montako varoitusmerkkiä sinuun liittyy vai oletko vallan unelma-miniä?"

Riippuu varmaan siitä, mitä asioita arvostaa eli mitkä ovat omissa silmissä niitä varoitusmerkkejä. :) Itse arvostan aikuisen kohdalla itsenäisyyden korkealle ja siksi kavahdan merkkejä sen puuttumisesta.

Lähettäjä: Lotta 
Päivämäärä:   19.7.24 15:53:58

Onko peräkammarinhenkilö myös sellainen, joka asuu vanhempiensa luona käytännöllisistä syistä, kuitenkin opiskelee ja käy töissä?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   19.7.24 16:03:38

"Onko peräkammarinhenkilö myös sellainen, joka asuu vanhempiensa luona käytännöllisistä syistä"

Mistä muista kuin käytännöllisistä syistä siellä vanhempien luona ylipäätään asuttaisiin? Ei kai kukaan asu vanhempien luona siksi, että se on niin epäkäytännöllistä ja vaikeaa?

Lähettäjä: Lotta 
Päivämäärä:   19.7.24 16:05:49

No esimerkiksi mt ongelmat, laiskuus..

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.7.24 16:07:39

Kaverini veli on 33-vuotias ja yhä vaan asuu kotona. En tiedä miksi eikä kaverinikaan oikein tiedä, kai vaan viihtyy siellä ja tykkää olla vanhempiensa kanssa. Tämä henkilö on kuitenkin siis ihan normaali, käy töissäkin. Kumppania ei tietystikään ole.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   19.7.24 16:11:27

No mutta eikös se laiskuus ole usein ihan sama asia kuin käytännölliset syyt? :-) On käytännöllistä, jos äiti laittaa ruoat ja pesee pyykit, ettei itse tarvitse. On käytännöllistä, että voi jemmata omat rahansa eikä tarvitse käyttää niitä asumiseen joko lainkaan tai hyvin pientä summaa lukuun ottamatta. On ylipäätään hyvin käytännöllistä, ettei tarvitse pyörittää omaa talouttaan. Mutta nämä kaikki voi kyllä nähdä aika laiskanakin...

Lähettäjä: Räyks 
Päivämäärä:   19.7.24 18:24:43

Joskus nuorena ja tietämättömänä rupesin seurustelemaan itseäni lähes 20 v vanhemman miehen kanssa ja hän asui vanhempiensa kanssa samassa talossa. En tuolloin seurusteluvaiheessa vielä osannut ajatella asiaa mutta yhteenmuuton ja naimisiinmenon sekä lapsien saamisen jälkeen kyllä huomasin, miksi nelikymppisistä peräkammarinpojista varoitellaan. Tämäkin oli periaatteessa kunnollinen ja hyvää tarkoittava ihminen mutta ei vain omannut ajattelukykyä eikä henkistä selkärankaa. Kun yksi ihminen sanoi yhtä, piti tehdä niin ja kun joku muu sanoi toista, piti tehdä niin. Ei missään vaiheessa ymmärtänyt, mikä on vikana, kun lupaa tehdä yhtä asiaa mutta tekeekin jotain muuta, mitä joku muu oli sanonut hyväksi. Käytännössä puheisiin ei voinut luottaa, yhteistyö oli mahdotonta ja marttyyriksikin vielä rupesi, kun mikään ei kelpaa. Olisi kyllä kelvannut, kun olisi osannut sanoa jotain muutakin kuin juu, juu, jaaha, joo, joo, mitäs muut sanovat, mitäs muut tekevät, kuinkas pitäisi tehdä ja olla... Ero siinä tuli, kun ei henkisesti ollut ketään kotona aikuisella miehellä ja lupauksiin ja sopimuksiin ei voinut luottaa, kun koska tahansa joku työkaveri X oli ehkä sanonut, että juttu z olisi muuten hyvä. Kymmenisen vuotta tuollaista katselin ennen kuin lähdin. Niin, jos joku ihmetteli, nuorena tuokin oli parempaa kuin lapsuudenkodista tuttu tahallinen ilkeily. Onneksi appivanhemmista sain "uudet" vanhemmat itselleni ja sain itseluottamukseni paremmaksi. En sitten enää kestänyt aikuista ihmistä, joka oli henkisesti lapsen tasolla mutta yritti esittää oikeinkin mahtavan hyvää perheenisää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.7.24 18:32:22

Pakko kommentoida aloitukseen, että alunperinkään peräkammarinpoika maaseudulla EI OLLUT se, joka jäi jatkamaan tilaa. Tilaa jäi jatkamaan usein perheen esikoispoika, joka kyllä sai vaimon ja oman perheen perustettua sukutilalle. Peräkammarinpoika oli joku nuorempi veljes, nykylääketiede diagnoisi usein vaikkapa autismin tai muun syyn, jonka vuoksi ei pystynyt lähtemään omilleen, mutta ei myöskään ottamaan tilan pyörittämistä vastuulleen!

Lähettäjä: Tunnennäitä 
Päivämäärä:   19.7.24 19:10:01

Taustalla on lähes AINA hoitamaton MT ongelma, johon pitäisi käydä vähintään 1 kk sairaalajakso tai Minnesota tai vastaava kuntoutus. Monttu on jo 2 eri henkilöllä niin suuri että MUU EI ENÄÄ AUTA.

Lähettäjä: Lotta 
Päivämäärä:   19.7.24 19:20:45

Onpas Italiassa paljon mt ongelmaisia. Lähes kaikki?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.7.24 19:27:01

Persujen jäsenkirja.