Lähettäjä: Aloittaja 
Päivämäärä:   17.7.24 14:50:19

Meille muutti noin vuosi sitten labradorin pentu, tai no olihan se kolmekuinen jo tullessaan. Perheessämme on ollut koiria 20 vuotta, tämä on neljäs koiramme. Kolmeen aikaisempaan olen kiintynyt nopeasti. Tämä yksilö lähinnä ärsyttää. Lenkillä käyminen ja puuhaaminen on velvollisuuden tuntoista pakkopullaa. Koirassa itsessään ei ole mielestäni mitään vikaa mistä tämä johtuisi, jos joku ominaisuus pitäisi sanoa niin sanoisin että on liian helppo. Automaatti.
Pitääksemme olemme ottaneet joten nyt kaipaisinkin vinkkejä miten sen oman koiran kanssa tekemisestä saa iloa irti? Kuinka opettelen pitämään tästä yksilöstä?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.7.24 15:47:53

Jos haastetta kaipaat niin keksi teille joku sopivan haastava harrastus. Se ei aina ole helppoa automaattikoirankaan kanssa :D

Kaikkien kanssa ei vaan kemiat kohtaa. Sopivalla määrällä yhteistä tekemistä sitä kiintymystä voi yrittää silti hakea, mutta ei se aina kovin helpolla tule eikä välttämättä jokaisen koiran kohdalla ollenkaan. Se, että pakottaa itsensä päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen tekemään niitä pakkopullalta tuntuvia asioita koiran kanssa taas voi viedä suhdetta väärään suuntaan.

Jossain vaiheessa lenkit oman koiran kanssa alkoivat tuntua pakkopullalta. Etsin uusia lenkkireittejä, lisäksi aloin liikuttamaan koiraa myös pyöräillen (niin vieressä ravaten kuin vetäenkin) ja välillä korvattiin lenkkejä uimareissuilla sun muilla. Alkoi se lenkki-into löytyä sieltä uudelleen sitä kautta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.7.24 15:51:39

Joskus kyse on kemioista, joskus sitä suree vielä edellistä koiraa, ja joskus hankkii koiran kun se on ollut tapana ja sitten tajuaa, ettei oikeastaan edes halunnut uutta koiraa.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   17.7.24 16:03:43

Ehkä vaan alkaa olla tylsää ulkoiluttajalle samat lenkit kuin vanhojen kanssa. Keksi uusia lenkkejä ja uusia ideoita tekemiseen. Tai toisaan joku uusi harrastus koiran kanssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.7.24 16:14:29

Koskaan ei kannata ottaa koiraa,vain siksi että sellainen aina ollut.
Tauko voi auttaa siihen että huomaa taas miksi haluaa koiran ,tai haluaako enää sitä sitoutumista!
Jokaiseen koiraan pitää suhtautua kuin se olisi (ensimmäinen) pitkään odotettu,toiveiden täyttymys.Silloin on motivoitunut sen kanssa elämiseen.

Lähettäjä: Jaa 
Päivämäärä:   17.7.24 17:02:19

Mulla oli samat fiilikset. Tuntui vuoden jälkeen, että koira ei sopinut yhtään mun käteen. Mitään vikaa koirassa ei ollut, ja se oli kaikkien mielestä maailman ihanin. Mun mielestä ihan ok. Ja voin sanoa, että koin niin huonoa omaatuntoa siitä. Tyyppi on nyt 2v ja aivan ihana. Ollaan tässä vuoden aikana opittu paremmin tuntemaan toisemme ja toistemme tavat. Valitettavasti en osaa sanoa mitä konkreettista vuoden aikana on tapahtunut tai tehty toisin, mutta yritän sanoa, että peli ei ole vielä menetetty. Vuoden ikäinen koirakin on vielä ihan junnu, että aikuistumisenkin myötä voi tilanne muuttua. Tsemppiä! :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.7.24 18:01:57

Mulla meni myös reilu vuosi, että opin aidosti pitämään koirastani. Aikuinen rescue kyseessä, kaksi aiempaa meillä jo ennestää. Tämä uusin tulokas ei tuntunut millään omalta, vaikka kaksi muuta rescueta tuntuivat heti rakkailta. Sitten pikkuhiljaa yhteisen tekemisen ja kokemuksien kautta juuri tästä koirasta on tullut todella sydänystäväni

Lähettäjä: Mii 
Päivämäärä:   17.7.24 18:25:12

Minulla on sama tunne meidän nykyisestä koirasta. Koira on ihan kiva ja kaikki sitä kehuvat, mutta minä en vain saa mitään tunnetta siitä. On vain velvollisuus. Onneksi meillä mies ja lapsi on ihan hulluna tähän yksilöön, joten ilman rakkautta koira ei jää. Ehkä kyse on juuri kemioista. Koira ollut meillä 4 vuotta, joten tunne tuskin muuttuu enää.
Haluaisin itselleni oman koiran ja yleensä meillä onkin ollut ainakin kaksi koiraa kerralla. Vanhuskoira kuoli 3 vuotta sitten, joten toisen koiran paikka olisi auki. Nyt vain pelottaa ottaa uutta pentua, kun entä jos en kiinny siihenkään.

Lähettäjä: Mii 
Päivämäärä:   17.7.24 18:27:33

Niin ja olen harrastanut ja tehnyt "kivoja juttuja" koiran kanssa. Ongelma vain on, ettei harrastaminen tunnu kivalta tämän yksilön kanssa. Koirassa ei siis vikaa, koira oppii ja toimii harrastuksissa, mutta jokin ei vain tunnu oikealta.

Lähettäjä: Wuf 
Päivämäärä:   18.7.24 08:17:37

Kiintymys tulee ajan kanssa jos on tullakseen. Älä ota painetta, kuuntele äänikirjoja ja anna koiran liinassa touhuta omiaan tms. Älä tee väkisin pakollista enempää.

Lähettäjä: ei vaan kiinnosta 
Päivämäärä:   18.7.24 08:28:08

Labbikset on radittavia

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   18.7.24 13:33:01

Minusta kuulostaa että koira on otettu vain koska sellainen on aina ollut. Ei siksi, että se olisi otettu esimerkiksi jotain harrastusta silmälläpitäen tai seuraksi, tällöin se ei ärsyttäisi.

Nyt se on vain pakollinen paha, lisähomma arkeen ja se ärsyttää.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.7.24 13:34:13

Onhan se uusi pentu aina myös kulttuurishokki vanhuksen jälkeen, vaikka kuinka olisi ollut monta koiraa aiemminkin.