Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   14.7.24 17:04:17

Ihan ensimmäiseksi: jos et pidä lapsista lopeta lukeminen jo nyt. Toivotaan rakentavia vinkkejä.
Eli 3v taapero ärsyttää koiraa jatkuvasti ja tahallaan. On tehnyt sitä pienestä asti, eli aboutkun on kävellyt ja puhunut, pikkusisaren syntymä ei ole muuttanut tilannetta mitenkään. Lapselle on pienestä pitäen sanottu napakasti, ettei saa (vetää hännästä, härppiä jne.) Kiusata koiraa. On sanottu että koiraa sattuu ja koira voi purra ja kyllä on myös karjastu keuhkojen pohjalta ja tämä valitettavasti tuntuu olevan ainoa tapa saada mukula lopettamaan koiran ärsyttäminen vähän pidemmäksi aikaa.
Lapsen kanssa tehdään yhdessä asioita, enemmänkin toki voisi, mutta juuri nyt on hektinen kesä erään projektin parissa, niin itsekin tiedostan että lapsi ei ehkä saa huomiota ihan niin paljon. Mutta eipä minulla ole spesiaaliaikaa koiralle tai itsellenikään..
Eli onko ehdottaa mitään kikkaa jotta lapsi alkaisi jättää koiran rauhaan? En todellakaan tykkää huutaa pää punaisena.olen aina yrittänyt ohjata jonkun muun tekemisen pariin, mutten minäkään ihmeisiin pysty :)
Meneekö tuo vaihe ohi? Tiedän kyllä että lapsen empatiakyky alkaa kehittyä n.4v alkaen, eli sitten pitäisi hiljalleen alkaa ymmärtää mitä tarkoittaa että toiselle tulee paha mieli tai sattuu.. ja tämä taapero ei kiusaa pientä sisarustaan, on hyvinkin ymmärtävä vauvaa kohtaan.
En luovu lapsesta, enkä koirasta, turha ehdottaa. ( vuorotellaan puolison kanssa että koira kulkee milloin kummankin mukana, jotta taapero ja koira saavat about päivittäin lomaa toisistaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.24 17:08:05

Koiraportti ja lapsi ja koira eri puolille?
Lapsi ja koira yhdessä vain ja ainoastaan valvotusti, lasta jatkuvasti ohjaten "näytä miten silität Mustia hellästi, noin, kylläpä silität hienosti" ja sitten lapsi pois koiran lähistöltä.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   14.7.24 17:28:40

Koska opettaminen ja kasvattaminen ei ole tehonnut, niin koiraporttia ehdotan minäkin.

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   14.7.24 17:36:23

Meillä on koiraportti ja koiran saa toki sinne toiselle puolelle, mutta tämä 3v lapsi osaa avata koiraportin :/ koira ei myöskään viihdy pitkiä aikoja eri huoneessa kuin muu perhe, mikä on ihan ymmärrettävää.
Olemme opastaneet että koira tykkää kun silitetään, koiran tassuun/ korvaan saa koskea hellästi, koiran peppuun ei saa koskea jne. Mutta ei.. :( kun pahimmillaan kymmeniä kertoja päivässä jankuttaa samoja asioita, alkaa hermo mennä. En todellakaan anna lapsen kiusata koiraa, mutten haluaisi huutaa. Se ei vaan ole rakentavaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   14.7.24 17:48:47

3 vuotias ymmärtää jo sen verran, että sen 3 vuotiaan voi siirtää omaan huoneeseensa tai muulle vastaavalle jäähyalueelle miettimään heti jos vähänkin järkikin koiraa. Ja sama toistuu aina heti pienimmästäkin härkkimisestä. Toki sanallisesti sovitte nämä pelisäännöt ensin lapsen kanssa.

Mun oli pakko vanhatahtoisen 3 vuotiaan kanssa muutamaan kertaan kun ei totellut ehdotonta kieltoa (muu asia kuin eläinten kiusaaminen, mutta kiellettyä yhtä kaikki) laittaa tämä pikkusisaruksen rattaisiin vöillä kiinni. Oli sen verran noloa ilmeisesti hänelle, että epähaluttu käytös loppui 2 rankulla.

Selkeintä on nyt ensi alkuun opettaa että sitä koiraa ei ole lupa lähestyä ollenkaan. Ei silittämään, ei mitään.

Lähettäjä: Fact 
Päivämäärä:   14.7.24 17:56:10

Ymmärrän tilanteesi, ja se kuulostaa haastavalta. On tärkeää löytää tasapaino, jossa sekä lapsi että koira voivat elää yhdessä turvallisesti ja onnellisesti. Tässä on muutamia vinkkejä, jotka saattavat auttaa:

1. **Johdonmukainen Koulutus ja Rajojen Asettaminen:** Jatka johdonmukaista rajojen asettamista lapselle. Ole kärsivällinen ja toista säännöt rauhallisesti mutta päättäväisesti. Yritä pysyä mahdollisimman rauhallisena, vaikka tilanne turhauttaisi.

2. **Positiivinen Vahvistaminen:** Kiitä ja palkitse lasta, kun hän kohtelee koiraa hyvin. Tämä voi olla sanallinen kiitos, halaus tai pieni palkinto. Positiivinen vahvistaminen voi kannustaa lasta toistamaan toivottua käytöstä.

3. **Ohjaaminen Mielekkääseen Tekemiseen:** Kun lapsi alkaa ärsyttää koiraa, ohjaa hänet johonkin toiseen tekemiseen. Tarjoa kiinnostavia ja kehittäviä leikkejä, jotka pitävät lapsen huomion muualla. Voit myös yrittää suunnitella päivään hetkiä, jolloin voit antaa lapselle enemmän huomiota.

4. **Ajanvietto Eri Tilassa:** Kuten olet jo tehnyt, yritä järjestää tilanteita, joissa koira ja lapsi viettävät aikaa erillään. Tämä antaa molemmille rauhaa ja vähentää konfliktien mahdollisuutta.

5. **Selkeät Säännöt ja Rutiinit:** Luo kotiin selkeät säännöt ja rutiinit, jotka kaikki perheenjäsenet ymmärtävät ja noudattavat. Lapsen on helpompi ymmärtää ja omaksua säännöt, kun ne ovat johdonmukaiset ja niitä noudatetaan kaikkien toimesta.

6. **Esimerkin Voima:** Näytä esimerkillä, kuinka koiraa tulee kohdella. Lapset oppivat paljon tarkkailemalla aikuisia, joten kun näytät, kuinka koiraa kohdellaan lempeästi ja kunnioittavasti, lapsi voi alkaa jäljitellä tätä käytöstä.

7. **Turvallinen Tilat Koiraalle:** Varmista, että koiralla on turvallinen paikka, johon se voi vetäytyä, kun se haluaa olla rauhassa. Tämä voi olla esimerkiksi oma huone, häkki tai rauhallinen nurkkaus kodissa.

8. **Ammattilaisen Apua:** Jos tilanne ei parane ja se aiheuttaa jatkuvaa stressiä, voi olla hyödyllistä hakea apua ammattilaisilta. Lasten kasvatuksen asiantuntija tai eläintenkouluttaja voi tarjota uusia näkökulmia ja konkreettisia neuvoja.

Muista, että lapsen empatiakyky kehittyy vähitellen, ja ajan myötä tilanne saattaa helpottua. Pysy johdonmukaisena, kärsivällisenä ja jatka työntekoa yhdessä perheesi kanssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.24 17:59:05

^ kiitos chatGPT!

Lähettäjä: JMTNT 
Päivämäärä:   14.7.24 18:02:36

Mulla lapsenlapsi syntyi 4 kk aikaisemmin, kun perheeseen tuli rottweilerin pentu. Ja he yhdessä kasvoivat. Hankala vaihe tuli, kun lapsi oppi polkemaan leikkipyörällä olohuoneessa ja rottiksen pentu siinä mukana halusi tarttua housunlahkeisiin. Niissä tilanteissa jouduin kiltämään koiraa, enkä lasta.

Teillä varmaan lapsi kokee, että hänet mitätöidään koiran takia ja hän on tuhma siksi kapinoi. Ehkä olisi paras tapa kertoa lapselle, että äiti rakastaa sinua, mutta ÄIDILLE tulee paha mieli, jos kiusaat koiraa.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   14.7.24 18:10:32

Lapsi niin pieni ettei hänen ymmärryskyky tajua vielä mitä tekee eikä tarkoita varmastikaan pahaakaan. Jotenkin vaan pidettävä koirasta erossa esim koiraportilla niin kauan kuin tämä vaihe hänellä kestää. Kärsivällisyyttä ja kekseliäisyyttä - äkkiä ne lapset kasvaakin.

Lähettäjä: …. 
Päivämäärä:   14.7.24 18:22:22

Meillä tällä hetkellä 1 vuotiaan kanssa harjoitellaan juuri kissojen kanssa olemista. Kun kissat esimerkiksi syö niin sanotaan että katsoa saa eikä koskea. Jos ei usko niin siirretään ihan fyysisesti kauemmas. Jos ei äiti jaksaa koko ajan siirtää, mennään toiseen huoneeseen oven taakse. Kun katsoo nätisti paikaltaan, kehutaan. Eihän siinä mitään muuta voi kuin vaan jatkuvasti toistaa toistaa ja toistaa.

Sekä sinun että lapsen kannalta voisi hyvä olla myös selkeästi että missä ja milloin koiraan saa koskea (voisi olla ihan tietty paikka aina aikuisen kanssa) ja muuten koiraan ei kosketa lainkaan. Myös sen harjoittelu miten koiraan kosketaan. Meillä ruokailuja lukuunottamatta ei ole kielletty kissoihin kosketusta mutta aina kun ovat lähekkäin, aikuinen ohjaa, miten kosketaan. Tämä on osannut tällä tyylillä jo kymmenkuisesta pääsääntöisesti koskea kevyesti ja nätisti.

Portteja kyllä löytyy sellaisia, joita kolmevuotias ei saa auki. Ihan oikeasti sellainen hankintaan, se säästää kaikkien hermoja. Koska aikuisen pitää olla aina ohjaamassa tilannetta niin kauan kun lapsi ei osaa itse toimia joten silloin kun ei aika, huomio tai jaksaminen riitä, portilla voi auttaa tilannetta. Ja mä kyllä saisin sellaisen raivarin jos lapsi lähtisi itse avaamaan porttia että sitä ei kyllä suoraksi enää vaikka osataan.

Vaikka on tärkeää selittää myös miksi ja opettaa empatiaa, selkeät perus säännöt on kaiken a ja o ja niitä toistetaan ja vahvistetaan ihan joka ikinen kerta. Eli sillä että lapsi ymmärtää tai ei ymmärrä että koiraan sattuu ei ole loppujen lopuksi pätkääkään väliä. Lapsi ymmärtää kyllä sen että koiraan ei saa koskea (vaikka toki ei aina muista/halua sitä totella)

Lähettäjä: Päikkytäti 
Päivämäärä:   14.7.24 18:40:39

Minä ajattelisin että okisi hyvä yrittää vahvistaa koiran ja lapsen "kaveruutta". Minkä kokoinen koira on kyseessä ?Lapsi mujaan kävelyttämään koiraa (2talutinta, toinen lapsen käteen). Valtavasti jehuja lapselle, kuinka hyvä koiranhoitaja hän on.
Piiloleikkiä koiran ja lapsen kanssa metsässä...
Laosi ruokkimaan koiraa yms. Positiivinen vahvistaminen.

Tuon ikäinen kyllä ymmärtää jo asiat, kun selitetään syy/seuraus.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   14.7.24 18:40:46

Laita nyt ensimmäiseksi sellainen portti, mitä 3-vuotias ei saa auki!

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   14.7.24 18:47:02

Hei, kiitos rakentavista vastauksista! Harmittaa kun itseltä alkaa hermo jo mennä, mikä ei ole kivaa. Toisaalta tuo lapsi on kuin minäkin pienenä lapsena, kovapäinen, niin sekin varmaan itseä ärsyttää. Tosin en ikinä kiusannut mitään eläimiä. Ja ymmärrän oikein hyvin ettei lapsi vielä ihan täysin ymmärrä, mutta toisaalta ei tuo mikään tyhmä ole. Olen yrittänyt myös ohjata, että jos haluaa isin tai äidin huomion, pitää pyytää eikä saa kiusata koiraa..

Lähettäjä: Mari 
Päivämäärä:   14.7.24 19:52:15

Meillä on luotettava mummo-koira, johon itse luotan.
Lapsenlapselle rähähti kerran (kova meteli, karvaakaan ei taittunut keneltäkään) ja lapsi itki suoraa huutoa, kun koira hänelle rähähti.

Kysyi koskitko koiraan vaikka kiellettiin?
Ei kuulemma koskenut, vastasin ai jaa mun mielestä et totellut vaan läiskit koiraa leluautolla ja siksi koira rähähti sulle, selkääsi tarttisit koiran kiusaamisesta.
Lisää itkua.

Ei ole tarvinnut sen jälkeen kieltää koiran kiusaamisesta. Ihan samalla hetkellä syntyi myötätunto myös muihin lemmikkieläimiin.

Taaperoa pitää suojella vahingoittumiselta, muttei mielenpahoittumiselta.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   14.7.24 20:38:42

Kyllä meillä lapset on joutuneet jäähylle koirien/kissan kiusaamisesta jo siitä asti, kun ovat yksinkertaisia ohjeita osanneet noudattaa, eli noin 1,5v alkaen. Ei ole kyllä kolmen lapsen kanssa varmasti yhteensä kymmentä kertaa joutunut pistämään jäähylle.
Toinen koirista ja kissa näykkäävät, kun lopulta palaa käpy. Ei jää jälkeä, mutta sen verran ilmoittavat, että nyt riitti, että lapsi säikähtää. Eikä tätäkään ole tarvinnut vuosien saatossa kuin ihan yksittäisiä kertoja (mm. kun nuorin kaatui sohvalla kissan päälle).
Ohjeistettiin myös ihan puolivuotiaasta lähtien miten silitetään, ettei nypitä, vaikka toki sen ikäinen ei ymmärrä, mutta oli johdonmukaista ohjeistamista, koska lapsilla kiinnostusta oli.

Meillä siis eläimet oikein hakeutuvat omien lasten lähelle, vaikka eivät ennen omia lasten kanssa ole olleet tekemisissä. Varsinkin keskimmäisellä lapsella ja kissalla on erityinen side.

Lähettäjä: Å 
Päivämäärä:   14.7.24 20:42:05

Tulee mieleen, että onko koiran kiusaaminen lapselle toimivaksi havaittu varma tapa saada sinun huomiosi?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.24 20:59:25

Jaa-a meillä on sama kissan kanssa. Kaikki keinot käytössä, mut varmaan päivittäin näitä tilanteita. Kissa on vielä niin itsetuhoinen, että helposti hakeutuu lapsen seuraan vaikka piiloonkin pääsisi.

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   14.7.24 20:59:26

Kolmevuotias on ihan kykenevä ymmärtämään puhetta, sekä syytä ja seurausta. Kolmevuotias ei muuten ole taapero, vaan leikki-ikäinen. Joidenkin tutkimusten mukaan empatiakyky alkaa muodostumaan kahden vuoden iässä, itse olen sitä mieltä, että jo aiemmin.

Huomaa, että kiusaaminen on käänteistä empatiaa. Tietää mikä satuttaa toista, vaatii toisen osaan asettautumista.

Tuo ei välttämättä koskaan muutu, jos lapsi haluaa jostain syystä kiusata eläimiä. Kun kasvaa, oppii toimimaan "salassa".

Koira on kärsinyt tilanteesta jo melkein kaksi vuotta. Aika pitkä aika koiran elämässä. Aloittaja ei luovu mistään, vaikka aikaa ei riitä ja koira kärsii.

Lähettäjä: Lippa 
Päivämäärä:   14.7.24 21:07:22

Kaikista selkeintä lapselle on että koiraan ei kosketa ollenkaan. Aivan totaali kielto itsenäiseen tekemiseen koiran lähellä. Pieni lapsi ei osaa tulkita tilanteita itseisesti. Ehkä vanhemman mukana/sylissä voi sitten silittää koiraa ohjattuna ja tuettuna. Mutta yksin koiraan koskemiseen totaali kielto.

Miten toimisit jos koira olisi joku oikeasti lapselle vaarallinen asia, johon lapsi ei saa koskea. Puutu näihin tilanteisiin samalla päättäväisyydellä ja voimalla.

Kun lapsi kasvaa ja saa hyviä kokemuksia koiran kanssa vanhemman tiiviissä ohjauksessa, tilanne helpottuu.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   14.7.24 22:05:53

Kunnon raivarit lapselle, niin loppuu kerrasta.

Joo, traumat yms tulee kun kunnolla kielletään. Loppu elämä terapiaa.

Kyllä oppii, jos vaan viitsii opettaa.

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   14.7.24 22:16:40

Tämä muksuhan ei säikähdä vaikka koira murisee/rähähtää. Oikeasti aika kylmähermoinen heppu. On päiviä, jotka menee hyvin. Tänään oli sellainen. Lapsi leikki koiran kanssa nätisti ulkona ( heitti koiralle lelua jne.) ja sisällä antoi olla, toki koira oli tänään osan päivää myös isännän mukana.
Lapsella on ollut aina selkeät säännöt, ettei koiraa saa häiritä, kun koira on omassa paikassaan/syö tai näyttää nukkuvan. On opetettu ettei koiraa saa leikkimään mitään jahtaamalla (meidän koira ärsyyntyy jatkuvasta perässä kävelemisestä) vaan koira tuo lelun kun haluaa leikkiä.
Tuo laps on oikeasti tosi fiksu tapaus, oppii nopeasti avaamaan lukot/koiraportit, joten oikeastikin mun pitää sitten vetästä portti kii nipparilla tai ihan lukolla.
Olen välillä miettinyt tuota, että johtuukohan tuon lapsen käytös vaan siitä että tarvitsisi enemmän aivopähkinöitä. Jo 2,5v hän teki itsenäisesti isompiakin palapelejä. Tutkiskelee suurella innolla eläinkirjoja (mm.tänään osoitti minulle kuvaa rengashäntämakista ja osasi nimetä ko. eläimen minulle..) meillä ei tuijoteta telkkaria tai puhelimelta juttuja, tai siis minä ja lapset eivät, puoliso on eniten puhelimella. Eli ulkoilemme tosi paljon, on trampoliini ja muutenkin pihaleikkejä ja puuhaa. Mutta tuntuu ettei mikään määrä pihalla puuhailua riitä tuolle lapselle. Silti on energiaa ärsyttää koiraa. Tämä kuitenkin nukkuu hyvät päikkärit (1,5h) ja ihan täydet yöunet ( n.21-8). Joten siksikin mietin pitäisikö vaan yrittää löytää aivopähkinöitä jotka innostavat. Esim. Pyöräilemään opettelu ei tätä kiinnosta yhtään, mutta vaikkapa johonkin työkoneeseen tutustuminen taas kiinnostaa. Äidin tai isän kanssa puuhailu kiinnostaa, muttei tuota ihan kaikkiin juttuihin pysty ottaa mukaan, niin että pitää aina keksiä jotain muuta tekemistä siksi aikaa. ( ei mitään puhelimen tuijottamista)

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   14.7.24 22:20:04

Eli siis lapsi on niin fiksu ja kehittynyt, että häntä ei voi kunnolla kieltää?

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   14.7.24 22:28:22

A: olen jo sanonut että olen kyllä (valitettavasti) huutanut muutaman kerran tuolle lapselle naama punaisena, koska hermo meni aivan totaalisesti ( lapsi ajoi leikkiautolla koiraa päin, koira ulvahti, lähti muksua karkuun ja muksu koiran perässä leikkiautoineen. Siinä meni minulta hermo ja huusin että koiraa sattui ja lapsi teki tosi tuhmasti ja äiti on nyt vihainen) en todellakaan ole siitä huutamisesta ylpeä, mutta niin vaan tuo lapsi yhä kiusaa/ärsyttää koiraa. Eli ei ole kerrasta poikki vaikka oikeasti huutaisi. Tuo on kovapäinen lapsi. Ja en halua kommunikoida huutamalla, lopulta ei sitten muuta teekään. Nostaa vaan kaikkien stressitasoja ja on kuluttavaa. Silti tuon lapsen ( ja minun) käytös pitää saada muuttumaan. Minun sltä osin, että osaan reagoida ennemmin ehkäisevästi kun lapsi käyttäytyy epätoivotusti.

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   14.7.24 22:33:43

A: syyllistämisen sijaan voisit ehdottaa vaikkapa vaihtoehtoista keinoa tuon lapsen kanssa, kuin huutaminen tai muutoin epärakentava lähestymistapa. Oma ennakkoasenteesi paistaa kommentoinnistasi läpi. Ja jos ei mitään rakentavaa löydy niin tuohon aloitukseen palaaminen on osaltasi silloin tarpeen.

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   14.7.24 22:55:08

Å: voi ollakkin. Toisaalta, minä olen paljon lapsen/lastemme kanssa ja tehdään asioita yhdessä. Välillä on pakko patistaa lasta leikkimään myös yksikseen, se kun on ihan hyväksi osata. Ja toki vauva vie jonkinverran huomiotani. Tällähetkellä olen melko yksin lasten kanssa kun tosiaan taloudessa on vähän isompi projekti, joka vie puolisoni huomiota töiden lisäksi. Sitäkin olen miettinyt, onko lapsen toimintatapa reagoimista siihen, ettei saa isältään huomiota niin paljon. Syksyyn mennessä ylimääräinen homma jää pois, jolloin toivon että puoliso olisi vähän enemmän lasten kanssa. Tai ainakin nostan sitten kyllä asian esiin miehen kanssa jos tottuu liikaa siihen ettei ole tarvinnut niin paljon kotona olla...

Lähettäjä: …. 
Päivämäärä:   14.7.24 23:30:07

Porteissa löytyy myös sellaisia joihin pienen lapsen voima/motoriikka ei riitä avaamiseen vaikka olisi kuinka fiksu.

Fiksun lapsen ongelma on myös se että ne keksivät tosi nopeasti myös mitkä on ne äidin triggerit. Ja kuten sanoit, lapsenkin olisi hyvä välillä opetella olemaan vähän itsekseen ja keksiä omia leikkejä. Sen takia olisi helpoin jos koiran saisi portin taakse piiloon. Nyt lapsi tietää ihan satavarmasti mitä tehdä jos on tylsää ja silloin koiran kiusaamisesta tulee myös tosi palkitsevaa vaikka aikuisen reaktio olisi negatiivinen.

Lähettäjä: Liisi 
Päivämäärä:   14.7.24 23:37:44

Koira ja lapsi samassa tilassa vain kun niitä valvotaan aktiivisesti. Ja sitten valvotaan aktiivisesti, puututaan ja teoilla on seurauksia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.7.24 00:44:31

Nyt kyllä yliarvioit taaperon taidot. Kolmevuotias on vielä aika kielellisesti kehittymätön ja esim. negaation ymmärtämisessä voi olla puutteita. Jos sanot lapsellle että älä koske koiraan, viimeinen asia jonka lapsi kuulee on se koira, ja huomio kiinnittyy taatusti siihen. Tuon ikäisillä toimii paremmin huomion ohjaaminen muualle. Kieltämisen sijaan on tehokkaampaa sanoa mitä lapsen täytyy tehdä, esim. silitä koiraa hellästi (tähän lapsi tarvitsee esimerkkiä) tai leiki tuolla koiralelulla. Kaikki pitkälliset selitykset siitä miksi koiraan ei saa koskea, menee ohi. Ohjaa lasta katsomaan koiraa etäältä ja hanki koiralelu jota lapsi voi hoitaa.

Huomion puute kyllå varmasti pahentaa tilannetta ja lapsi oppii että koira on keino kääntää huomiosi häneen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   15.7.24 10:59:31

Miksi 'häpeilet' sitä, että olet muutaman kerran lapselle huutanut? Ei se siitä rikki mene

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.7.24 11:04:52

Lapsi oppii viimeistään siinä vaiheessa, kun koira näykkäisee kiinni. Niin opin minäkin.

Lähettäjä: Ida 
Päivämäärä:   15.7.24 11:48:17

Antaisin olla, oppii paremmin kun koira rähähtää viimenään kunnolla.

Lähettäjä: JMTNT 
Päivämäärä:   15.7.24 13:15:06

Minusta tuon ikäinen käyttäytyy samoin, kuin toisia lapsia kohtaan, mutta nyt kohteena on koira. Haluavat kokeilla tönäisyllä Miltä toisesta lapsesta tuntuu. Menee iän mukana ohi ja sitä tunne-elämän arvostamista voisi kehittää esimerkillä, kuinka äiti rakastaa koiraa ja sinua. Eli yhdessä silitellään ja hoidetaan koiraa.

Minä rottweiler rodun kasvattajana hämmästyin, kun menin pentulaatikolla katsomaan. Siellä koiraemo ja lapseni 3v nukkuivat yhdessä 2viikkoisen pennun kanssa. Ja pitää huomioida, että tämä koira oli tullut meille synnyttämään ja luovutusikään asti olemaan meillä.

Lähettäjä: Anna 
Päivämäärä:   15.7.24 13:22:35

Meillä on kaksi pientä lasta, joista nuoremmalla on kehitysvamma. Silloin kun aikuinen ei ole vieressä vahtimassa ja neuvomassa, on koirat portin takana.

Kun taas on aikaa, ollaan lähellä ohjaamassa kädestä pitäen miten eläinten kanssa ollaan ja toimitaan. Miljoona toistoa, kyllä se jossain kohtaa menee perille.

Lähettäjä: —- 
Päivämäärä:   15.7.24 14:07:45

Meillä oli kolme koiraa kun lapset syntyivät. Ihan alusta asti on tehty selväksi, että koirien annetaan olla rauhassa, varsinkin jos ovat omilla pedeillään. Jos sitten tunkivat makaamaan keskelle lasten leikkejä, oli se koiran oma valinta päätyä esim. osaksi vaikka koti- tai lääkärileikkejä, mutta koirilla oli aina paikka, jossa niille oli taattu rauha. Omat lapset ovat aina kunnioittaneet tätä, eikä asiasta ollut ikinä tarvetta vääntää tai huomautella. Toisaalta usein koiraperheen lapset ovat niin tottuneita niihin koiriin, että ei niihin kiinnitetä mitään huomiota, ovat vähän kuin huonekaluja, kuuluvat kalustukseen.

Aloittajan on nyt ensimmäiseksi taattava koiralle rauhallinen ja turvallinen elinympäristö. Koira siis portin taakse, jos ei ole mahdollista valvoa. 3-vuotias pystyy myös ihan täysin ymmärtämään ja noudattamaan tiettyjä sääntöjä, kuten että älä koske koiraan tai älä avaa porttia. Näistä on vaan jaksettava pitää kiinni ja muistuttaa jatkuvasti.

Lähettäjä: qwerty 
Päivämäärä:   15.7.24 14:31:27

Mun käy koiraa sääliksi tuossa(kin) perheessä. Ei ole koiran arvoinen paikka.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   15.7.24 14:50:20

"Koira ja lapsi samassa tilassa vain kun niitä valvotaan aktiivisesti. Ja sitten valvotaan aktiivisesti, puututaan ja teoilla on seurauksia."

Näin. Selitykset pois ja se koiraportti lukkoineen ! Koirallekin mukavampi, onneksi ei ole murahtelut johtaneet nippaamiseen tai muuhun, mutta parkuhan on kamala jos joskus tuleekin se jälki. Niin, vaikka pysyvä.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   15.7.24 20:11:53

Meillä lapsey 6v ja 7v.
Koiria 3.
Alusta asti koiran kiusaamisesta on mennyt jokin lempilelu jäähylle.
Tämä on toiminut. Nykyään jos tällaista tapahtuu niin tabletti menee jäähylle.
Toki lapset ovat jo sen verran oppineet etteivät oikeasti koiria kiusaa vaan tuohon riittää jo pienempikin koirien turha häiritseminen.

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   17.7.24 20:28:14

Otin kokeiluun lapselle puuhakortit ja olen parina päivänä keksinyt lapselle ekstrapuuhaa, esim. Kun olen joutunut itse maalaushommiin, lapsi on "maalannut" vieressä vedellä. Ainakin nyt on koira saanut olla paremmin rauhassa. Vahtiahan tuota on joutunut kuten aina on tehty. Tämä lapsi ärsyttää koiraa myös ihan silmien alla, eikä muuten pelkää koiraa, vaikka koira rähisee ja on kerran näykkässytkin kädestä ( meni koiran ruokakipolle, vaikka kiellettiin. Olin vieressä tiskaamassa eli näin kaiken.)

Lähettäjä: Liisi 
Päivämäärä:   19.7.24 14:13:42

Eli katsot päältä muttet puutu. Turhaahan se sitten on. Puuttuminen tarkoittaa toimia, joilla luvaton puuha loppuu ja mielellään ennen kuin juuri alkaakaan. Jos lapsi ei usko sanomista, se ei ole riittävää puuttumista.

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   19.7.24 17:33:14

Liisi: no kuules, kun on sanottu ja ohjattu muihin puuhiin ja siitä huolimatta menee härppimään, kyllä saattaa mukula saada koiralta huomautuksen jos ei varotusta usko.
Valitettavasti en ole mikään supermutsi, joka ehtii joka välissä heti paikalle. Silloin kun koira näykkäsi, olin just kädet tiskeissä vaikka molemmat olivat aivan vieressä. Jos sulla Liisi ei ole esimerkiksi neuvoa, millaisia puuhia tuolle 3v mukulalle vois keksiä, jotta alkaa jättää koiran rauhaan esim. Tiskaamisen tai vessassa käymisen ajaksi, niin miten olis että lopetat vaan tyhjän länkyttämisen. Olen oikein hyvin tietoinen, että meillä on ongelma, mutta minä etsin siihen kasvatuksellista ratkaisua. Ja minun mielestäni huutaminen kuuluu ainoastaan hätätilanteisiin, ei siihen että turhaudun oman lapsen tapaan purkaa itseään, kun ei osaa muulla keinolla vielä ilmaista asioita. ( on kyllä kysytty, miksi tekee mitäkin, ei osaa selittää tunteitaan tms)

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   19.7.24 18:51:27

Siirtäisin lapsen pois koiran läheltä kun kiusaa. Omaan huoneeseen jäähylle tai ihan mihin vaan ja kiinnittäisin huomioni koiraan. Lapsi oppii, ettei hän saa huomiota kiusaamalla vaan koira saa "palkinnon".
Sinänsä en pitäisi lasta kovin fiksuna jos ei opi mitään, edes negatiivisen kokemuksen kautta. Onko mahdollisesti muita psykopaatin oireita kuin eläinten kiusaaminen?

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   19.7.24 19:19:05

Siinä kohtaa ollaan jo aivan liian pitkällä, jos koira joutuu ärähtämään lapselle tai jopa näykkäämään. Se on ihan todella väärin sitä koiraa kohtaan ja se on vaarallista. Ei sille lapselle tarvitse mitään vaihtoehtoista puuhaa järjestää, vaan sanoa, että siihen koiraan ei kosketa. Piste. 3- vuotias on täysin valmis ymmärtämään ja toteuttamaan tällaisen yksinkertaisen määräyksen. Ja jos ei usko, onko teolla oltava seuraukset.

Jos aikuinen ei näin yksinkertaista asiaa lapselle opettamaan ja sen toteuttamista valvomaan, on koira laitettava jonnekin sille turvalliseen paikkaan, esim. portin taakse (tai tässä tapauksessa ehkä annettava uuteen, sitä arvostavaan kotiin).

Joku kaunis kerta se koira puree lasta ihan kunnolla ja se on sitten tietenkin sen koiran syy luultavasti se on se koira, joka myös kärsii seuraukset. Aloittajan kaltaisilla ihmisillä ei pitäisi olla mitään eläintä, kun kerran sen eläimen hyvinvointiin ei olla valmiita lainkaan panostamaan. Vastemielinen ihminen.

Lähettäjä: …. 
Päivämäärä:   19.7.24 19:34:48

“ Valitettavasti en ole mikään supermutsi, joka ehtii joka välissä heti paikalle. Silloin kun koira näykkäsi, olin just kädet tiskeissä vaikka molemmat olivat aivan vieressä. Jos sulla Liisi ei ole esimerkiksi neuvoa, millaisia puuhia tuolle 3v mukulalle vois keksiä, jotta alkaa jättää koiran rauhaan esim. Tiskaamisen tai vessassa käymisen ajaksi, niin miten olis että lopetat vaan tyhjän länkyttämisen. ”

En ole tuo vastaaja mutta kyllä siinä mielessä samaa mieltä että aikuisen tehtävä on hoitaa nämä tilanteet ja juurikin koska kukaan ei ole super ihminen, se portti on oikeasti tosi hyvä juttu. Koska sillä saa neutraloitua tilanteen, ei tarvitse koko ajan käskeä, lapsi ei saa huomiota koiran kiusaamisesta (koska sitä se nyt kuulostaa olevan, kun lapsella on tylsää, hän kiusaa koiraa ja heti hänelle järjestetään jotain ohjelmaa) ja koira on turvassa.

Kouluttaminen ja opettaminen on paljon helpompaa ja tehokkaampaa kun rajataan tilannetta niin että koulutustilanteiden ulkopuolella ei tule vääriä toistoja vain siksi että yksinkertaisesti ei ole resursseja korjata/tehdä oikein sillä hetkellä.

Lähettäjä: Zz 
Päivämäärä:   19.7.24 20:34:11

Moni kuvittelee että on tosi helppoa lapselle opettaa , että soo soo näin ei tehdä ja kun vanhempi kerran jyrähtää, lapsi muistaa ikänsä. Se ei vaan mene niin. Lapselle voi joutua toistamaan asiaa useita kertoja eikä mene sittenkään jakeluun. Monen mielestä 3 tai 4 vuotias on jo niin iso, että kyllähän nyt pitää ymmärtää. Kyllä lapsi varmasti ymmärtääkin, mutta tuon ikäinen testaa rajojaan ja voi testa niitä kymmeniä kertoja.
Vanhempi ei.myöskään voi olla aina valppaana. Syytellään soo soo kun et vahtinut. Tule lapseton itse tekemään ruokaa ja juokse siinä samalla koirien ja lapsen perässä. Ne lapset ja koirat kun ei istu kiltisti patsaina siinä vieressä...

On tosi helppo laukaista että kyllähän istuu kun sanoo. Kokeile ensin ja kommentoi sitten. Lapsia on myös eri luontoisia. Jotkut on hiljaisia hissukoita ja toiset niitä adhd lapsia jotka sitten pitää lääkitä pystyyn.

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   19.7.24 20:42:59

Meillä on aina ollut koiria, lasten ollessa pieniä 3-5 koiraa. Kaikki lapset ovat oppineet hyvin helpostikin, että koiria ei häiritä tai kiusata. Toisaalta kaikki koiratkin ovat olleet sen verran hyvin koulutettuja, että ne ovat osanneet pysyä käskystä paikallaan tarvittaessa.

En tiedä, että annetaanko lapsiperheissä lasten sitten viskoa ja rikkoa koriste-esineet, viherkasvit jne. tai muutenkin tehdä mitä haluavat. En tiedä, että onko minulla ollut poikkeuksellisia lapsia, mutta kaikki ovat kyllä oppineet, että mihin saa koskea ja mihin ei, sisältäen ne koiratkin. Asioita aletaan opettaa heti, kun lapsi lähtee liikkeelle. Otetaan pois kielletystä paikasta ja ohjataan sallittuun. Kolmevuotiaalle nämä ovat jo olleet selviä ja tarvittaessa sanallinen muistutus on riittänyt.

Disclaimer, erityislapset ovat varmaankin sitten oma lukunsa, siihen asiaan en osaa ottaa kantaa.

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   19.7.24 20:48:43

Ja jos ei ole resursseja vahtia koiraa ja lapsia, niin sitten ei joko hankita molempia tai sitten järjestetään elinolosuhteet sellaisiksi, että elämä on kaikille osapuolille turvallista (eli esim. erottamalla lapsi ja koira vaikka sillä kuuluisalla portilla eri tiloihin).

Se, että koiran pitää ärähtää tai peräti näykkäistä lasta saadakseen rauhaa on todella väärin ja äärimmäisen vaarallista. Seuraava näykkäisy voi osua sitä lasta vaikka silmään ja seuraukset voivat olla elinikäiset. Tervepäinen koira ei pureksi ihmisiä huvikseen, sen täytyy siinä tilanteessa kokea tilanne todella ahdistavaksi ja pelottavaksi.

Lähettäjä: Z 
Päivämäärä:   19.7.24 20:55:18

Ihan mielenkiintoista tietää, opettaako joku lapselle yksitellen kaikki kodin esineet mihin ei saa koskea kun sanotaan että on opetettu?
Käyty kaikki keittiön laatikot.läpi tai muut laatikot, kaikki koriste-esineet, taulut , vaatteet, matot. Kenenkään lapsi ei yks kaks keksi jotain kohdetta mihin ei ole koskenut kuten kodinhoitohuoneen ylähyllyillä olevat esineet. Meillä on nostettu kaikki melkein kattotasoon mutta nykyään lapsi pääsee niihinkin kun kiipeää tasolle ja kurkottaa. Eikä ne tule ensimmäisinä mieleen sanoa että tuonne ei saa sitten mennä.

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   19.7.24 21:02:27

Oikeastiko ihmiset nostelevat kaiken pois lasten ulottuvilta? Meillä ei ole nosteltu mitään, eikä ole jokaista esinettä tarvinnut erikseen kieltää. Jotenkin mystisesti ovat osanneet yleistää oppimansa ja muutenkin elämään niin, että elämäntyyli ei ole hajoita ja hallitse- henkinen. Toki mitään mittaamattoman arvokkaita Ming-vaaseja ei meillä sisutukseen ole ikinä kuulunut. Mutta en muista, että kukaan lapsista (3 kpl) olisi ikinä tahallaan mitään rikkonut. Toki vahinkoja on käynyt, juomalasi pudonnut tmv., mutta ei mitään sen isompaa. Ilmeisesti olen ollut erittäin onnekas.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   19.7.24 21:12:04

Helpoin tapa aloituksen ongelmaan on vaihtaa koiraportti lapsiporttiin jota 3v ei saa auki.

Lähettäjä: z 
Päivämäärä:   19.7.24 21:44:55

no ei nyt kaikkea mutta meillä on lapsi, joka koluaa jokaikisen laatikon. Niistä oli
pakko laittaa johonkin piiloon kynttilöitä, saksia, teräviä esineitä. keittiön laatikoista piti ottaa vetonupit pois,kun ne vedettiin auki päivittäin. siivouskaappi muutti paikkaa monta kertaa. wc paperia ei voinut pitää esillä,rullat kerittiin auki.
Ja näihin kaikkiin ehdittiin kajota ennen kuin huomattiin.

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   19.7.24 23:02:05

Zz: tämäpä.
Ja sitten tulee vielä yksi superkasvattaja kiljumaan psykopaattidiagnoosia...hahahaha! Hötönetin mukaan täällä paljon muuta olisikaan kuin psykoja ja narsisseja :D
Ilmeisesti vilkas luonne ei ole monellekaan tuttu juttu. Siihen mitään diagnooseja tarvita, vaan vinkkejä lapsen virikkeellistämiseen. Oma arvio on, että tämä oma lapsi sitten myöhemmin löytäessään jonkin jutun johon paneutua, tekee sen täysillä. Olen itse ollut samanlainen, paitsi etten kiusannut eläimiä. Meilläkin yleensä kyse on siitä, että lapsi haluaisi koiran leikkivän kanssaan. Lapsi ei halua koiraa satuttaa. Mutta lapsen käveleminen koiran perässä ärsyttää koiraa.

Lähettäjä: …. 
Päivämäärä:   19.7.24 23:20:08

Olet ihan oikeassa mutsi, sen takia se pitävä portti onkin niin kiva juttu. Ihan oikeasti on olemassa portteja joita lapsi ei saa auki. Säästää kaikkien hermoja

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.7.24 06:15:36

Kerta kieltäminen, erottaminen eikä korvaava tekeminen onnistu, ehdotan sähköpantaa. Bzz bzz vaan kun menee härppimään koiraa. Olen melkein tosissani, sitten kun se koira puree kunnolla niin se on varmasti pahempaa jälkeä kuin pieni sähköisku. Tai ehdollista naksuttimeen ja sitten naksauttelet ja heittelet karkkeja kun ei edes katso koiraan päin.

Miten toimisit, jos lapsi yrittäisi satuttaa vaikka vauvaa? Jos kyseessä olisi vauvan turvallisuus, olisit varmasti keksinyt ratkaisun etkä odottaisi, milloin vauvan käy kalpaten. Sinulla on yhtä suuri velvollisuus huolehtia koiran rauhasta ja hyvinvoinnista, kuin vauvan.

Ihan oikeasti, laita vaikka numerokoodilla toimiva lukko johonkin kahden metrin porttiin. Ei voi olla totta ettei kolmevuotiasta saada pysymään aitojen sisällä. Anna sen koiran edes syödä siellä portin takana, jos ei koko päivää siellä pysty olemaan erossa ihmisistä. Ja anna sille lapselle vaikka rubiikin kuutio kun on kerta niin älykäs.

Lähettäjä: Ande 
Päivämäärä:   20.7.24 06:49:25

Siis tilanne on niin pitkällä että koira ärähtelee ja näykkii lasta. Nyt äiskä, pysähdy oikeasti miettimään, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitkä ovat seuraamukset. Mieti tarkkaan, mieti. Minä takaan ja alleviivaan, ettei koiran kärsivällisyys riitä loputtomiin. Ymmärrätkö sinä tämän?

KUN koira saa tarpeekseen lapsen toiminnasta, se puraisee kunnolla eikä silloin katso minne tähtää. Haluatko ottaa riskin että se on lapsesi kasvot tai pahimmassa tapauksessa kurkku? Et ole kertonut koiran rotua, mutta tietysti mitä suurempi koira, sen pahempi jälki. Ja mitä pahemmin koira hermonsa menettää, noh... sen mukainen on lopputulos. Mieti sitä nimenomaista hetkeä, kun se tapahtuu. Visualisoi se mielessäsi, miltä se näyttäisi ja mitä tekisit.

Muista tämä minun kirjoitus, sitten kun se tapahtuu, tai vastaavasti ala ottaa vakavasti tilanne äläkä silittele muksun päätä. Kuten joku tuolla kysyi, kysyn samaa: mikäli lapsi härkkisi vauvaa yhtä pahasti, niin millä intensiteetillä te sitten puuttuisitte tilanteeseen? Jäähyt käyttöön ja totaalinen kielto koiran lähestymiseen.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.7.24 08:30:44

Jokainen ymmärtää, että lapsi tietää tuon olevan varma keino saada huomiota. Ehkä hänellä on liikaa energiaakin. Nyt vain on puuhailtava enemmän lasten kanssa (etenkin ulkona). Toinen on se, että lapsi pitää ottaa mukaan kivoihin koirajuttuihin, että niistä tulee kaverit.

Tiedät mitä käy, kun tuon ikäinen lapsi hyppää seisovan koiran selän päälle ja koiralle alkaa riittää...

Lähettäjä: Ei omalla tätä 
Päivämäärä:   20.7.24 08:56:14

Lapsi saa kivasti huomiota härkkimällä koiraa - samalla tavalla tuon ikäiset esim. päiväkodissa saa huomion härkkimällä muita lapsia tai tekemällä muuta ei toivottua. Jos kieltäminen, tilanteen sanoittaminen (koirasta tuntuu pahalle
et voi tehdä noin), ohjaaminen muuuhun tekemiseen tai kehuminen koiran kivasta kohtelusta ei auta, niin ota lapselta joku kiva juttu pois aina jos tekee koiralle pahaa.

Kolmevuotias ymmärtää jo. Varoita lasta ensin: sitten jos/kun ei tottele, ota lempilelu pois ja sano että saa sen takaisin, kun muistaa miten koiraa kohdellaan. Juujuu eihän näin saisi tehdä mutta kokeile. Saattaapa vaikka toimiakin. Muutaman kerran jälkeen oppii, että sillä on seurauksia jos koiraa kohtelee huonosti. Muu ei näytä menevän perille. Onko lapsella leikkikavereita, joiden kanssa saisi harjoitella noita taitoja? En jaksanut ihan kaikkea lukea..

Ja hommaa se koiraportti/lapsiportti, jotta koiraressukka saisi hetken arvoistaan rauhaa.

Lähettäjä: Mutsi 
Päivämäärä:   20.7.24 10:23:29

Ei omalla tätä: kiitos! Täällä meillä päin on huonosti kavereita. Siksi tämä lapsi on päivähoidossa, paitsi nyt heinäkuussa. Se, ettei nyt pääse oikein leikkimään about saman ikäisten kanssa on varmasti osasyy. Käydään mm.läheisessä asukaspuistossa, mutta se on heinäkuun kiinni ja muita mukuloita on nyt sitten harvoin samaan aikaan :(
Ulkoilemme paljon, on trampoliini, iso piha, hiekkaleluja ja lasta pyritään ottamaan pihahommiin mukaan kun sellaisia on. Mutta valitettavasti nyt lähimmän 3-4km sisällä on yksi kaveri. Tuo yksi kaveri ei luonnollisesti voi koko ajan olla leikkimässä meidän lapsen kanssa.

Lähettäjä: ....----.... 
Päivämäärä:   20.7.24 11:09:57

Olet saanut hyviä neuvoja täältä.Hommaa se koiraportti ja pidä kaverit erillään toisistaan mahdollisimman paljon.Vain aikuisten kanssa saa koskea koiraan,kyllä fiksu lapsi tämän oppii varsinkin jos saa "palkinnon" siinä tapauksessa että osasi käyttäytyä oikein.3vuotiaalla ei ole vielä rationaalista ajattelua vaan aina on syy ja seuraus.

Lähettäjä: Taika 
Päivämäärä:   20.7.24 12:51:50

Koiraportti, jota lapsi ei saa avattua. Säästää kaikkien hermoja. Todennäköisesti lapsi hakee huomiota käytöksellään - koiraparka on siis vain välikappale. Lapsi saattaa olla myös kateellinen koiralle, se pääsee isännän mukaan hommiin; lapsi ei. Siitä huolimatta koiran kiusaaminen on ehdoton ei ja se pitää riittävällä kovuudella takoa lapsen päähän. Minulta palaisi käämi totaalisesti eläimen kiusaamiseen.

Lähettäjä: JMTNT 
Päivämäärä:   20.7.24 17:12:14

Monet täällä ehdottavat koiraporttia. No se helpottaa vanhemman työtä, mutta koira kokee portin takana olemisen rangaistuksena. Ja koirasta ei ehkä koskaan tule lapsiystävällistä.

Aloittajan tapauksessa koira ei ole tehnyt muuta, kuin osoittanut lapselle, ettei tykkää tuosta lapsen aikeuttamasta eleestä. Koira toimii aivan samoin pentujensa kanssa, jos pennut liikaa roikkuu koiran suupielissä. Ei siis pidä erottaa koiraa vaan lapsi toiseen huoneeseen, vaikka keittiöön tiskaamaan äidin kanssa. Ja samalla äiti toteaa, että häntä harmittaa lapsen käytös.