Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   12.7.24 11:24:02

...rahallisesti? Tarkoitan aikuisia ihmisiä, joilla on varakas perhe, ja jotka saavat vanhemmiltaan rahaa/tavaraa/asuvat vanhempien omistamassa asunnossa. Miksi monet ihmiset tuntuvat paheksuvan tätä tai pitävän asiaa nolona?

Kuitenkin samojen ihmisten mielestä on ihan normaalia ja hyväksyttävää antaa kumppanin elättää itseä, käydä lomilla kumppanin piikkiin, saada kumppanilta arvokkaita lahjoja jne.

Valaiskaa minua, miksi tämä on näin.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   12.7.24 11:32:15

Kateus.

Lähettäjä: Tähh 
Päivämäärä:   12.7.24 11:34:04

Kateus!

Lähettäjä: Mama 
Päivämäärä:   12.7.24 11:35:24

Tietenkin se on ok, outoa ajattelua, ettei olisi...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 11:36:46

Taloudellinen riippuvuus harvoin tuo tervettä ihmissuhdetta. Oli se sitten vanhempaan tai puolisoon.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   12.7.24 11:41:11

Rahallinen apu ei välttämättä tarkoita taloudellista riippuvuutta.

Usein nämä kovimmalla äänellä vanhempien rahalahjoja kritisoivat yrittävät lähinnä korostaa omaa itsenäisyyttään ja ylemmyytään, miten he pärjäävät ilman kenenkään apua.

Minä esimerkiksi elätän kyllä itseni, mutta vanhemmat siirtävät varakkuuttaan pikkuhiljaa meille seuraavalle sukupolvelle enkä koe sitä riippuvuudeksi. Elintasoni olisi ihan sama, nyt vaan säästöt kertyy nopeammin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 11:42:31

Kateus tietysti.

Mutta onhan se ihan ymmärrettävää jos rahaa on niin paljon, että sitä riittää jälkikasvullekin niin miksei tukisi. Se jälkikasvu kuitenkin periikin ne rahat tulevaisuudessa.

Lähettäjä: Mix 
Päivämäärä:   12.7.24 11:43:08

Ei kai siinä ole mitään ongelmaa, jos silti oppii huolehtimaan raha-asioistaan, hankkii itse oman elätyksensä jne.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   12.7.24 11:43:21

Mitä sen on väliä mitä joku ajattelee jostain jonkun muu yksityisasiasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 11:45:28

On ok, olen itse saanut vanhemmiltani rahaa, auton, arjen apua (esimerkiksi on tultu meille vahtimaan lapsia ja laittamaan ruokaa). Minä olen kotona lasten kanssa ja mies tietysti maksaa viulut. Tämä sovittiin yhdessä.

Mutta tuossa vuosi sitten täältä kuoli eräs vanhempi rouva, joka elätti ainoaa lastaan ja asuivat yhdessä yms. Se oli minusta liikaa, kun sen äidin kuoltua poika jäi aivan tuuliajolle. Ei tiennyt edes miten muutetaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 11:48:41

Tämä on taas näitä asioita joka on ok rikkaille mutta köyhemmille ei.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   12.7.24 12:00:47

Totta kai on ok, että vanhemmat tukevat, ja tämä on kyllä ihan puhtaasti sellainen asia, että joka muuta väittää, on tasan tarkkaan kateellinen eikä mitään muuta.

En silti kiistä sitä, minkä joku toi ilmi, että taloudellinen apu voi vaikuttaa valtasuhteisiin. Tiedän itsekin tapauksia, joissa vanhemmat ovat tukeneet asunnon ostoa - sillä seurauksella, että vanhemmat ovat sitten myös paljolti vaikuttaneet siihen, millainen asunto ostetaan ja mistä. Tiedän myös tapauksia, joissa vanhemmat ovat ostaneet lapselleen auton - mutta automerkin ja -mallin he ovat myös päättäneet lapsensa puolesta. Itselleni tällaiset tilanteet eivät olisi OK enkä antaisi vanhempien päättää asioistani rahan varjolla, mutta ei ole myöskään minun asiani rääkyä näistä tapauksista, että hyi hyi väärin. Jos nämä tilanteet ovat olleet kaikille osapuolille ok, ei se minun peppuani kutita.

Lähettäjä: F 
Päivämäärä:   12.7.24 12:10:22

Jos vanhemmat ovat varakkaita, on vain ja ainoastaan järkevää pyrkiä siirtämään omaisuutta ja rahoittaa lasten elämää jo elinaikana. Muussa tapauksessa lapset saavat kaiken perintönä ja maksavat kovat perintöverot. Me teemme näin, koska äitini ei koskaan saisi kulutettua rahojaan elinaikanaan. Hän haluaa auttaa meitä lapsia nyt. Korostan, että elämämme ei ole kiinni äidin rahoista, olemme töissä käyviä aikuisia. Kaikki on vain ekstraa ja osa menee ihan suoraan lastemme hyväksi.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   12.7.24 12:13:23

Kateus ja tyhmyys.

Näiden asiaa paheksuvien mielestä on kuitenkin ihan ok elää yhteiskunnan tuilla

Lähettäjä: jgiup 
Päivämäärä:   12.7.24 12:18:08

Kyllä taas naurattaa. Ai että ei ole ok jos vanhemmat antaa lapsellee muutaman satasen.
Teillä ei ole mitään käsitystä miten valtavia summia rikkaat antaa lapsilleen, siis puhutaan kymmenistä miljoonista. Tai, kuten Annabel Pidgley, jolla äiti osti kun tyttö oli 17v olympiahevonen Gion 7 miljoonalla punnalla.

Mutta varsinkin vanhan rahan suvuissa lapset ja nuoret kyllä opiskelee - yleensä korkeakoulussa -ja käy töissä, vaikka omaisuutta voi olla satoja miljoonia.

Nousukkaiden ja äkkirikkaiden lapset ostaa ne Ferrarit ja postaa kuvia Dubaista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 12:25:03

Kyllähän täällä ollaan ajamassa nuoriakin asumaan omiin asuntoihin yhteiskunnan tuella heti täysi-ikäistyttyä vaikka esim. Keski-Euroopassa on normaalimpaa asua lapsuudenkodissa huomattavasti pidempään.

Lähettäjä: muu 
Päivämäärä:   12.7.24 12:30:15

"Yhteiskunnan tuella"? Kun asumistukia pienennetään voimakkaasti.

Lähettäjä: barista 
Päivämäärä:   12.7.24 12:44:23

Lähettäjä...
Päivämäärä12.7.24 11:41:11

Rahallinen apu ei välttämättä tarkoita taloudellista riippuvuutta.
Usein nämä kovimmalla äänellä vanhempien rahalahjoja kritisoivat yrittävät lähinnä korostaa omaa itsenäisyyttään ja ylemmyytään, miten he pärjäävät ilman kenenkään apua.

Amen. Eli kateus pohjimmillaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 12:46:02

"Kyllähän täällä ollaan ajamassa nuoriakin asumaan omiin asuntoihin yhteiskunnan tuella heti täysi-ikäistyttyä vaikka esim. Keski-Euroopassa on normaalimpaa asua lapsuudenkodissa huomattavasti pidempään." Saisivat tukea poikiensa itsenäistymistä sielläkin.

Lähettäjä: hmm (aloittaja) 
Päivämäärä:   12.7.24 12:57:24

Olen itse asunut kymmenisen vuotta vanhempieni omistamassa kivassa asunnossa, ja maksan asumisestani heille vuokraa - toki vähemmän kuin maksaisin normaalisti tällaisesta kämpästä. Ei tämä mikään ökyasunto ole, mutta kiva ja hankittiin aikoinaan uutena. Tätä on moni kommentoinut tyyliin "kiva kun vanhemmat maksavat", "mulla ei ole vanhemmilla varaa tuollaisiin".

Jaa, no olisiko pitänyt kieltäytyä tästä siksi, että kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta? Ei kai sen pitäisi olla keneltäkään muulta pois, että minä asun tällä tavalla.

Sitten tosiaan nämä kommentoijat elävät suureksi osaksi kumppaniensa tuloilla tai yhteiskunnan tuilla. Tuntuvat pitävän parempana sitä, että joku muu kuin omat vanhemmat kustantavat heille asioita, mutta siis joku muu, eivät he itse.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 12:59:36

"Kiva, kun vanhemmat maksaa"= huonosti sanottu?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 13:02:35

Kyllä minä saan säännöllisesti vanhemmilta ihan rahaa tai sitten maksavat lasten kalliit harrastusmaksut. Omat tulot yli 100k ja pystyisin hyvin maksamaan. Vanhemmilla myös hyvä taloudellinen tilanne ja haluavat maksaa eikä tunnu yhtään pahalta.

Lähettäjä: hmm (aloittaja) 
Päivämäärä:   12.7.24 13:08:21

"Kiva, kun vanhemmat maksaa"= huonosti sanottu?

-Tämä sellaisella pisteliäällä äänensävyllä.

Lähettäjä: voikukka 
Päivämäärä:   12.7.24 13:13:14

"Tai, kuten Annabel Pidgley, jolla äiti osti kun tyttö oli 17v olympiahevonen Gion 7 miljoonalla punnalla."

Oliskohan se Annabel ollut ihan itse isänsä perillinen ja kykenevä ostamaan hevosia omilla varoillaan, joskin siinä on vähän käytännön vaikeuksia voinut olla teini-ikäiselle ostajalle. Sitäpaitsi brittilehtien mukaan Gio maksoi vain 5 miljoonaa puntaa :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 13:21:25

Onhan se ok, mutta itseä ainakin vähän risoo kun sitten samat henkilöt eivät tunnista omia etuoikeuksiaan vaan hehkuttavat omaa työtään kuin olisivat ponnistaneet täysin tyhjästä raa’alla työllä. Itse lähdin kotoa ilman yhtään mitään, täysin tyhjän päälle, sain mukaani vain kasan mielenterveysongelmia. Silti en puhu siitä tai kehuskele sillä, vaan se on enemmänkin häpeän aihe.

Tuntuukin että ne, jotka ovat kuuluttavat olevansa kaikista eniten ”oman onnensa seppiä”, ovat niitä jotka ovat saaneet esim. vanhemmilta asunnon.

Lähettäjä: Tähh 
Päivämäärä:   12.7.24 13:26:06

Mitä se edes kellekään ulkopuoliselle kuuluu? Järkeväähän se on siirtää rahaa jo eläessään.

Lähettäjä: Kl 
Päivämäärä:   12.7.24 13:56:34

Vanhemmat siirtävät varallisuuttaan meille lapsille nyt hyvissä ajoin. Selvisivät aikoinaan voittajina 90-luvun lamasta, joten heidän omaisuutensa on kertynyt nopeasti. Ovat ostaneet meille autot, olleet takaajina asuntolainassa, maksaneet häitä ja lomamatkoja yms. isompaa. Tietysti myös pientä esim tuoneet ruokaa, maksaneet satunnaisia sähkölaskuja jne. Ainoa ehto on, että meidän tulee laittaa ns saatu summa säästöön / maksaa sillä talolainaa pois. Eli varaa olisi itsekin maksella, mutta vanhemmat haluavat, että omaisuutemme karttuu jo nuorena.

Joskus erehdyin kertomana kaverille kun vanhempani olivat maksaneet takuuvuokrani ensimmäiseen opiskelijakämppään (siis 16m3 soluasunto). Olin kuulema hirveä lellipentu joka ei tule selviämään elämässä :D
No, sen jälkeen en ole paljoa huudellut. Ihmetelkööt ihmiset miten meillä on niin paljon omaisuutta.

Ainiin joo: olen korkeakoulutettu ja hyvässä, vaikkakin vaativassa, työtä. Ja väitän olevani säästäväisempi (pihimpi) kuin keskiverto ikäiseni :D

Lähettäjä: Asennekysymys 
Päivämäärä:   12.7.24 14:10:35

Omassa lähipiirissä nämä vanhempien tukemat "lapsukaiset" eivät koskaa ole oppineet rahan arvoa. Eivät ymmärrä kuinka hyvässä asemassa ovat, eivätkä pysty ymmärtämään vähävaraisten elämää. Nämä samat ihmiset jaksavat rummuttaa sitä, kuinka jokaisella on ihan samanlaiset mahdollisuudet opiskella ja kerätä varallisuutta. Vaan kun ei ole, kaikilla meillä ei ole sitä isipappaa joka on kustantanut kalliit harrastukset samalla kun lapsi pitää välivuotta ja välivuoden jälkeen lähtee ulkomaille opiskelemaan edelleenkin niillä isipapan rahoilla. Ei peruspertti saa edes lainaa sinne ulkomaille lähtemiseen, siihenkin tarvitaan se isipappa takaamaan se laina.

Että mun kohdalla se on ainakin se asenne, varsinkin meitä ei niin varakkaita kohtaan, joka eniten nyppii.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 14:27:05

Minulle kerran yksi opiskelukaveri tuli sanomaan, että miksen sijoita opintolainaa. No siksi, että tarvitsin sitä elämiseen: lähdin kotoa mukanani pussi vaatteita ja se siinä. Ekasta opintolainasta meni takuuvuokraan ja elämiseen uudessa kaupungissa, pari seuraavaa elämiseen ja siihen että keräsin rahaa sänkyyn, petivaatteisiin, pesukoneeseen, astioihin jne. Tein kyllä töitä opintojen ohella ekan vuoden jälkeen, mutta ei se elämä noin vaan ala kun lähtee takamatkalta.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   12.7.24 14:46:05

Mun mielestä se on hyvä, että tukee jos on rahaa, enkä ole varsinaisesti kateellinen, korkeintaan vähän harmittelee ettei itsellä ole samaa tilannetta vaikka en muuten nyt vanhempiani vaihtaisi pois.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 15:57:25

Eikö opintolaina otettu aiemmin opintoihin, asumiseen ? Nyt sillä ostellaan kesämökkejä. Kertoo kivasti kuinka opintolainaa nostavat ne jotka eivät tarvi sitä opintoihin. Toki sekin on laina ja pitää maksaa pois. Annetaan vain ymmärtää että sillä saa ostella mökkejä ja autoja ja on ilmaista rahaa.

Lähettäjä: Tähh 
Päivämäärä:   12.7.24 15:58:45

Saa kai kukin ostaa ihan mitä tykkää. Eikä kukaan ole ilmaiseksi väittänyt.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.24 16:06:20

Olen vanhempieni kanssa tosi hyvissä väleissä ja vuetämme paljon aikaa yhdessä. Vanhemmat auttavas, jos esim auto tai ruohonleikku hajoaa, isä katsoo tilanteen. Vanhemmat saattavat auttaa kesällä pihatöissä ja talvella lumitöissä. Tuovat ruokaa ja ylipäätään nyt tekevät mukavia eleitä ja auttavat. Rahaa lainasivat (poikkeuksellisesti) useamman tonnin viime vuonna akuuttiin tarpeeseen. Maksoin takaisin.

Olen kokenut, että jotkut kaverit suhtautuvat tähän nihkeästi. Itse vain arvostan vanhempiani, jotka pyyteettömästi haluavat auttaa ja viettää aikaa kanssani.

Lähettäjä: Hicks 
Päivämäärä:   12.7.24 16:09:48

Asennekysymyksen kanssa samaa mieltä. Samat tyypit eivät ymmärrä, että toisilla ei ole minkäännäköistä turvaverkkoa. Jos vaikka auto hajoaa, ei voi pyytää vanhemmilta raha-apua. He eivät tiedä miltä tuntuu, kun ei ole penninjeniä rahaa.

Osittain tämä on kateuttakin. Itse en rahaa ole saanut, päinvastoin, jouduin maksamaan kotiin "vuokraa", kun menin töihin jo 16-vuotiaana. Se tuntui silloin jo epäreilulta. Olin kuitenkin vielä alaikäinen. Samaan aikaan naapurin parikymppinen sai ensiasuntoa varten käyttöönsä koko elämänsä aikana säästöön laitetut lapsilisät, niistä olikin kertynyt ihan kiva summa.

Lähettäjä: Tähh 
Päivämäärä:   12.7.24 16:11:26

Mutta eihän perheen asiat pitäisi millään lailla edes kuulua muille

Lähettäjä: Tähh 
Päivämäärä:   12.7.24 16:12:10

Joo tuo ettei ole ketään on ikävää. Mutta ei sekään niiden vika joita vanhemmat auttaa.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   12.7.24 21:42:54

Paheksunta on ihan ymmärettävää, JOS asetelmaan liittyy se, ettei aikuinen ihminen kykene tulemaan toimeen omillaan, vaan on taloudellisesti riippuvaisessa asemassa.

Taloudellinen apu ja tuki on pelkästään positiivinen asia, jos se tulee normaalin itsestä huolehtimisen lisäksi, eikä tuen tarjoaja käytä valtaa rahan avulla.

Ja mielestäni tässä on ihan samalla viivalla niin rikkaista vanhemmista kuin rikkaasta puolisostakin hyötyvät. Ei ole mitään väärää saada perhesuhteista hyötyä, niinhän kaikki yleensä jossain muodossa saa, ellei ole todella ongelmaperheeseen syntynyt tai parisuhdehelvettiin avioitunut. Sen sijaan on itsetuhoista tuudittautua asemaan, jossa ohittaa tilaisuudet järjestää itselleen kyky itsensä elättämiseen ja jää taloudellisesti riippuvaiseksi holhottavaksi koko iäkseen. Vanhemmalla iällä moni ovi on sulkeutunut, jos ensimmäiset 40-50v vaan elelee muiden huolehdittavana.

Enkä pidä yhtään viisaampana sitäkään, että saman tulotason kumppanin kanssa rakennetaan yhteinen elämä, jolla maalataan itsensä nurkkaan niin, että eroaminen ei ole taloudellisista syistä mahdollista. Huonoihin valintoihin ei aina vaadita erityisiä rikkauksia, ihan keskituloiset saa keskenään muurattua itsensä umpikujaan.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   12.7.24 22:25:03

Ajattelen taas päinvastoin. Hienoa että vanhemmilla on resursseja auttamiseen ja tukemiseen. Olisin kyllä nuorena apua tarvinnut ja arvostanut. Yleensä tällaisissa suvuissa myös varallisuus kertyy kuin itsestään.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   15.7.24 11:10:10

No minä esimerkiksi en ole sellainen, että olisin elellyt vanhempieni rahoilla töitä tekemättä. Käyn töissä ja kustannan elämäni suurimmaksi osaksi itse. Tosiaan vanhempani ovat ostaneet asuntoni sijoitukseksi, ja maksan siitä heille vuokraa. Lisäksi saattavat joskus auttaa muuten rahallisesti.

Tuntuu, ettei joillekin kavereille kehtaa edes sanoa, että sain asian X lahjaksi vanhemmiltani, kun tästä alkaa käsittämätön ulina ja ihmettely.

Kuitenkin nämä samat ihmiset saavat puolisoiltaan lahjoja ja lomamatkoja. Enhän minäkään nillitä, että voi kun minulla ei ole puolisoa, joka ostaisi minulle 2500 euron kaulakorun tai veisi kahdeksi viikoksi Egyptiin löhöilemään. Jostain syystä monen mielestä on ok elellä puolison rahoilla ja/tai nauttia puolison kustantamasta luksuksesta, mutta jos joku saa vanhemmiltaan jotain niin se on aivan kauheaa.

Hyviä vastauksia on tullut jo, kiitos :)

Lähettäjä: Zyx 
Päivämäärä:   15.7.24 11:16:20

No, minä seuraan vierestä tilannetta, jossa työssä käyvä elää pari tonnia kuussa yli varojensa, kun äiti maksaa. Pistänyt sileäksi jo useamman perinnön ja silti veloissa. Nyt mutsi heittikin lusikan nurkkaan eikä perintö kanna paria vuotta pitemmälle. Oppii vielä kantapään kautta tämä rouva, kun 50+ pitääkin alkaa opetella vastuullista rahankäyttöä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.7.24 11:26:58

"Tosiaan vanhempani ovat ostaneet asuntoni sijoitukseksi, ja maksan siitä heille vuokraa."

Eli sinä maksat siitä nyt yhtiövastikkeen ja vanhempasi maksavat sen pois. Mitähän sille mahtaa tapahtua myöhemmin, kun se on jo ajat sitten maksettu ja vanhempasi kupsahtavat.

Lähettäjä: Täh 
Päivämäärä:   15.7.24 11:52:00

Pitääkö kaikille tutuille kertoa että sai lahjaksi jotain? Sanoo että otin velkaa, ihmetelkööt sitä sitten. Ei oikeat ystävät tuommoista kauha, kateelliset kaverit. Ja mitä se kuuluu kenellekään jos vanhemmat rahoittaa? Kääntöpuolella voi olla että on tehtävä jotain asioita kuten vanhemmat tykkää, koska he maksavat jne. Suomessa paljon näitä jotka elävät perinnöillä hetken leveästi ja sitten koittaa arki. Kukin tyylillään.

Lähettäjä: / 
Päivämäärä:   15.7.24 12:20:19

Jotkut pariskunnat ostavat toki myös toisilleen kalliita lahjoja, jolloin tilanne on vähän erilainen kuin vanhempien kanssa. Mutta jotenkin suomalaiseen (ja länsimaalaisen) kulttuuriin kuuluu se itsenäisyyden arvostaminen jopa niin pitkälle, että koetaan usein voimamme arvostella niitä, jotka eivät eläkään yhtä itsenäisesti. Tässä on mukana vähän sellaista sosiaalidarwinismia, että ihaillaan niitä vahvoja, jotka selviää ja poljetaan niitä, jotka eivät yksin selviä. Melkein ihme, että ollaan onnistuttu näinkin pitkään pitämään yllä jonkinlaista hyvinvointivaltion mallia.

Toisaalta sitten se, että on saanut vaikka varakkaan puolison, voidaan nähdä jossain mielessä "omaksi saavutukseksi" ja sen takia jotkut näkee oikeudekseen käyttää puolison rahaa ja samalla kuitenkin voivat moralisoida toisia, jos he ottavat perheenjäseneltä tukea vastaan.

Mä oon saanut mun vanhemmilta todella paljon taloudellista tukea, koska oon sairauden vuoksi joutunut olemaan osan elämästä työkyvyttömänä ja kouluttautumaan uudelleen. Oon tästä tosi kiitollinen ja tietoinen siitä, että kaikki ei ole yhtä onnekkaita. Lisäksi oon saanut molempina opiskeluaikoina paljon tukea vanhemmilta.

Mulla menee kuppi nurin ainoastaan niiden ihmisten kohdalla, jotka on sokeita sille, miten paljon apua he ovat vanhemmiltaan saaneet. Oon jutellut useammankin ihmisen kanssa, jotka sanovat, että kaikki pystyisivät menestymään kuten he, jos he vain vähän näkisivät vaivaa. Sitten kun jutellaan enemmän, selviää, että vanhemmat ovat samalla alalla, vanhempi palkannut lapsensa firmaan hyvään paikkaan kiertoteitse ja ensimmäinen asuntokin on vanhempien ostama. Sitä en siedä, että kultalusikka suussa syntyneet eivät ymmärrä sitä, että kaikki ihmiset eivät lähde samoista lähtökohdista ja kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia, vaan toisille se yksikin koulutus voi vaatia paljon enemmän töitä ja hermoja. Kiitollinen pitää olla saamastaan.

Lähettäjä: toinen piste 
Päivämäärä:   15.7.24 12:30:57

"Onhan se ok, mutta itseä ainakin vähän risoo kun sitten samat henkilöt eivät tunnista omia etuoikeuksiaan vaan hehkuttavat omaa työtään kuin olisivat ponnistaneet täysin tyhjästä raa’alla työllä. Itse lähdin kotoa ilman yhtään mitään, täysin tyhjän päälle, sain mukaani vain kasan mielenterveysongelmia. Silti en puhu siitä tai kehuskele sillä, vaan se on enemmänkin häpeän aihe.
"

TÄMÄ! En saanut vanhemmiltani yhtään mitään ja ihan jokaisen omistamani asian olen hankkinut kovalla työllä. Ei ole rikasta puolisoa enkä ole koskaan saanut sossun tukia (pl. perus opintotuki). Voin ihan suoraan sanoa olevani kateellinen niille, jotka ovat saaneet vanhemmiltaan joko taloudellista ja/tai sosiaalista turvaa.

Lähettäjä: toinen piste 
Päivämäärä:   15.7.24 12:37:10

Meni ja ajatuskin sekaisin, olen kateellinen siis siitä, että on saanut vanhemmilta joko taloudellista tai henkistä turvaa. Onnekkaimmat molempia. Itsellä on vain kasa tunnepuolen ongelmia, kun kaikenlainen turva ja välittäminen puuttui ja kaikki piti hoitaa aina itse ja aina olla reipas ja pärjätä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.7.24 12:42:40

Saahan sitä olla kateellinen, mutta se ei auta mitään eikä vie elämässä eteenpäin.

Vanhempani ovat hyvätuloisia ja ovat tukeneet minua paljonkin. Olen esim. ostanut isäni kanssa puoliksi asunnon. Töissä olen kuitenkin käynyt jo opiskeluaikana ja käyn tietysti edelleen. Ilman vanhempiani asuisin nyt vuokralla ja rahaa asumiseen menisi ihan saman verran kuin nytkin, mutta sillä erotuksella, että asunto ei olisi omani.

Fiksuahan se on tukea jälkikasvuaan kun on vielä elossa, muuten sen jälkikasvun pitää maksaa mojovat perintöverot.

Tiedän myös ihmisiä, joiden vanhemmat ovat maksaneet heidän koko vuokransa vuosikausia. Itselläni ei ihan noin hyvä tilanne ole ollut. Tiedän myös yhden teini-ikäisen, jonka ei varmaan tarvitsisi tehdä päivääkään töitä, sen verran varakkaasta perheestä on. Hänellä on mm. luksusasunto odottamassa, saa sitten täysi-ikäisenä tehdä sillä mitä huvittaa. En ole kateellinen, mielestäni fiksua vanhemmilta, kun kerran sitä pätäkkää on.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   15.7.24 14:39:36

"Toisaalta sitten se, että on saanut vaikka varakkaan puolison, voidaan nähdä jossain mielessä "omaksi saavutukseksi" ja sen takia jotkut näkee oikeudekseen käyttää puolison rahaa ja samalla kuitenkin voivat moralisoida toisia, jos he ottavat perheenjäseneltä tukea vastaan. "

Ai tämäkö tässä on takana. En olekaan ajatellut tätä näin.

Lähettäjä: Metris 
Päivämäärä:   15.7.24 16:49:21

On positiivista kateutta ja on negatiivista kateutta. Positiivisesti kade on iloinen sen toisen puolesta, voi tuumata, että "voi hitsi kun mullakin olisi noin" ja "on kyllä pikkumirkulla hieno tilanne kun iskä piffaa ja äippä kuskaa", mutta ei myrkytä mieltään eikä puhu pahaa/paskaa selän takana. Moni positiivisesti kade varmaan onkin vain hiljaa, koska aina joku negatiivisesti kade voi tuostakin saada lisää tuulta pahsnpuhumiseensa.

Negatiivisesti kateita on sitten nämä, kekkä supisee selän takana, vähän värittävät juttujaan, vääristelevätkin. Koko oma mieli pyörii sen ympärillä, miten mulla ei oo mitään, en oo saanu mitään, perhe oli sellanen ja tällänen, helppohan se on kouluttautua kun sitä ja tätä, se tienaa sen ja sen verran ja toi tienaa ton verran, se ajaa tommosella autolla ja toi semmosella. Kaiken tuon muiden kyyläys- ja kyttäysenergiansa ja selän takana louskuttamisensa kun käyttäisi itseensä, omaan hyväänsä ja omaan tekemiseensä niin olisi paljon paremmin asiat.

Tunnistan pienen kunnan piireistä, miten tuollaista periytetään mukuloille, kun esiteini-ikäisetkin osaavat komentoida "hienoista autoista", "helppohan se on kun isi maksaa koheltamiset" (ei muuten maksanut) ja kysellä eri ammattien palkkoja suhteellisen vierailta aikuisilta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.7.24 17:02:04

Kyllä mä myös sanoisin, että kateus. Ne jotka ei saa, niin niitä harmittaa se tilanne. En ole kuullut valituksia niiltä, jotka taloudellista tukea nimittäin saa :D

On täysin ok tukea jälkikasvua, se on jopa suotavaa, jos siihen on varaa. On turhaa kasata varallisuutta omalle tilille, jos sellaista on. Toki siis pahan päivän varalle rahaa on oltava ja järkeviä eläkesäästöjä. Mutta ei ole mitään mieltä kerryttää järjettömiä summia tileille, sillä sitten kuollessa verot vie ison siivun.

Meillä toinen vanhempi hyvissä varoissa. Asuu talossa, joka on arvokas ja maksettu, pärjää kuukausituloillaan aivan täysin ja siitä jää säästöönkin. Säästössä on ollut hyvä määrä rahaa muutenkin, nyt lisäksi perintö. On myös yksi jo maksettu sijoitusasunto.

Hän maksaa aina välillä meille joitain hankintoja tai saattaa antaa käteistä rahaa :) Me tulemme toimeen kyllä suurimmin osin itse, mutta nyt kun olen ollut työkyvytön, on tästä ollut suuri apu. Ei ole esim tarvinnut lopettaa lasten harrastuksia (mm ratsastus) tulojen radikaalin vähenemisen vuoksi, koska vanhempani on voinut maksaa vaikka laskun. Meidän kohdalla apu on periaatteessa pientä, mutta meille itselle se on iso asia. Olen todella iloinen avusta, jota olemme saaneet <3

Lapsuuteni oli köyhä, turvaton ja traumaattinen. Tämä toinen vanhempani on rakentanut itselleen tulevaisuuden ja samalla myös meille lapsille jotain, koska haluaa jakaa omasta menestyksestä nyt myös meille.

Toivon, että voin myös itse tulevaisuudessa auttaa omia lapsia sopivasti. Oma elämä ja jonkinlainen ura on toivottavaa kaikkien rakentaa. Mutta kaikki mitä sen lisäksi saa, niin.. Mitäpä siitä? :)

Lähettäjä: Vanha 
Päivämäärä:   15.7.24 17:02:06

Minua ei tippaakaan kiinnosta miten minulle vieraat ihmiset elämänsä järjestävät ja kenen rahoilla. Minulta se ei ole pois millään tasolla.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   15.7.24 17:50:56

"Kyllähän täällä ollaan ajamassa nuoriakin asumaan omiin asuntoihin yhteiskunnan tuella heti täysi-ikäistyttyä vaikka esim. Keski-Euroopassa on normaalimpaa asua lapsuudenkodissa huomattavasti pidempään."

Tämä. Vielä kehutaan kuinka tärkeää on päästä omilleen mahdollisimman nuorena. Omilleenpa hyvinkin, onhan siinä ero elättääkö vanhemmat vai veronmaksajat, unohdetaan se että se elättäjä on kuitenkin joku muu kuin se omilleen lähtenyt.

Lähettäjä: & 
Päivämäärä:   15.7.24 18:18:35

”Ei ole ilmaisia lounaita” pätee myös auttamiseen. Sen, kun muistaa, niin ojentavan käden pillin mukaan saattaa joutua tanssimaan. Ihan kaikki ei ole kateutta. Napanuora pitäisi ainakin katkaista ja ihmisen itsenäistyä.

Lähettäjä: hummaniheippaa 
Päivämäärä:   15.7.24 18:36:04

En ole rikas, mutta autan jälkikasvuani mahdollisuuksien mukaan.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   15.7.24 19:15:48

"En ole kuullut valituksia niiltä, jotka taloudellista tukea nimittäin saa :D"

-Minä olen.

Yhden läheisen appiukko halusi aikanaan väen vägällä avustaa taloudellisesti nuorenparin uuden kodin remonttia, vaikka olivat itse sen varautuneet maksamaan. No auttaminenhan ei jäänyt rahan siirtämiseen vaan koitti päsmäröidä koko hankkeen kiinteistönomistajilta mitään kysymättä. Remonttiäijät ilmeistyi vaan purkamaan ainokaista kylppäriä eräänä aamuna ajankohdasta mitään sopimatta. Oli varmasti viimeinen kerta, kun appiukolta edes harkittiin killinginkään avun vastaanottamista siinä taloudessa. Muille lapsilleen on ostellut asunnot ymv. ja käyttänyt sitten myös määräysvaltaa heidän elämässään holhoten heitä vielä keski-iässäkin.

Samoin miljonäärin puolisolla on ollut sanomista siitä, millaisia hankintoja kumppani tekee. Vanhempainvapaalla olevan vähät tulot meni lapsen tarpeisiin, kun ne ei miljonääriä kiinnostanut, ja itselleen ei ollut vaatteita arkeen päälle pistettäväksi, kun rahojen päällä istuva puoliso toi vain bilehepeniä.

Taloudellista apua vastaanottavan on erittäin tärkeä olla itsenäistynyt siinä määrin, että osaa asettaa rajat avun mahdollisille ehdoille.

Lähettäjä: / 
Päivämäärä:   16.7.24 09:08:07

"Ai tämäkö tässä on takana. En olekaan ajatellut tätä näin."

Jotenkin näin mä sen tulkitsisin sen perusteella miten ihmiset leveilee varakkailla kumppaneillaan. Yks mun kaveri oli just treffeillä ja ensimmäinen asia mitä hän kertoi treffikumppanista oli se, että tämä on miljonääri. Aivan kuin se jotenkin kertoisi kaiken, mitä tyypistä on kerrottavaa. Piti oikein kaivella kaikki muu itselleni oleellinen tieto tyypistä keskustelun aikana. :D

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.7.24 17:00:57

Itse olen ajatellut asian niin että aikuiset lapseni tarvitsevat tukea nyt kun perustavat omaa kotia/perhettä. Ja tietysti autan; hankin kodinkoneita mitä tarvitaan tai lainaan rahaa asunnon käsirahaksi (tätä tietysti lyhennetään ettei tule veroseuraamuksia).
Toivon että siinä kohtaa kun minun perintöäni jaetaan on kulunut sen verran aikaa että lapset ovat jo keski-iässä, mutta tätähän ei voi tietää.
En puutu lasten elämään tai valintoihin muuten, mutta autan kun tarvitaan.