Lähettäjä: hwj
Päivämäärä: 15.7.24 13:16:35
Minulla säärikarvat kasvavat pitkinä ja tummina jos en niille mitään tee. Höyläämällä tulee karsea sänki, joten en sitä halua tehdä, joten vahaan juurineen irti. En ole saanut karvoja katkottua vahaamalla. Jos niin tapahtuu, on tekniikka huono. Vahaan sääret muutaman kerran vuodessa, vaikkei sääriäni kukaan koskaan näkisikään. Koska itse haluan ja pidän siitä tunteesta/näystä, kun sääret on karvattomat ja sileät. Karvat ei kasva takaisin nopeasti, mutta niille kertyy vähitellen pituutta, jos vain antaa olla.
Häpykarvat lyhennän, koska muuten nekin kasvavat liian pitkiksi ja ovat sitten epähygieeniset (virtsa ja menkkaveri) ja hankalat esim. pyöräillessä. Reunat yleensä vahaan samalla kun sääretkin, ettei karvat tursua pikkuhusujen ulkopuolelle. Tämänkin teen vain omaksi iloksi. En kenenkään muun vuoksi.
Kainaloissa ei kasva runsas karvoitus, karva on harvaa ja pehmeää ja riittää, että höylään kerran viikossa. Naamassa ei kasva karvoja niin, että tarvitsisi vahata. Kulmat nypin muutaman kerran vuodessa, nekin pysyy aisoissa itsestään. Käsivarret on käytännössä kaljut. Sääri- ja häpykarvat siis kasvavat kaiken muun edestä :D
En kuuntelisi toiselta mitään ohjeistuksia karvoituksen suhteen. Eikä tähän päivään mennessä ole edes vastaan tullut sellaisia miehiä, joilla olisi varaa arvostella. En nimittäin ole ollut läheisissä tekemisissä miesten kanssa, joilla olisi sileä ja vahattu/sokeroitu kroppa. Varsinkaan sääret, kainalot ja häpyalue. Miehet ovat aina olleet todella tai melko luonnontilaisia, jotkut jopa hiusten ja parrankin suhteen, joten ei ole varaa sanella minulle, että pitäisi siistiä karvoitusta.
Sokerointia en ole koskaan kokeillut, koska pidän vahausta kotona helppona ja kätevänä tapana päästä karvoista eroon. Toki niillä on eroja, enkä tiedä, olisinko sokerointiin tyytyväisempi kuin vahaukseen. Vahauksessa massa levitetään myötäkarvaan ja vetäistään pois vastakarvaan (ei ylöspäin vaan ihonmyötäisesti) kun sokeroinnissa massa levitetään vastakarvaan ja nykäistään irti myötäkarvaan.
Olen jo parikymmentä vuotta sitten perehtynyt molempiin tekniikoihin, mutten jaksanut kokeilla sokerointia kun massaa ei marketista saanut vaan olisi pitänyt keittää itse tai tilata jostain, koska se oli silloin harvoissa paikoissa myynnissä kuluttajille. Joten olen vahannut karvoja kun jaksan. Enkä näe järkeä maksaa sokeroinnista muille, kun olen nykytilanteesen tyytyväinen ja kykenen poistamaan karvani vahaamalla itse.
|