|
Lähettäjä: ?!
Päivämäärä: 20.7.24 00:02:59
"Taas tästäkin näkee että miehet on ne kyvyttömämmät kestämään yksin elämistä. Ja sen että nainen ymmärtää voivansa olla onnellinen ilman parisuhdetta, moni jopa on varma siitä.
Miehet keskittyvät siihen mistä jäävät paitsi, naiset siihen mitä hyvää sinkkuus tuo elämään. Kertonee siitä kummat ovat (vielä tänäkin päivänä) saamapuolella parisuhteessa..."
- Tämä! Ja olen huomannut, että miehet usein kaipaavat jonkinlaista äitihahmoa ja hoitajaa. Osa tietämättään ja osa tiedostamattaan.
Mä oon ikisinkku, joskus teininä ja parikymppisenä oli jos jonkinlaista säätöä, mutta eipä niistä yleensä tullut kuin paha mieli. Joillain treffeillä olen käynyt ja en sano ei, jos joku kolahtaisi toden teolla. Mutta nyt ainakin näin 35-vuotiaana ahdistaisi ajatuskin, että kotona olisi joku muu lisäkseni.
Minulla on hyvä ja hyväpalkkainen työ, iso suku ja laaja ystäväpiiri, on talo ja auto ja voin koska tahansa lennähtää lomamatkalle mihin haluan. Osaan tehdä itse kaikenlaiset remonttityöt ja niistä mitä en osaa, maksan sellaiselle, joka osaa.
Seksielämäkään ei ole hassumpaa. Sitä saa just silloin kuin haluaa, miten haluaa eikä ole sitä pelkoa, että epärehellinen kumppani toisi kupan ja kuusi muuta. Ja sitten jos on kausia kun on väsynyt, kipeä tai ei muuten vaan haluta, ei tarvitse harrastaa seksiä toista miellyttääkseen.
Lapsia en ole koskaan halunnut.
Mitä vanhemmaksi elän, sitä vähemmän kaipaan miestä. En oikein tiedä, mitä se toisi elämääni. Valtaosan tuttavistakin suhteet on vaikeita ja ongelmallisia, tuntuu niin helpolta kun ei tarvitse tuhlata aikaa mihinkään riitelyyn. Olisihan se molemminpuolinen kumppanuus ja romanttinen rakkaus ja luottamus aivan mahtavia juttuja, mutta ei nykyelämässä kovin realistisia.
Ja kyse ei ole siitä, ettenkö saisi seuraa. Saan ulkonäöstäni oudoiltakin kehuja, tiimalasikroppa ja usein ihmetellään, miksi minulla ei ole miestä. Moni olettaa, kun olen vapaa, minulla olisi automaattisesti haku päällä ja välillä miesten on vaikea ymmärtää, että tämä on oma valintani enkä halua ketään. Kuitenkin valehtelisin jos väittäisin, etten myös nauttisi huomiosta ja treffikutsuista, onhan se imartelevaa, mutta joskus myös tosi ahdistavaa.
Summa summarum, olen tosi onnellinen tässä tilanteessa.
|