Lähettäjä: " 
Päivämäärä:   26.4.24 21:21:06

Toimin suht usein afasiaa sairastavan henkilön apuna. Asioidessa esim.kaupassa jos tulee "tilanne", niin kiroilu on huomattavaa kohdistettuna minulle ja saattaa paiskoa ostoksia kantamaani koriin tai työntämääni ostoskärryyn vihaisena. Myös jos hän ei heti saa jotain asiaa tehtyä, ei pyydä apua vaan kiroillen moittii minua kun en auta. Saattaa tosin hermostua jos autan "liian ajoissa", tai jos varoitan jostain vaaratilanteesta tms. Enimmäkseen tulemme toimeen, mutta pitkään jatkunut työpäivän äärimmilleen jännittynyt olo ja kiroilusolvausten kestäminen aiheuttaa ahdistusta ja tuntuu että hajoan kohta atomeiksi. No, kohta alkaa kesä ja loma. Mutta onko mitään neuvoa miten herkempi ihminen jaksaisi. Olen pari kertaa pyytänyt olemaan huutamatta ja kiroilematta kun oli jo sellainen olo että saan nyrkistä. Ja KYLLÄ, minä ymmärrän että afasia on sairaus jne.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   27.4.24 00:24:38

Olen tavannut aika monta ihmistä, joilla on afasiaa ja yksikään ei ollut agressiivinen. Tiedätkö liittyykö käytös johonkin sairauteen ja henkilö ei pysty hillitsemään itseään?

Lähettäjä: " 
Päivämäärä:   27.4.24 17:26:18

Vain että halvauksen yhteydessä tullut tuo afasia. Henkilö on muutoin ystävällinen tuntemilleen ja minullekin ok enimmäkseen. Asiat mistä kiihtyy nollasta sataan esim: hänellä täytyy olla esteetön kulkeminen, hän ei väistele. (Varon kyllä aina etten ole liian lähellä tai kaukana, ennakoin hänen käännöksiään ja liikkeitään.) Jos vaikka varoitan takaa tulevasta pyöräilijästä, niin suuttuu minulle ja kiroilee ja ärjyy ihan naamalle. Jos en ymmärrä jotain tai hän ei saa sanotuksi asiaa, suuttuu. Aikamääreet vaikea ymmärtää, 5min on hänelle sama kuin tunti, jos joutuu odottamaan jotain. Kovan uurastuksen kautta olen oppinut hyvin paljon tulkitsemaan asioita, ja yleensä päivä sujuu suht ok. Kiitoksenkin kyllä sanoo. Mutta juuri se jatkuva kärppänä olo, aistit viritettynä, valmiina milloin tahansa jyrähtävään kiukkuun, reipastahtisen työn kanssa,vie voimia. Vaikka se tapahtuisi vain kerran päivässä. Sitä hän ei kykene tajuamaan. Ihan ystävällisesti olen pari kertaa ääritilanteen jälkeen sanonut että väsyn turhaan huutoon.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   27.4.24 18:39:20

Afasia on puheentuoton ja ymmärtämisen aivoperäinen häiriö.
Itse afasialla ei siis ole mitään tekemistä kiroilun ja hermostumisen kanssa.

Henkilöllä on siis tapahtunut aivoissa muutakin kuin tuo afasiaa aiheuttava muutos.

Kun olet työksesi alkanut henk.koht.avustajaksi, niin perehdy henkilön sairauteen, ja ymmärrä sitä. MUTTA älä hyväksy huonoa käytöstä.
Ja mieti, oletko hakeutunut oikealle alalle.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   27.4.24 18:42:21

Voin kuvitella vain sitä turhautumisen määrää, kun yhtäkkiä oma toimintakyky heikentynyt. Ja todennäköisesti halvaus vaikuttanut säätelykykyyn monella tapaa. Toisesta korvasta ulos.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   27.4.24 18:50:34

Afasia on puhee tuottamisen ongelma, ei kiroilu ole afasiaa

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.4.24 20:03:49

Kuten muutkin sanoneet, afasialla tällä ei ole mitään tekemistä. Onko sinulla nyt mennyt joku termi sekaisin?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   27.4.24 20:12:11

Todennäköisesti kyseessä on siis jonkinlainen avh, joka oireilee myös afasiana mutta tyypillisiä oireita ovat myös tunne-elämän muutokset, ajanhallinnan ja hahmottamisen haasteet, neglect ymyn.

Lähettäjä: " 
Päivämäärä:   27.4.24 20:25:14

Ei ole termit sekaisin. Olen lukenut afasiasta, ja kiroilu ainakin on mainittu. Sitä en tarkoita ettäkö afasia olisi ainoa syy, mutta muuta en tiedä. Ymmärryksessä minulla ei ole ongelmaa, pyrin myös aina ratkaisemaan tilanteet rauhallisesti ja erilaisia apukeinoja käyttäen ja ymmärrän myös että hän turhautuu. Toistaiseksi jatkan, muutaman vuoden jo tällä väärällä alalla oltuani, koska oman alani töihin en enää kykene vaadittavissa määrin. Työni olen hoitanut hyvin. Pahoittelut jos loukkasin afasiaa sairastavia, se ei ollut tarkoitus.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   27.4.24 20:43:56

Uskon, että sinulle vain haluttiin kertoa, että se minkä kanssa hän nyt elää joka päivä, on lähtökohdiltaan laajempi kokonaisuus, josta afasia on yksi oire. Lisäksi ainakin nuo muut havaitsemasi asiat.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   27.4.24 21:24:54

Aloittaja myöntää itsekin olevansa väärällä alalla ja turhautuvansa työhönsä jota ei koe osaavansa. Voin vain kuvitella miten hankalaa tuon afasiaa sairastavan henkilön on olla silloin kun aloittaja on paikalla, kun henkilö jonka työhön kuuluu avustaminen, turhautuu ja hermostuu asioihin joihin afasiaa sairastava ei voi vaikuttaa sairautensa takia. Uskon että tämä on syynä siihen että läsnäolosi aiheuttaa kuvatun kaltaisia tilanteita. Suosittelen hakemaan muita töitä.

Lähettäjä: mm 
Päivämäärä:   27.4.24 21:30:01

Henkilökohtainen avustaminen on myös kemiajuttu. Sanoisin että jos kemiat eivät kohtaa ja työ kuormittaa, on molempien etu vaihtaa avustajaa. Minusta ei olisi aloittajan kuvaamaan työhön, ja arvostan kaikkia ketkä sitä pystyvät tekemään. Omassa työssäni on ihan muunlaisia haasteita, ja huonoina päivinä mietin, haluanko enää tehdä tätä eläkeikään asti. Tähän asti hyviä päiviä ja hetkiä on kuitenkin ollut suhteessa niin paljon enemmän, että työ sekä kantaa että kuormittaa sopivasti. Siinä vaiheessa kun kuormitusta on enemmän, on aika tehdä ratkaisuja.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   27.4.24 23:41:46

Anteeksi tämä assosiaatio, mutta kuulostaa aika pitkälle uhmaikäisen kanssa toimimiselta... Omien rajojen vetämiseen voi oppia, siis etteivät toisen tunteet valu osaksi omia tunteita. Eihän tuollaista ole kiva kuulla ja se on raskasta. Kuitenkin nyt yhdistät ne kommentit itseesi vähän ns. väärällä tapaa, kun eihän niissä ole sinusta kyse. En osaa neuvoa mitään konkreettista luettavaa esimerkiksi, ehkä joku muu osaisi. Itse olen oppinut tätä tosiaan lasten kiukun kautta. Kuulostaa, että tälläkin henkilöllä kyse on loppujen lopuksi kuitenkin jonkinlaisesta hätäännyksestä ja sen tunteen vaikeudesta, ei ilkeydestä? Se ajatteleminen ainakin voi auttaa.