Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.3.24 03:21:18

Olen niin ahdistunut että ahdistus tuntuu fyysisinä oireina rinnassa. Sydän pamppailee, suuta kuivaa. En edes tiedä tarkkaan mikä ahdistaa, ehkä se on monen asian summa. Koitan tehdä mukavia asioita päivän mittaan,harrastan,teen rentoutus harjoituksia. Silti näin iltaisin käyn ylikierroksilla. Usein toivon kuolevani kun en jaksa tätä oloa. Yritän hengittää rauhallisemmin ja saada näin sykkeeni laskemaan. Mielestäni en ole varsinaisesti masentunut,mutta todella ahdistunut olen. Mahdollisesti burnout saattaa olla kyseessä. Miten pääsen tästä tilanteesta?

Lähettäjä: Lale 
Päivämäärä:   30.3.24 03:35:28

Mitä teet työksesi? Juttele kaverille tai kelle vaan

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   30.3.24 03:44:43

Sama homma, heräsin tunti sitten. Ahdistukseen. On sellainen elämänvaihe, ettei oikein meinaa jaksaa.. Mutta tiedän, että tämä menee ohi. On aina mennyt.
Minä puristan tyynyä rintaan, koitan hengittää rauhallisesti. Ahdistus helpottaa kyllä ajan kanssa.

Toivottavasti sinulla on nyt vapaata töistä. Ei se auta kun mennä hetki kerrallaan eteenpäin. Jos vain jaksat, niin lähde liikkeelle kun päivä nousee. Ulos kävelylle, yritä syödä, jos on ystävä/sukulainen kelle voit soittaa tai tavata, se auttaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.3.24 03:50:17

Kiitos teille vastanneille. Ja ikävää K että kärsit samanlaisista ongelmista. Nyt pääsiäisen aikaan on hyvin vapaita, silti ahdistus painaa. Aamulla kävin ystävän kans pitkällä lenkillä, se tuntui antavan paljon voimaa siihen päiväaikaan,mutta vaikutus meni ohi jo ennen yöunille menoa. Koitan tehdä hyviä ja kivoja asioita kuten harrastan liikuntaa jota rakastan päivittäin. Väsymys alkaa vain haitata palautumista.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.3.24 03:54:09

Lale , en halua tarkkaa alaa paljastaa koska melko harvinainen ,mutta yrittäjänä toimin.
Sellainen kuitenkin ettei tämä lama ole juuri vaikuttanut toistaiseksi rahan tuloon. Rikas en ole, mutta pärjään ihan ok. Toki voi olla että maan taloustilanne ja muutenkin epävarma maailman tilanne stressaa minua.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.3.24 03:54:51

Tarkoitan siis että stressaa sillain alitajunnassa

Lähettäjä: Jaa 
Päivämäärä:   30.3.24 04:20:54

Mua ahdistaa myös ja masentaa, mutta jonkin laista helpotusta tuo se, että ensi tiistaina pitää vasta töitä tehdä seuraavaksi. Siihen asti aion vain lojua kotona sohvalla, ehkä ulkoilua, hakea jotain roskaruokaa tai muuta ja erakoitua aivan yksin kotona. En halua nähdä edes ystäviä. Ei jaksa eikä kiinnosta eikä huvita.

Lähettäjä: Xyz 
Päivämäärä:   30.3.24 05:18:04

Oletko kokeillut päiväsaikaan huolipäiväkirjan pitämistä? Ihan vaikka kirjoittaa täysin tajunnanvirtana ylös kaikki tuntemukset ja "sylkee" ne ulos paperille

Toisekseen on myös ihan ok nousta ylös jos ahdistaa ja uni ei tule. Varata itselleen vaikka sohvannurkkaan viltin ja pehmeän valon ja vaikka kirjan jota lukee, kunnes alkaa unettaa. Itseäni ainakin ahdistaa, jos on "pakko" nukkua tai jään sänkyyn miettimään, että kun on tällainen olo ja nyt ei ainakaan nukuta jne

Kolmanneksi oletko kokeillut sängyssä rentoutusharjoitusta, jossa keskityt varpaista ylöspäin jokaiseen kehonosaan ja päästät sen rennoksi, ihan kaikki niin kuin sormet, kämmen, ranne, kyynärvarsi, olkapää eli rauhallisesti hengittäen "kohti" aluetta

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   30.3.24 08:53:38

Tuttu juttu tuo unettomuus ahdistuksen takia.

Minulla auttaa jonkin verran kun luen illalla jotain mukavaa kirjaa joka on sopivan rento, dekkari ei missään nimessä. Sitten heitän ajatukseni kirjan henkilöiden elämään, pois omasta arjestani. Matkakertomukset ovat hyviä. Sitten kun herään yöllä stressiin, niin yritän ajatella että mitä ne siinä kirjassa tekivätkään viimeksi. Yritän ajatella tapahtumapaikan miljöötä, tuoksuja, makuja, ääniä, tuulen virettä ja auringon lämpöä iholla.

Itsellä keskittyminen oman itsen tuntemuksiin ja rentoutukseen vain lisää levottomuutta. Tunnen epäonnistuvani siinäkin. Ajatukset rauhoittuvat vasta kun siirrän ne muuhun ympäristöön.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.3.24 08:57:17

Mikä sinua ahdistaa, saatko kiinni mistään ajatuksista sen taustalla?
Vai uskotko että kyse on enemmän jostain elimistön ylivirittyneisyystilasta?