Lähettäjä: epätoivo 
Päivämäärä:   29.6.22 12:00:43

Ongelmieni pääsyy on varmaan reippaan tytön syndrooma, pienestä asti on pitänyt olla reipas, selvitä kaikesta valittamatta.

Nyt tilanne on se, että olen yli 40-vuotias ja elämäni on kamalassa jamassa. Minulla on useita koulutuksia ja ihan hyvä työ, mutta olen alkanut vihata työtäni, koska sen vaatimukset ja vaativuus on kasvanut kestämättömäksi. Varmaan osittain juuri sen takia, että olen ollut se reipas tyttö joka ei valita ja selviää kaikesta. Nyt kun olen yrittänyt saada asioihin muutosta, minua ei oteta tosissaan vaan oletetaan että selviän kyllä.

Olen pelastellut äitiäni muutamaan otteeseen isojen remonttien kanssa ottamalla lainoja joita pienituloinen eläkeläinen ei saisi. Remontit ovat olleet sikäli perusteltuja, että omistan nyt puolet kiinteistöistä (okt+kesämökki) ja jos niitä ei oltaisi remontoitu, niiden arvo olisi romahtanut. Äitini kuoltua perin lopunkin puolikkaan. Olen yrittänyt maksaa lainat nopeasti pois ja nettotuloistani meneekin melkein puolet näihin lainoihin.

Parisuhde on ollut jo pitkään ollut huono ja minun olisi pitänyt erota. Mutta noiden lainojen vuoksi olen purrut hammasta ja jatkanut yrittämistä. Ero olisi taloudellinen itsemurha. Olen ajatellut että jaksan vielä seuraavat viisi vuotta, mutta nyt alkaa todella tuntua että en jaksa. Minulla ei ole suhteessa oikeutta minkäänlaisiin negatiivisiin tunteisiin vaan myös parisuhteessa pitäisi aina olla se reipas, kiltti tyttö joka jaksaa ja osaa kaiken.

Mitä tekisitte asemassani? Tuntuu kuin olisin umpikujassa. Olen hakenut uusia parempipalkkaisia töitä ja saanutkin niitä, mutta naapurikaupungista jolloin matkakulut söisivät korotuksen ja ylikin -ne toki saisin myöhemmin verotuksessa palautuksina. Olen myös sen verran työuupunut, että en tiedä miten jaksaisin omaksua uuden työn ja jaksaisin siinä. Joten toistaiseksi en ole ottanut saamiani uusia töitä vastaan.

Mistä edes lähteä purkamaan tätä vyyhtiä. Välillä tuntuu että haluaisin vain kadota, mutta se ei vain ole taloudellisesti mahdollista!

Lähettäjä: Kl 
Päivämäärä:   29.6.22 12:06:37

Pienennä lainan lyhennys eriä jos pystyt. Jos teillä ei lapsia muuta erilleen. Hetken aikaa yksineläjä pärjää todella vähällä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   29.6.22 12:11:16

En osaa sanoa kuinka suosittelisin etenemään. Muista kuitenkin, että täällä eletään kerran eikä koskaan voi tietää milloin aika koittaa. Te pikaisesti niin että pääset nauttimaan elämästä. Raha ei todellakaan ole kaikki kaikessa. Henkinen hyvinvointi menee sen edelle. Työttömänäkin vähätuloisena voi olla huomattavasti onnellisempi kuin suorituskeskeisenä kiireisenä väsyneenä masentuneena hyvätuloisena. Itselläni rahat tiukassa mutta kiva työ,(vaikkakin huono palkka) ja vapaa aika ilman työstressejä pitää minut onnellisena. Toki mun muksut ja mies kruunaa kaiken ♡
Tsemppiä muutokseen. Sitä ei pysty kukaan muu tekemään kuin sinä itse itsellesi.

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   29.6.22 12:11:57

Uusi, parempipalkkainen työ, lainat lyhennysvapaalle, ero ja muutto uudelle paikkakunnalle.

Tai sitten ensin työuupumussairasloma.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   29.6.22 12:20:51

Työuupumus sairasloma. Keksi itsellesi omia tekemisiä ja ole vähemmän miehen kanssa..

Lähettäjä: Jane 
Päivämäärä:   29.6.22 12:26:53

Tutustu katrisyvarinen instassa. Varsinkin äitihaavaan perehtyminen voi autaa sinua.

Lähettäjä: ?! 
Päivämäärä:   29.6.22 12:29:49

Asutko tuossa perimässäsi talossa? Jo et niin voitko myydä sen?
Pitäisit mökin.
Matkakuluja voit vähentää jo nyt, eli voit alentaa vero% missä otetaan huomioon nuo matkakulut. Olikohan niin että heinäkuussa tuo matkakulujen osuus nousee, eli saat isomman hyödyn.
Neuvottele lainojen eriä pienemmiksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 12:31:10

Muuta siihen taloon, josta jo omistat puolet.
Varmaan pärjäät paremmin äiti-muorin kanssa kuin v*ttumaisen kumppanin?

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   29.6.22 12:39:49

Ihan ensin työterveyteen, pitkälle saikulle, ja mahdollisuuksien mukaan psykologille tai työterveyspsykologille. Itse olen uupuneena kilttinä tyttönä saanut avun näistä. Arvosta itseäsi edes sen verran.

Lähettäjä: Alottaja 
Päivämäärä:   29.6.22 12:45:44

Äitini asuu uusine miesystävineen talossa ja sinne en halua muuttaa, äiti on myös yksi niistä ihmisistä jotka syyllistävät ja juoksuttavat minua. Myös mökki on äidin käytössä. Olen luvannut nämä siis hänen käyttöönsä niin kauan kuin pystyy niistä nauttimaan kun perin puolikkaat isäni menehdyttyä. Nyt asumme miehen asunnossa ja maksan juoksevia kuluja kuten vastiketta, vettä, sähköä jne asumisen hintana.

Aiemmin ajattelin että maksan lainat mahdollisimman nopeasti pois että pääsisin kuiville nopeasti kaikilla elämän osa-alueilla ja saisin freesin alun. Mutta ehkä on nyt aika myöntää, että en ole mikään super ihminen enkä jaksa enkä pysty.

Työuupumusloma pelottaa sen puoleen, että muutama tuttava on menettänyt henkivakuutuksensa sen myötä. Toisaalta ketäpä varten sitä pitäisinkään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 13:02:11

Ilmoitat äidille, että tilanne on muuttunut. Sellainen ei ole elämässä tavatonta.

Myykää mökki pois, tai sitten äidin miesystävä voi osallistua kustannuksiin.

Äidin syyllistämisiin sinun ei tarvitse alistua.

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   29.6.22 13:06:15

Tuossa tilanteessa luopuisin koko henkivakuutuksesta.

Lähettäjä: meijju 
Päivämäärä:   29.6.22 14:20:37

Itse ottaisin vuoden-kaksi lyhennysvapaata niin helpottaa. Myös toisin lähipiirille esille muuttuneet tilanteet ja ongelmat eli rahaa saatava muilta.

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   29.6.22 15:02:15

Muutoshan tuohon on saatava.

1. Lainat, sovi pienemmän maksuajat

2. Työ, joko nykyisessä tarvittaessa vaikka työterveyden kautta tilanteen purku ja kevennys tai sitten uusi työ. Joku tauko on saatava. Itsellä auttoi äitiysloma ja sen jälkeen otin vaan vähemmän uusia töitä, ei vaikuttanut edes palkkaan negatiivisesti että aloin sanomaan myös ei, päinvastoin, nousi heti 500 eurolla. Tätä en toki sinulle suosittele kun tuon miehen kanssa ei kannata lapsia tehdä ja ikäkin alkaa olla tiellä.

3. Suhde, nosta kissa pöydälle ja eroa jos siltä tuntuu tai yrittäkää terapiaa. Ala rohkeasti kertomaan omat tunteesi ja mielipiteesi.

Lähettäjä: Minä vaan 
Päivämäärä:   29.6.22 15:06:09

Auttaisiko jos hieman pidentäisi laina-aikaa ja pienentäisi kuukausierää- ehkä piristää arkea niin että ukonkin kanssa menisi paremmin ?

Lähettäjä: nimetön 
Päivämäärä:   29.6.22 15:10:44

Mä tekisin niin, että ensimmäisenä neuvottelisin lainoihin pienemmän lyhennyksen ja sitä kautta pidemmän maksuajan ja hankkisin oman asunnon, eli mies kiertoon. Sitten sanoisin mutsille, että nyt riittää ja juoksuttaminen loppuu. Ja sitten alkaisin katselemaan uusia töitä.

Miksi henkivakuutus? Sen ymmärrän vain jos on lapsia tai naimisissa ja riski, että aviopuoliso ei pysty pitämään omaa kotia jos toinen kuolee. Muuten aivan turha. Mulla ei ole henkivakuutusta koska ei ole sitä miestä eikä lapsia. Jos kuolen niin henkivakuutusrahat menisivät vanhemmilleni, jotka eivät niitä tarvitse oman hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi.

Lähettäjä: Saman kokenut 
Päivämäärä:   29.6.22 15:20:15

Aivan ensiksi neuvottelet lainanmaksun uusiksi. Onko mahdollista saada lyhennysvapaata tai loppulaina järkevämmän kokoisilla lyhennyksillä? Ellei ole, niin sitten ilmoitat tilanteen äidillesi ja syyllistämisestä huolimatta sanot, ettet enää pysty hoitamaan molempia, sekä taloa että mökkiä. Ja suoraan sanottuna, sinun ei olisi alunperinkään pitänyt luvata moista. Vaikka ymmärrän toki, että vaikeaa on kieltäytyä.

Seuraavaksi työ. Menet työterveyteen ja haet sairaslomaa työuupumuksen vuoksi. Perusteellinen terveystarkastus voisi muutenkin olla paikallaan. Pitkäkestoinen stressi aiheuttaa kaikenlaisia terveysvaivoja, ja sinulla tuota stressiä on ollut riittämiin. Kerro lääkärille, että nykyinen työtilanteesi on kestämätön ja jos tilanne jatkuu samana, palat loppuun aivan varmasti.

Seuraavaksi hakeudut terapiaan työstämään ongelmallista äitisuhdettasi ja liiallista kiltteyttäsi.

Lopuksi, teet selväksi niin äidillesi kuin mulkeromiehellesi, ettet enää suostu alistumaan heidän kynnysmatokseen. Tiedän, että on helpommin sanottu kuin tehty, mutta juuri sen vuoksi sinun kannattaa hakeutua sinne terapiaan. Saat siellä työkaluja työstää omaa elämääsi siihen suuntaan kuin sinä itse haluat.

Tsemppiä!

Viimeiseksi, eroat tuosta epäkelvosta miehestä.

Lähettäjä: Emilia 
Päivämäärä:   29.6.22 20:05:37

Kuulostaa kovin tutulta, tulen alkoholistiperheestä, jossa pitänyt pienestä asti pitää kulissit pystyssä, hoitaa talous ja sisarukset. Jossain vaiheessa se oma jaksaminen sitten loppuu ja sairastuu tai joutuu psyk. hoitoon pitkäksi aikaa. Kannattaa nyt jo olla vähän itsekäs ja miettiä mikä auttaa sun jaksamista, lainoistakin voi ihan hyvin maksaa lyhennykset, ei niitä ole mikään pakko heti maksaa kokonaan pois mikäli laina-aika pidemmäksi sovittu tai tuntuu ettei tili riitä noiden lyhennysten takia. Siihen asti kun edelliset maksettu ei kannata mitään uutta nyt ottaa ja jatkossakin miettiä mitkä on pakollisia lainoja remppoihin, helposti vanhempi "käyttää hyväkseen" meitä kilttejä ja saa maksajaa itselleen vaikka ks. rempoille ei jatkossa oiskaan tarvetta. Mitä tulee parisuhteeseen jättäisin sen taakseni, kun kerran pidempään jo tuntunut ettei mikään suju siinä. Todellisuudessahan siis sun tulot tulee vaan nousemaan, kun ei ole sitä toista jakamassa kelan tukia ja lisäämässä asumiskuluja.

Lähettäjä: Ella 
Päivämäärä:   29.6.22 23:05:06

1. Hae parempipalkkaista työtä toisesta kaupungista.
2. Kun saat työn, ota se vastaan.
3. Hae edullista vuokrakämppää uudelta työpaikkakunnalta. Aluksi voi asua yksiössä ja muuttaa myöhemmin parempaan.
4. Kun asunto ja työ on selvä, ilmoita miehellesi, että otat eron ja muutat.
5. Laske, mitä jää käteen parempipalkkaisesta työstä ja neuvottelu tarvittaessa lainat uusiksi.
6. Pitemmällä tähtäimellä hanki parempi kämppä, jos siihen on varaa.

Ja henkivakuutus kannattaa irtisanoa välittömästi. Ketä varten sellaista pidät?

Lähettäjä: Pallero 
Päivämäärä:   29.6.22 23:11:59

Missään tapauksessa ei nyt mitään uutta vaativaa työtä. Rahan perässä olet juossut jo itsesi tappiin. Kaikesta huokuu, ettet osaa elää hetkessä. Kauhea kiire haalia sitä ja tätä jotta joskus-milloin? Pääset siitä nauttimaan.
Nyt on se hetki. Saikkua ensin, sitten 80% työaika, mistä pidät kiinni. Muutat vaikka sinne mökkiin. Äitis saa luvan joustaa.

Lähettäjä: y 
Päivämäärä:   30.6.22 00:41:19

Ihan ensiksi hakisin saikkua. Sitten jättäisin ukon ja muuttaisin äidin luokse, kerta omistaisin jo puolet talosta. Hakisin muita töitä sieltä päin.

Lähettäjä: Aloittaja 
Päivämäärä:   30.6.22 08:33:25

Henkivakuutusta olen pitänyt noiden lainojen vuoksi, ettei mökkiä ja taloa tarvitsisi myydä jos satun kuolemaan.

Ja itse tosiaan alkoholistiperheestä lähtöisin ja pienestä pitäen joutunut pitämään huushollista huolta ja kulisseja pystyssä. En oo varmaan oikein koskaan oppinut miettimään mitä itse oikeasti haluan. Olen yrittänyt nousta elämässä eteenpäin, että olisi vähän helpompaa kuin silloin lapsuudessa. Ojasta allikkoon.

Lähettäjä: Saman kokenut 
Päivämäärä:   30.6.22 12:21:19

Voi luoja! Melkoiseen allikkoon olet tosiaan itsesi saanut.

Ihan ensimmäiseksi: Et ole äidillesi tasan mitään velkaa! Et mitään! Jos äiti elää yli varojensa, niin se totta totisesti on ihan hänen oma ongelmansa, ei sinun!

Se henkivakuutus nyt ensinnä hittoon! Jos tosiaan kuolisit, äitisi joutuisi vihdoin ottamaan vastuun omasta elämästään, niin kuin hänen olisi kuulunut tehdä jo kauan sitten. Ja toisaalta, jos ei ottaisi, niin et sinä täällä olisi sitä enää suremassa.

Seuraavaksi ne lainat. Ne tuntuvat tässä nyt olevan se suurin taakka. Pankkiin neuvottelemaan lyhennysvapaata tai järkevämpiä lainaneriä.

Ja sitten todellakin hakeudut työterveyteen, haet sairaslomaa, ja terapiaa tarvitset myös. Tuo kiltti ja reipas tyttö- moodi on aivopesty sinuun niin syvälle, että ilman ammattiapua et siitä pääse irti.

Sinun on opittava tiedostamaan se, ettet voi enää jatkaa näin. Tuon tien päässä on kaksi mahdollista määränpäätä, ja ne ovat mielisairaala tai hauta. Kovia sanoja, mutta aivan tosia. Minäkään en ymmärtänyt tilaani itsekään, ennen kun jouduin selkä seinää vasten ja oli pakko opetella ottamaan elämänsä omiin käsiinsä ja opetella olemaan itselleen armollisempi.

Lähettäjä: o 
Päivämäärä:   30.6.22 12:32:06

Eikö töitä pystyisi tekemään etänä, niin ei ole väliä, missä asuu?
Se ratkaisisi ainakin työmatkakulut.

Lähettäjä: o 
Päivämäärä:   30.6.22 12:37:26

Kartottaisin myös, millä tavalla ne työn vaatimukset ovat nousseet vai onko tämä vain mielikuvasi, minkä muut ihmiset luovat?

Onko sinulle suoraan sanottu esimiehen toimesta, että nyt pitää tehdä enemmän? Ei kukaan pysty normi työajan rajoissa tekemään enempää kuin mikä on kohtuu määärä. Silloin täytyy sanoa että nyt en pysty ottamaan lisää töitä. Tunnistan myös itseni tuosta kiltin tytön sydroomasta, että on vaikea sanoa, että tänään en pysty ottamaan lisää asiakkaita. Yleensä kiltti ja taipuvainen voi ajatella, että hänen tulee tehdä yli äyräiden että joku on tyytyväinen ja luo itselleen sellaisen mielikuvan, että on pakko painaa pitkää päivää. Jos kyseessä ei ole oma firma, olettaisin että sinulla on normi työaika, minkä kuluessa tekee sen verran kun siinä ehtii. Eri työt tietysti ovat erilaisia. Mutta ennen kuin vaihtaisin työtä, kartottaisin, voiko työnkuvaa mahdollisesti muuttaa tai sitten vain ilmoittaa, että nyt tällä hetkellä on liikaa töitä että haluat tehdä vähemmän.

Lähettäjä: asiantuntija 
Päivämäärä:   30.6.22 12:49:10

Millaista työtä aloittaja tekee? Itse olen ollut joskus lähellä työuupumusta ja joutunut opettelemaan pitämään huolen jaksamisestani. Se vaatii aluksi päättäväistä itsensä johtamista ja suoraa puhetta työkavereille ja esimiehille.

Ensinnäkin lopeta ylityöt: Ilmoitat ettet tällä hetkellä pysty tekemään ylitöitä ja tulet jatkossa poistumaan työpaikalta silloin kun työaika loppuu. Pyydät esimiestä priorisoimaan työt, jotta tiedät mitä voit jättää tekemättä KUN et ehdi.

Toiseksi pidä kiinni tauoista: Jos sinulle kuuluu puolen tunnin ruokatunti ja kaksi kahvitaukoa, niin pidät ne.

Loppuajan voitkin käyttää tehokkaaseen työntekoon, mutta vaadi, että tehtäväsi ovat selkeät ja järkevät ettei aikaa kulu asiasta toiseen siirtyessä. Palauta muille kuuluvat tai huonosti valmistellut työt niille, kenelle ne kuuluvat.

Aika äkkiä töissä opitaan, ettei sua saa pompotella miten sattuu.

Lähettäjä: pallo 
Päivämäärä:   30.6.22 13:11:26

1. Hakeudu terapiaan
2. Hae sairaslomaa
3. Ota uusi työ vastaan, mutta pidä ensin lomaa
4. Muuta lähelle uutta työtä
5. Pienennä lainojen kk-eriä -> kannattaako vuoden tai kahden takia vetää itsensä liian kireälle? Höllennä tahtia ja ota vaikka lyhennysvapaata.

Lähde hoitamaan asioitasi yksi kerrallaan kuntoon.

Tsemppiä!