Lähettäjä: pirttihirmu? 
Päivämäärä:   28.6.22 12:52:11

Meillä ollut jo pitkään ongelmana miehen työt, tai lähinnä niiden kuormittavuus. Tapellaan usein siitä ettei mulle ole ok että mies tekee töitä niin paljon että kotihommat jää kaikki minun kontolle.

Miehen mielestä olen kohtuuton kun en anna hänen 'ikinä palautua töistä' kun minusta kuviossa ongelmana on miehen työn kuormitus eikä se että kehtaan vaatia häntä hoitamaan kotihommia. Tämähän olisi täysin ok jos olisin kotivaimona mutta käyn itsekin täysipäiväisesti töissä ja opiskelen vielä päälle. Lapikkaallakin olen uhkaillut että tämä ei vaan voi jatkua näin mutta tuo silti jääräpäisesti pysyy kannassaan. Alan tosissaan epäilemään olenko oikeasti ihan kohtuuton :D Mitä mieltä sennuraati?

Lähettäjä: kiriliina 
Päivämäärä:   28.6.22 12:56:58

Jos työt kuormittaa niin paljon ettei jaksa vapaalla mitään, niin se on työterveydessä ja työpaikalla ratkottava.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.6.22 12:58:24

Listaatte kotityöt, jaatte kahtia ja mies maksaa ulkopuolisen hoitamaan hänen osuutensa.

Lähettäjä: pirttihirmu? 
Päivämäärä:   28.6.22 12:59:30

kiriliina, olen täysin samaa mieltä. En ymmärrä miten tuo on itse niin täysin sokea asialle. Aiemmin tullut jo burnout kerran, silloin oli kovin pahoillaan ja lupasi ettei toistu. Silloinkin laiminlöi kaiken muun kuin työn täysin. Pari vuotta meni ja vissiin taas unohtui.. Onkohan hän sellainen työnarkomaani :/

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.6.22 13:05:07

Olet ja et ole. Onko miehellä jokin realistinen vaihtoehto vähentää työmäärää vai onko pattitilanteessa ja saa nalkutukset pomolta ja eukolta molemmissa osoitteissa?

Meillä on vähän vastaava tilanne,mies tekee ylipitkää päivää eikä tee kotona mitään, ei voi vähentää työmäärää. Asumme miehen omistamassa asunnossa, meillä on omat rahat. Suhteen alussa maksoin asumiskuluja miehelle, aloin kyllästyä tekemään kaikki kotityöt yksin, kuuntelemaan miksei ole puhtaita sukkia ja maksamaan lisäksi tästä ilosta miehelle. Sanoin että jos tekee noin paljon töitä on varmaan sen verran rahaa että voi ostaa siivoojan tekemään kotityöt ja pesemään pyykit, ei ottanut siivoojaa. Nykyään teen ihan mielelläni kotityöt yksin ja mies maksaa asumiskulut yksin.

Lähettäjä: 111 
Päivämäärä:   28.6.22 13:05:30

"En ymmärrä miten tuo on itse niin täysin sokea asialle."

On täysin mahdollista, että mies on vain kuormittuvaa sorttia, eikä kysymys ole sinänsä työn määrästä vaan siitä, ettei hän persoonallisuudeltaan sovi työelämään.

Minä olen jatkuvasti sairauslomalla nupin kestämättömyyden vuoksi, koska en kestä työelämän aiheuttamaa stressiä, mutta en minä tee työtä sen enempää kuin muutkaan. En vain kestä sitä.

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   28.6.22 13:08:09

Et ole kohtuuton. Molempien pitää osallistua. Jos rahat on yhteiset ja mies tienaa paljon niin 40 % riittänee tai maksaa siivoojan 2 x viikossa.

Jos rahat on omat niin tehkööt kotona tasan puolet tai maksaa siivoojan.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   28.6.22 13:08:39

Hetkellisesti voi joustaa ja venyä ja niin kai olet tehnytkin. Ne on niitä vastamäkiä. Mutta loputtomasti ei voi, vaan muita ratkaisuja pitää hakea.

Meillä joskus käynyt siivooja lopetti, sanoin että mun puolesta voidaan hoitaa itse, mutta kun mies toistuvasti venytti omaa vuoroaan imuroida, hän itse hankki meille aika pian uuden siivoojan.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   28.6.22 13:11:55

Kyllä se rasittaa, jos uupunut käy töissä vaikka väkisin ja koko ajan tuntuu (nimenomaan _tuntuu_), että joku hönkii niskaan (pomo, asiakkaat, vaimo). Itsekin uupuneena olen onnellinen siitä, että sain sinkkuna yksin palautua rauhassa, elää just niin kuin jaksoi. Äijän pitää saada levätä, jotta tulee järkiinsä, eikä se nalkuttamalla onnistu. Työterveyteen on osoite, jos jotain. Ja sitten saikkua. Jos olet valmis uhraamaan parisuhteenne sen takia, että joudut nyt tekemään enemmän kotitöitä, niin sitten se parisuhde ei ole sinulle kovin arvokas.

Teetä vaikka palveluna miehen osuus kotitöistä, tämän mies itse maksaa omistaan kun kerran töissä käy. Vai miten paljon niitä kotitöitä teillä oikein on? Jos tiukka tilanne, syökää vaikka paperilautasilta ja imuroikaa vähän harvemmin.. Onko pakko olla koko ajan täydellistä?

Uupuneena ei ihan oikeasti jaksa tehdä juuri mitään, sitä ei ymmärrä jos ei ole sitä itse kokenut. Silloin ei kiinnosta, vaikka vaatteet on likaisia ja kotona ei ole hetkeen siivottu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 13:15:41

No jos kämpän pitää olla koko ajan tip top, ja miehelle kelpaa et se pysyy esim hallittuna kaaoksena ja kerran viikossa siivoaa niin sit pitäis joku ratkaisu välistä löytyä. Eli kummankin joustaa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   28.6.22 13:17:58

Niitä kotitöitä on myös vaikea alkaa tekemään, jos on ollut pitkään tekemättä, silloin tuntuu juuri siltä, että ei jaksa sitä vähääkään. Kuitenkin jos teillä on kahden aikuisen talous, niin tekemistä on todella vähän, siihen ei varsinaisesti mitään ylimääräistä energiaa vaadita. Mutta usein helpompi vain heittäytyä syyttämään töitä.

Olen itsekin niin laiska siivoamaan, että koska vaan vaihtaisin pidemmät työpäivät kodin siivoamiseen. Mutta koska en ole mies, niin en voi oikein käyttää tuota korttia :D Ja kyllä nyt pikkulapsiaikana naurattaa, että mitä kaikkea sitä pitkään raskaana silloin kun oli aikaa miettiä, että mitä sitä jaksaisi tehdä.

Lähettäjä: Hans 
Päivämäärä:   28.6.22 13:24:52

Mies on kahden tulen välissä, duunissa pomo huutaa ja kotona vaimo nalkuttaa. Ei käy kateeks.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.6.22 13:39:31

"Mies on kahden tulen välissä, duunissa pomo huutaa ja kotona vaimo nalkuttaa. Ei käy kateeks."

Misogynistit sanovat aina että nainen nalkuttaa kun vaatii kaikista matalimpia rimoja ylitettäviksi. Miehet haluaa vain maata sohvalla, olihan heillä niiiiiiiiiiiiiiiiiin rankkaa töissä. Lol.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 13:49:30

Se mieltää kotityöt ylimääräisiksi hommiksi, kun työt taas on oikeita hoidettavia hommia. Asennemuutoksen paikka.

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   28.6.22 13:54:02

Juu, mies on selvästi kohta uudestaan burnoutissa. Onko työpaikka edelleen sama kuin edellisellä kerralla?

Asennemuutos tuohon todellakin tarvitaan, eli työtä tehdään elääkseen, eikä eletä töitä tehdäkseen. Moni mies myös pakenee muita ongelmia työntekoon, koska on "okei" uuvuttaa itsensä työllä ja pysyä kiireisenä sen sijaan, että oikeasti myöntäisi vaikka masennuksen tai sen, että parisuhde uhkaa loppua.

Lähettäjä: Mä 
Päivämäärä:   28.6.22 14:10:23

Meillä moinen loppui, kun sairastui. Puolen vuoden sairasloma toi etäisyyttä töihin ja tajusi vaihtaa paikkaa ja lopettaa ne ikänikuiset ylityöt, joita velvollisuuden tunteesta teki ja ajoi itsensä loppuun.

Vakava keskustelu tai sitten lapikas.

Lähettäjä: noniin 
Päivämäärä:   28.6.22 14:29:49

Olet mahdollistaja.

Perseily loppuu kun teet siitä lopun. On eri asia joustaa tilapäisesti ja kantaa isompi vastuu taloudellisesti tai ottaa kodinhoidon osalta vetovastuu kuin joutua jatkuvasti tekemään enemmän kuin puoliso. Varsinkin jos puoliso käyttää joka tilaisuuden jättää oman osuutensa tekemättä.

Itse en katsoisi tuollaista mutta kukin tavallaan. Ja kun olet perseilyn kerran hyväksynyt niin voit olla varma että ilman tappelua ei mies saavutetusta edusta luovu.

Lähettäjä: qwerty 
Päivämäärä:   28.6.22 14:51:57

Aika vaikeahan tuohon on sanoa mitään.

Ensinnäkin, mikä on syy siihen, että työ on niin kuormittavaa? On aika eri asia, jos työ on oikeasti kuormittavaa ja stressaavaa vs mies vaan omasta valinnasta ottaa liikaa työvuoroja.
Toisaalta työuupumus aiheuttaa sen, että välrttämättä ei ole enää itsellä voimia pyristellä siitä työstä irti, vaan sitä vaan menee mistään mitään välittämättä eteenpäin ja sinnittelee, koska ei vaan näe muita vaihtoehtoja. Pahimmillaan kun tähän yhdistetään se, että myös kotona on paha olla, eipä se paljoa tilannetta helpota.

Toisekseen, pitää miettiä mikä on se yhteinen käsitys niistä kotitöistä. On ihmisiä, joille kodin on jatkvuasti oltava täysin viimeisen päälle ja aikaa menee jopa tunteja päivässä ihan vaan siivoamiseen ja muuhun kodinhoitoon. Eli ei voi odottaa toiselta, että hän olisi yhtä innostunut käyttämään hurjia määriä aikaa kodinhoitoon.
Mutta totta kai sitten perussiisteydestä on pakko pitää huolta.

Paljonko aloittajalla menee kodinhoitoon? Jos ei ole lapsia eikä lemmikeitä, ei kahden ihmisen taloudessa pitäisi älyttömiä mennä perussiisteyden ylläpitoon. Mutta ei se silti tietenkään tarkoita, että kaiken pitäisi olla yhden ihmisen vastuulla.

Ihan ensimmäisenä aloittajana nyt lähtisin keskustelemaan. Ja siis KESKUSTELEMAAN. Asiallisesti.

Asialliseen keskusteluun ei koskaan kuulu esimerkiski erolla uhkailua, huutamista tms. Eikä asiallista keskustelua koskaan käydä silloin, kun itse on valmiiksi suuttunut tai toinen on just erityisen uupunut.
Asiallinen keskustelu käydään esim. viikonloppuna tai vapaapäivänä.

minä tekisin niin, että listaisin ylös kotityöt & kuinka usein ne tehdään. Siis tyyliin "kaupassa käynti X kertaa viikossa, imurointi X kertaa viikossa, vessan pesu X kertaa viikossa jne...."

Pidän myös tärkeänä, että on niitä päiviä jolloin kotityöt unohdetaan ja otetaan rennosti. Tiskit ja pyykit ei karkaa minnekään.

Sitten jakaisin kotityöt tasan kummallekin. Sitten KESKUSTELLAAN miehen kanssa siitä, miltä jako hänestä kuulostaa. Onko mies samaa mieltä siitä, kuinka usein siivotaan ja mitä hän muuttaisi. Yritetään löytää yhteinen kompromissi tähän.
Ja jos/kun sellainen löytyy, lopetetaan nalkuttaminen. Eli siivouksesta ei muistutella etukäteen ja pyritään ettei tehdystä työstä napista jälkikäteen.

Aloittajan tietenkin pitää kertoa, että hän ei jaksa yksin tehdä kaikkae koska työt, opinnot yms. Mieheltä taas odottaisin, että hän kertoo mitä aikoo tehdä työn kuormittavuuden suhteen.

Ja ihan viimeisenä. Älä puhu miehen perseilystä, laiskottelusta tms. Jos mies on oikeasti uupunut, se on ihan vihoviimeinen keino korjata tilannetta. Työuupunut ihminen _ei ole laiska_. Uupumus ei korjaudu sillä, että joku nalkuttaa vieressä ja kertoo kuinka huono ihminen toinen on.

Kerro miltä sinusta tuntuu, että ole tyytymätön, sinäkin olet uupunut, sinusta tuntuu ettei mies välitä kodista tai mitä ikinä koetkaan. Mutta älä kerro miehen puolesta mitä hän tuntee tai kokee, kosak et voi sitä tietää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 15:01:39

Teette niin, että mies maksaa KAIKKI asumiskulut ja sinä hoidat kotityöt. Niin saat enemmän rahaa omaan käyttöösi, saat tehdä hommat omassa tahdissasi ja mieskin ehkä rentoutuu, kun kotityöt katoavat niskan päältä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 15:03:56

Vaikka olisi miten uupunut, niin ihmisen pitää tietyt asiat hoitaa. Ruoka ei lennä itsestään kaupasta jääkaappiin, kattilaan ja lautaselle, eikä se lautanen osaa itse siirtyä tiskikoneeseen ja sieltä kaappiin.

Onkohan miehellä kotoa opittu malli, ettei aikuisen miehen tarvitse huolehtia noin triviaaleista asioista, koska ne ovat naisten töitä? Puuttuuko mieheltä ymmärrys siitä, että juuri tuo puoli elämästä on se, mikä on jokaisen vähintään hoidettava, vaikka olisi saikulla tai työtön tai mitä ikinä? Minun mieheni ainakin yritti työelämään siirtyessään lanseerata ajatusta, että
hän tekee noita hommia vain, jos kokee jaksavansa, jos hän on ollut samana päivänä hip hip huraa töissä.

En ole ikinä tavannut naista, jolla olisi tuollainen ajatusvirhe! Eikä ole kyllä miehellänikään sellaista ollut enää 20 vuoteen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 15:10:06

Ei pidä suostu tuohon mies maksaa ja nainen tekee kotityöt. Se mies ei kohta enää muista, että kodinhoidossa mitään hommaa onkaan, ja ryhtyy marttyyriksi kun häntä näin hyväksikäytetään. Ja naisen oma työura kärsii ja käy toissijaiseksi perheessä, millä on pitkän päälle iso vaikutus elämään.

Lähettäjä: qwerty 
Päivämäärä:   28.6.22 15:11:57

Piste: Voin omasta kokemuksesta naisena kertoa, että siinä vaiheessa kun on oikeasti uupunut, ei edes nuo perusasiat tunnu luonnistuvan. Eikä kyse ole siitä ettei halua, vaan siitä ettei vaan kerta kaikkiaan pysty ja kykene.

Ja siinä vaiheesa sitten yksin asuessa tyytyy valmisruokaan, jota lämmittää mikrossa (tai syö kylmänä, koska lämmittäminenkin voi olla liikaa tai on jopa vaan syömättä), käyttää kertakäyttöastioita tai syö ruoaka suoraan pakkauksesta.

Ja tilanteeseen ei todellakaan auta se, että joku sanoo vieressä, että nyt vaan pitää ottaa itseä niskasta kiinni ja hoitaa kotia. Voin kertoa että ainakin itsellä se aiheutti vaan epätoivon tuntua ja sitä, että sitten ei jaksanut enää senkään vertaa.

Itsellä siis taustalla työuupumusta ja masennusta. Mutta varsinkaan alkuun en sitä oikeasti suostunut kunnolla itsell emyöntämään ja koska halu pysyä töissä oli kuitenkin kova, sitä jotenkin vaan rämpi töissä päivät ja kotona sitten kaikki jäi tekemättä.

Mutta toki me emme tiedä kuinka pahasti aloittajan mies on uupnuut. Mutta haluan vaan korostaa sitä, että ihan oikeasti tilanteeseen on suhtauduttava vakavasti, siis niin, että mietitään yhdessä mitä tilanteelle voisi tehdä. Eikä niin, että nalkutetaan ja nalkutetaan ja todennäköisesti lopulta päädytään eroon (vaikka ratkaisuhan toki sekin).

Lähettäjä: pallo 
Päivämäärä:   28.6.22 15:14:29

Me tehtiin niin, että sovittiin kotityöt jotka on "omalla vastuulla".

Eli miehelle tietyt työt ja minulle tietyt. Osa tehdään yhdessä. Meillä minä rasituin, kun tein kahta työtä, olin uupunut ja kotona kaikki piti tehdä.

Nyt mies on myös huomannut etten minä ole tehnyt omia töitäni tai esim. huomauttaa että astiat voisi laittaa suoraan koneeseen, koska kuuluu hänen vastuulleen. Aiemmin kun minä siitä nalkutin, ei tapahtunut mitään ja mies vaan sanoi joo joo.

Puhukaa, koita ymmärtää miestä ja tukea palautumisessa, mutta sopikaa myös kotitöiden jakamisesta ja sitten mies hoitaa oman osansa.

Lähettäjä: juu 
Päivämäärä:   28.6.22 15:27:08

Oma äiti oli juuri tuollainen että töistä tulessa söi mahan täyteen ja meni sänkyyn makaamaan ja lukemaan kirjaa ja nukkui iltauutisille.
Sitten tuli istumaan keittiöön, yösyömään ja tupakoimaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 15:28:01

Qwerty, on siinä nyt kumminkin se, että tilanne on ollut tuollainen pitkään. On siis jo kauan käynyt niin, että heti jos miehellä joku jaksamisen murunen on, hän tuhlaa sen työpaikan loppumattomaan kaivoon. Se on valinta, ei mikään luonnonlaki.

Meillä käytiin myöhemmin toinen iso kamppailu, joka valottaa tätä ongelmaa. Miehen piti hakea lapset tarhasta kahtena päivänä viikossa, ja minun oli tarkoitus silloin pystyä tekemään pitemmän työpäivät. Meillä on sama ammatti. No mies toistuvasti teki niin, että lähetti minulle viestin 15.30 ettei pystykään hakemaan, tuli töitä. Eikä hakenut.

Minä jouduin hylkäämään omat työni ja hakemaan lapset kiireellä. Sinne jäi minun palaverini, koska miehellä oli palaveri??!

Minulle siis lapsista huolehtiminen oli ensisijainen velvoite, mies taas kuvitteli, että se on hänelle semmoinen, minkä hän voi suostua hoitamaan, jos ei ole mitään tärkeämpää, kuten vaikka työpaikan sisäinenkin palaveri. Mies ei vaan töissä ikinä sanonut, että nyt ei sovi, vaan laittoi minulle viestin.

Hirveillä riidoilla asiaa työstettiin, mutta lopullinen helpotus tuli vasta lasten kasvaessa.

Lähettäjä: amatimies 
Päivämäärä:   28.6.22 15:42:38

"Jos olet valmis uhraamaan parisuhteenne sen takia, että joudut nyt tekemään enemmän kotitöitä, niin sitten se parisuhde ei ole sinulle kovin arvokas."

Pakko sanoa tähän, että jos mies on valmis uhraamaan parisuhteensa sen takia, ettei vaan tarvitse hoitaa omaa osuuttaan asioista, niin sitten se parisuhde ei ole miehelle kovin arvokas.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   28.6.22 16:03:26

Jos tuollainen mies asuu yksin, eikä koskaan tee kotona mitään, kauanko siinä menee, että isännöitsijä tai sosiaalitoimi puuttuu asiaan? Vai ryhdistäytyykö jopa mies itse?

Lähettäjä: Huh 
Päivämäärä:   28.6.22 16:55:29

"Asennemuutos tuohon todellakin tarvitaan, eli työtä tehdään elääkseen, eikä eletä töitä tehdäkseen. Moni mies myös pakenee muita ongelmia työntekoon, koska on "okei" uuvuttaa itsensä työllä ja pysyä kiireisenä sen sijaan, että oikeasti myöntäisi vaikka masennuksen tai sen, että parisuhde uhkaa loppua."

Kyllä.

Mies siis tekee jatkuvasti ylitöitä. Eikö hän selviä omista töistään työajan puitteissa? Moni mies pakenee kotioloja töihin. Kun on jo yksi burnout takana, pitäisi miehen kuunnella jo vaimoaan, joka tunnistaa oireet. Kotitöitä ei voi paeta töihin.

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   28.6.22 17:33:46

Minä hankkisin aloittajana siivoojan. Niin me tehtiin, koska mieheni ei jaksa tehdä kotitöitä (inhoaa kotitöitä + vaativa työ) ja minä en ehdi (kokopäivätyö + hevonen).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 18:24:24

Siivooja auttaa vain, jos kyse on siivouksesta, eikä aina sittenkään. Siivoojaa varten pitää kumminkin aika paljon siivota, siis järjestellä tavaroita ja saada pinnat tyhjiksi. Lisäksi omaa siivousta voi kyllä lykätä jos tarve vaatii.

Kuluttavimmat kotityöt liittyvät ruokahuoltoon ja pyykkiin, kun ne pitää yleensä jaksaa tehdä ajallaan, huvitti tai ei.

Lähettäjä: , , 
Päivämäärä:   28.6.22 19:18:38

Ruokahuolto ja pyykki? Pyykkikoneen voi napsauttaa päälle ja käydä nukkumaan, kotitöistä kevyimpiä. Ruuat voi tilata pizzeriasta tai käydä syömässä missä haluaa, ei ruokailu ole kotityö ellei itse halua sen olevan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 19:35:47

Kukas ne pyykit nostaa kuivumaan kun kone on valmis? Ja kuka lajittelee koneeseen värin ja lämpötilan mukaan ja lajittelee puhtaina, vie paikoilleen, vaihtaa lakanat ja niin edelleen? Helpoimpia kotitöitä ovat ne, jotka hoitaa joku muu, siitä olen samaa mieltä!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 19:47:29

Ruokailu ei ehkä ole kotityö, mutta ruokahuolto on. Useimmat haluavat aamulla kahvia ja jopa aamiaista, joku ne tarvikkeet ostaa ja huolehtii, että on kahvit ja kahvimaidot ja leivät ja jugurtit. Kodeissa on tapana pitää myös iltapalaa, välipalaa ja nykyään pitäisi olla jopa kotivarakin.

Jos joka ilta lähtee ravintolaan tai wolttaa, se käy useimpien mittapuulla kalliiksi. Eines taas ei lennä kotiin itsestään, joku sen ostaa tai tilaa.

Taitaa olla aloittajan mies täällä nimimerkillä , ,

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   28.6.22 21:41:35

"Pyykkikoneen voi napsauttaa päälle ja käydä nukkumaan, kotitöistä kevyimpiä."

Ihmettelen myös aina näitä ihmisiä, joilla kone hoitaa pyykit ja tiskit, että mistä niin kehittyneitä koneita saa, että ne tyhjentävät itse itsensä, viikkaavat vaatteet kaappiin ja laittavat astiat paikoilleen. Toki nykyään voi olla kaksi tiskikonetta ja ehkä joku ostaa vain vaatteita, jotka voi heittää kuivausrumpuun ja heittää sieltä jonkinlaiseen puhtaiden vaatteiden kasaan.

Mutta siis itselleni pyykkihuollossa rasittavinta on se kuivumaan ripustaminen ja puhtaiden lajittelu omille paikoilleen. Tuosta päälle napsauttamisesta selviän kyllä, siihen en tarvitse miehen apua :D

Lähettäjä: Mmmmmmmm 
Päivämäärä:   28.6.22 22:28:33

.. : kiireisinä aikoina meillä oli nimenomaan noin että pyykit korista koneeseen, koneesta kuivuriin (ihan muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta) ja luovutusta käytännössä suoraan päälle. Nykyään kun on enemmän aikaa, ripustan ja viikkaan mutta edelleenkin tarvittaessa aika suurpiirteisesti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.6.22 22:45:31

Silti joku lajittelee ne pyykit pesuun, on valmiudessa kun kone lopettaa, poimii ne yksittäistapaukset erilleen, laittaa loput kuivuriin, ripustaa ne yksittäistapaukset, on valmiudessa nostamaan puhtaat taas koriin… Joku myös pitää mielensä päällä, milloin tähän yhteensä helposti kolmen neljän tunnin prosessiin pitää ryhtyä ja mikä pyykki on vuorossa seuraavaksi.

Jos sama joku pitää mielen päällä koko ruokahuollon sekä toteuttaa sen, ja ehkä vielä sopii sen siivoojan ja valmistelee kodin siivousta varten, maksaa laskut ja tilaa tarvittavat asiat ajallaan ja niin edelleen… niin se joku saattaa käydä vähän happamaksi jos toinen vaan makaa sohvalla palauttelemassa itseään käytyään, hip hip huraa, töissä.

Lähettäjä: ”Uupuneen” ex 
Päivämäärä:   28.6.22 23:00:15

Mies siis esimerkiksi nukkuu töiden jälkeen, eikä palaudu ollenkaan? Terveysasiahan tuo silloin on.

Jos taas jaksaa seurata telkkaria, surffailla netissä, napostella tai juopotella, niin silloin on kyseessä valinta. Hän valitsee ne tekemiset, eikä niitä mitä sinä pyydät. Tällaisella perseilyllä ei ole mitään tekemistä työuupumuksen kanssa.

Lähettäjä: , , 
Päivämäärä:   28.6.22 23:30:59

Miten te selviätte työelämässä, jos näinkin yksinkertaisista asioista tehdään näin vaikeita? Pyykit lajitellaan siinä vaiheessa, kun ne pyykkikoreihin tiputellaan. Jokainen jolta pyykkiä tulee, hoitaa lajittelun itse. Pyykkien poisotto koneesta ei myöskään ole mitään kellontarkkaa puuhaa, tyhjätään kun ehditään. Ruokakaupassa käydään kerran viikossa ja kävijä tuo vähintään sen, mitä jääkaapin oven ostoslistaan on puutteita kirjattu. Laskut maksaa se, jolle lasku tulee, tietysti. Yhteisistä laskuista suurin osa menee automaattiveloituksena taloustililtä. Lakanat vaihdetaan useimmiten yhdessä ja tiskikonetta täyttää jokainen, joka astioita käyttää. Tiskikoneen tyhjäys on parin minuutin juttu ja hoituu melko tasaisesti jokaiselta. Niin, ja olen nainen. Siitä huolimatta että olen nainen en pyri uhriutumaan, en ala kenenkään palvelijaksi, saati hyväksy ketään kotitöitä välttelevää saman katon alle kanssani.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   28.6.22 23:33:57

"Jos taas jaksaa seurata telkkaria, surffailla netissä, napostella tai juopotella, niin silloin on kyseessä valinta. Hän valitsee ne tekemiset, eikä niitä mitä sinä pyydät. Tällaisella perseilyllä ei ole mitään tekemistä työuupumuksen kanssa."

No huh huh.. Töiden jälkeen lepääminen on perseilyä? Jos joku tulis mulle ilmoittamaan näin niin sais ilmoittaa samalla kertaa ensimmäisen ja viimeisen kerran.

Ne kotityöt ei häviä mihinkään, niitä voi tehdä vaikka viikonloppuna kun jaksaa paremmin.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   28.6.22 23:46:14

Yksi vinkki pyykkihuollon kanssa, jota teen itse, on se, että pesee käsin ainakin kotivaatteet (vaikka joka ilta, kuten itse nyt). Ei ole kovin vaivalloista. Helpoimmalla tuntuu itse pääsevän, kun siis pesee vaatteet heti käytön jälkeen/samana iltana (mulla nytkin odottaa vielä pikapesua hikinen t-paita päivältä, toppi ja alushousut). Itse laitan ne ensin etikkaveteen likoamaan/odottamaan pesua, ja sitten jonkin ajan päästä tai viimeistään illalla pesen ne lavuaarissa ja laitan kuivumaan (pesuaine vapaavalintainen). Nopeaa ja helppoa, etikka vie hyvin hienhajua pois, jota tällä hetkellä riittää. Ei 100 sukkaparin ja alushousujen lajittelua (!) ja ripustelua narulle/telineeseen. Aina on puhdasta vaatetta odottamassa ja tosiaan kierrätän tällä hetkellä about 3 alushousuja ja 3 alustoppia ja saman verran t-paitoja... Rintsikat samoin heti pesuun käytön jälkeen tai viimeistään illalla. Toistaiseksi koneessa pesen vain lakanoita ja pyyhkeitä sekä tietty housuja. Sukkiakin pesen ihan vaan käsin. En enää ihmettele kun kaveri kertoi, ettei heillä ole enää miehensä kanssa kuin 7 kpl kaikkea perusvaatetta (alusvaatteet, sukat, paidat..) ja pärjäävät oikein hyvin. Molemmilla vaativa asiantuntijatyö.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 00:02:57

, , mitä ihmettä sinä mouhotat omasta elämästäsi? Tässä keskustellaan nyt siitä, että aloittajan mies just EI lajittele pyykkejä, tyhjää koneita vuorollansa, ylläpidä puutelistaa jääkaapin ovessa tai käy kaupassa ostamassa viikon ruokia.

Eikä se ilmeisesti kyllä selviä työelämässäkään. Kohta ei myöskään aloittaja, kun vtutus saa pian aikaan jo halvauksen.

Minusta on ankeaa ruveta vähättelemään kotitöiden vaatimaa ajankäyttöä ja työmäärää. Ihan yleisestikin, koska se on tyypillistä naisten hommiksi hahmotetun työn mitätöimistä, mutta erityisesti kyllä silloin, kun joku joutuu hoitamaan kaiken yksin vaikkei ehtisi eikä jaksaisi, jos itse taas jakaa työt rutiinilla muun perheen kanssa.

Lähettäjä: Mallu 
Päivämäärä:   29.6.22 00:08:21

Jos aloittaja on siivousintoilija joka vaatii tiptop kodin niin siivotkoon itse. Näin myös mikäli käy miehensä lompakolla. Muussa tapauksessa lapikasta.

Lähettäjä: Niin no 
Päivämäärä:   29.6.22 00:20:10

Yhteinen siivouspäivä kerran viikossa. Silloin imuroidaan, pestään lattiat, tampataan matot, pyyhitään pölyt, pestään vessat ja tarvittaessa vaihdetaan lakanat. Samana päivänä käydään yhdessä kaupassa ostamassa seuraavan viikon ruoat. Tähän kaikkeen menee vain yksi aamupäivä (pienessä kodissa), kun molemmat osallistuvat.

Muutoin tiskikoneen täyttää ja tyhjentää se, kuka ehtii. Ja kumpikin pesee omat pyykkinsä, silloin kun haluaa. Roskat viedään, kun pussi täynnä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 00:30:18

Ettekö käy mökillä viikonloppuisin? Meillä ei ainakaan ole yhtä aamupäivää viikossa kodinhoitoon, kun arkisin ollaan töissä ja viikonloppuisin on usein menoa, nyt kesällä mökkeilyä ja veneilyä, talvella urheilua ja tapahtumia sun muuta.

Töiden jälkeen arkena on aika nihkeää viritellä mitään suursiivouksia, hyvä kun ehtii normaalit ruokajutut, liikunnat, pyykit sun muut perusjutut.

Lähettäjä: , , 
Päivämäärä:   29.6.22 00:49:36

Piste voisi kaivautua ulos sieltä marttyyrin montustaan, ottaa silmän käteen ja Ajatella, voisiko kotityöt hoitaa jotenkin toisin. Se on oma valinta uhriutua ja väittää kotitöiden olevan vain naisten homma. Ei ole. Kotitöitä tekee jokainen asukki ja Silloin ne työt eivät vie liikaa aikaa. Aloittaja sentään tämän puolen ymmärtää ja sinäkin voisit raahautua vihdoin 2000-luvulle.

Lähettäjä: Suide 
Päivämäärä:   29.6.22 01:10:22

Lupasi ettei burnout toistu?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 08:04:05

, , meillä kotona mies tekee suurimman osan kotitöistä. Mutta kyllä niihin menee aikaa ja vaivaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 08:20:36

Miten ihmisillä on näin älyttömän iso asia nämä KOTITYÖT. Jos imuri, pyykkikone, tiskinone ja tehosekoittimet jauhaa joka päivä ja kaiken työn jälkeen käytettävissä olevan ajan, on se elämä todella outoa.
Jos aikuinen ihminen kokee normaalit arkeen kuuluvat asiat noin vaikeina, niin en ihmettele, että elämä on vaikeaa.

Lempaa aloittaja se ukko omaan kämpään väsymään. Tuskinpa se siellä paskaan hukkuu kuitenkaan. Pitäähän töihin saada puhtaat vaatteet, ettei tule sanomista..? Alkaa se pesukone laulamaan, uskoisin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 09:29:52

No aika monella meistä on kuluttava ja stressaava työ, kuten aloittajan miehelläkin. Monella myös perhe, mikä lisää kotitöiden määrää. Turha kenenkään pisteen tai pilkun on vähätellä toisten arjen kuormitusta.

Juttu on kuitenkin niin, että vaikka siivouksesta voi hyvin tinkiä paljonkin, ei ruoasta tinkiminen oikein kannata, kun sehän sitten vaan vähentää sitä jaksamista pitemmän päälle. Vaatteita on oltava, ja kodin hankinnat kannattaa hoitaa ajallaan. Olisi myös aika rajua jättää toivotut lapset tekemättä, jotta voi oikein polttaa itsensä loppuun työelämässä minkään estämättä. Mutta kun lapsia on, lisää se myös työelämän sitovuutta, kun perhe pitää elättää.

Toivoisin enemmän ihmisiltä empatiaa kuin lällättelyä ja ilkkumista, että kuormittuuko joku nyt pyykkikoneen napin painamisesta tai vastaavaa. Kotitöiden jakaminen on kyllä ihan avainasemassa siinä, ettei kenenkään arki mene kohtuuttomaksi. Sikäli aloittajan miehen ”palautumista” ei oikein pysty ymmärtämään, jos se edellyttää kotona hotellitason palveluita, eli mies ei viitsi kättä liikauttaa yhteiseksi hyväksi.

Meillä muuten teinipoika on ensimmäistä kertaa kokopäivätöissä nyt kesällä. Olen oikein asiakseni teettänyt sillä jonkun sopivan kotityön illalla töiden jälkeen, jotta oppii sen olevan normaalia. En halua kasvattaa yhtäkään uutta sohvalle passattavaksi parkkeeraavaa miestä tähän maailmaan.

Lähettäjä: lo 
Päivämäärä:   29.6.22 09:55:13

Meillä tuo on aina väsynyt töistä ja kotona poissaoleva. Puhelin on ainut mikä saa huomiota. Välillä tuntuu että turha tolle edes puhua mitään kun ei se kykene kuuntelemaan tai ymmärtämään. Kotityöt on tietysti enemmän mun vastuulla enkä siitäkään jaksa loputtomiin valittaa kun ei mitään edistystä asiassa tapahdu kuitenkaan.

Lähettäjä: huoli 
Päivämäärä:   29.6.22 10:12:25

Mahtaako kukaan muu edes miettiä sen miehen tilannetta?

Jos oikeasti on töiden jälkeen niin rätti ettei jaksa tehdä _mitään_ kotona, ei käydä harrastuksissa, ei tavata ystäviä jne niin lääkäriin ja lujaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 10:19:02

Eikös mies ole jo käynyt lääkärissä, kun oli ollut yksi burn out jo. Ei se lääkäri ole mikään taikuri.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 10:57:52

Lähettäjä: huoli oot oikeassa.

Ihminen yrittää tehdä työnsä viimeisillä voimillaan. Silloin väsymistä ei huomata työpaikalla.
Tai ihmisen alakuloisuus voidaan ajatella johtuvan hänen yksityis asioista.

Työterveys olisi oikea paikka hakea apua tuollaisiin asioihin. Ja ohjata ihminen
ajoissa oikeaan
paikkaan. Ja tarkistaa tarviiko hän apua.

Kaikille olisi parasta saada tuollainen ihminen ajoissa hoitoon ja takaisin normaaliin elämään.
Ja takaisin töihin, jos hänen terveys sen sallii.
Aika monelle nuorena sairastuvalle työkyvyn menetys on raskas asia. Ja nuorena sairastuneelle
ei ehdi kertyä eläketurvaa.

Ja harva meistä on ottanut vakuutuksen joka korvaa työkyvyn menetyksen.

Lähettäjä: Koti 
Päivämäärä:   29.6.22 11:12:46

En kykene näkemään miten se kodinhoito yksin on niin iso työmaa. Meillä on 3 lasta, 2 kissaa ja 2 koiraa. Kahden hevosen siirtotalli pihassa. Isäntä tekee urakka hommia maataloudessa eikä puhettakaan että keväällä kylvöjen, kesällä rehun ja/tai heinänteon, syksyllä puintien aikaan kerkeis kuin käydä kotona syömässä ja ottamassa valmiit eväät mukaan. Vaatteet usein pölyiset ja öljyssä et jättää portaalle tullessaan ja ottaa uudet kaapista. Tosin minä vain loimitan, et oma työ on aika helppoa ja päivällä jää aikaa kodinhoitoon. Onko aloittajan omakin työ kenties raskas? Vai onko todellisempi syy huoli miehen terveydestä kuin varsinaisesti se et itse hoitaa kodin?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.22 11:24:51

Aloittajalla oli sekä työ että opinnot, jos aloituksen jaksaa lukea loppuun. Sellaiseen komboon saa kulumaan kaiken käytettävissä olevan ajan.

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   29.6.22 11:37:01

" Tosin minä vain loimitan, et oma työ on aika helppoa ja päivällä jää aikaa kodinhoitoon."

Niin, helppohan se on hoitaa taloutta kun ei ole kokopäiväisesti töissä itse. Tässä nyt tosiaan on aloituksessa kaksi täyttä työpäivää tekevää ihmistä, ja lisäksi aloittaja opiskelee. Saattaahan se siinä alkaa kiristämään vannetta, että toinen on niiiiiin loppu töistä, eikä tee asialle mitään, ja olettaa, että työn ohella opiskeleva hoitaa mukisematta kaiken.

Lähettäjä: - - - 
Päivämäärä:   29.6.22 12:31:19

Valitettavan usein tuollainen, joka ei kotitöitä syystä tai toisesta tee, teettää myös tuplatyön sille, joka niitä tekee. Olisihan se helppoa vain painaa napista se tiski/pyykkikone päälle, käydä listan mukaan kaupassa (varsinkin, jos joku on jo miettinyt viikon ruuat etukäteen), imuroida tyhjät lattiat jne.

Mutta kun näillä töistä väsyneillä on tapana jättää astiat pöydälle/olohuoneeseen/sängyn alle/mihin ne nyt kädestä sattuu laskemaan. Sama roskien kanssa. Ja vaatteiden. Jos siis haluat puhtaita astioita kaappiin, saat ensin etsiä ja kerätä ne pitkin kämppää lojuvat astiat koneeseen (minkä luonnollisesti olet ensin itse tyhjentänyt) ennen kuin sen saa päälle.

Toisen puhtaista vaatteista ei tarvitse huolehtia, mutta eivät ne omatkaan ihan itsekseen koneeseen kävele, eivätkä sieltä kuivumaan tai kaappiin. Kuivausrumpu toki löytyy, se on odotellut jo kaksi vuotta, josko arvon työstä väsynyt saisi sen korjattua. Korjaajalle sitä ei voi viedä, koska sen voi tehdä itsekin ja yksin en sitä liikkuumaan saa. Koneita ei myöskään ole hyvä jättää itsekseen pyörimään (en halua yllätystä kotiin tullessa, jos talo palaa tai lattia lainehtii), joten niiden käyttö edellyttää ensinnäkin sen, että on kotona riittävän kauan yhtäjaksoisesti.

Imurointi itsessään ei kestä kovin kauaa. Tuplasti aikaa menee siihen, että lattiat ovat riittävän tyhjät, että imuria kannattaa edes käynnistää. Töistä väsynyt kun heittelee lattialle kaiken, mikä ei roskakoriin osu, jos edes sinne asti viitsii vaivautua. Kauppatarpeista töistä väsyneellä ei ole hajuakaan. Silmät pyöreinä vain ihmetellään, miksi jääkaappi ei ole hommannut maitoa ja eikö ruoka olekaan valmista.

Yksin asuvana kotityöt pysyvät juuri sillä tasolla kuin itse tekee. Esim. mitään siivouspäiviä ei tarvitse, kun aina laittaa astiat koneeseen, pyykit koriin/suoraan koneeseen, roskat roskiin ja muutenkin siistii jälkensä heti. KotiTYÖN asiasta tekee se, jos joku muu jättää kaiken mihin käsistä sattuu tippumaan ja on sitä mieltä, että hänellä on niin raskas työ, ettei kotitöitä tarvitse tehdä. Tai vaihtoehtoisesti kotityöt puoliksi huolimatta siitä, että hän itse sotkee kolme kertaa enemmän. Tietysti likaiset astiat eivät häntä haittaa, koska ainahan voidaan ostaa kertakäyttöastioita ja kuka siitä välittää, ettei lattian oikeaa väriä enää edes muista. Nalkuttamaan ei jaksa alkaa, koska siihen saa aikaa kulumaan yhtä paljon kuin itse siivoamalla ja sen päälle kaikki on edelleen tekemättä. Ainoa ratkaisu on siis riittävän napakka potku persuksille, josta toinen joko ryhdistäytyy, älyää hakea apua itselleen tai jatkaa samanlaista elämää itsekseen.

Lähettäjä: - - - 
Päivämäärä:   29.6.22 12:39:25

Lisänä edelliseen vielä se, että näillä kaikesta väsyneillä on jostain syystä ollut kova tarve saada aina jokin tietty työllistävä asia, joska jatkohuollosta ei kuitenkaan ei mitään hajua tai halua ottaa vastuuta. Esim. jokin kotieläin on ollut pakko saada. Eihän niitä voi ilman hoitoakaan jättää, ne ovat arvottomia tai vaikeasti pois annettavia enkä itse ainakaan henno sinänsä mukavaa eläintä lopettaa siksi, ettei toinen sitä hoida.

Myös huonekaluja/pintoja miettiessä ei yhtään ymmäretä sitä, mitä niiden siivoaminen ja ylläpito on. Tietysti pitää olla pitkät avohyllyt, joihin saa nätisti esille pokaalit ja palkinnot, kuvat ja kaikkea turhaa roinaa. On myös hirveän kiva, kun talossa on paljon ikkunoita ja terassitkin pitää lasittaa. Itse ei tietysti koskaan kosketa ikkunanpesuvälineisiin. Pihaankin täytyy hommata yhtä ja toista, minkä ylläpidon eteen ei kuitenkaan tehdä mitään, mutta pitää näyttää edes hetken kivalta tai pitäähän lapsille olla sitä ja tätä!

Lähettäjä: mari 
Päivämäärä:   29.6.22 12:59:27

"" Tosin minä vain loimitan, et oma työ on aika helppoa ja päivällä jää aikaa kodinhoitoon."

Niin, helppohan se on hoitaa taloutta kun ei ole kokopäiväisesti töissä itse. Tässä nyt tosiaan on aloituksessa kaksi täyttä työpäivää tekevää ihmistä, ja lisäksi aloittaja opiskelee. Saattaahan se siinä alkaa kiristämään vannetta, että toinen on niiiiiin loppu töistä, eikä tee asialle mitään, ja olettaa, että työn ohella opiskeleva hoitaa mukisematta kaiken."

Kyllä lomittaja ihan täyden työpäivän tekee. "Loimitan" taisi olla puhelimen korjaus, oletan.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   29.6.22 14:03:52

Lapikasta. Työuupumus on alkoholismiin verrattava ongelma; jos mies on jo burn-outin kokenut, mutta hommaa itsensä uudestaan samaan kuntoon, kannattaa aloittajan lähtä. Et voi auttaa miestäsi, mutta voit pelastaa itsesi. Olet hoitosuhteessa, et parisuhteessa.

Lähettäjä: Hans 
Päivämäärä:   29.6.22 14:14:40

Lähettäjä: huoli
Päivämäärä: 29.6.22 10:12:25

Mahtaako kukaan muu edes miettiä sen miehen tilannetta?

Jos oikeasti on töiden jälkeen niin rätti ettei jaksa tehdä _mitään_ kotona, ei käydä harrastuksissa, ei tavata ystäviä jne niin lääkäriin ja lujaa.

..........
Kyllä. Kuten todettua alussa niin ei käy kateeksi kun kahdesta suunnasta tulee huutoa,kotona vaimolta ja duunissa pomolta :(

Lähettäjä: Sumutar 
Päivämäärä:   29.6.22 14:20:56

Onko mies käynyt lääkärissä? Yrittääkö hän jollain tavoin ratkaista asioita vai odottaako vaan puolison tekevän sekä omat että miehenkin työt?

Lähettäjä: Hilma 
Päivämäärä:   30.6.22 10:46:56

Ei kuulosta normaalilta jos mitään ei jaksa tehdä :/