Lähettäjä: eje
Päivämäärä: 3.3.21 15:50:22
Olen ollut mukana ja järjestämässä, en itse juhlakalu.
"Onko tapana, että raskaana olija ilmoittaa ystävilleen, että haluaisi babyshowerit, vai onko teidän kaveripiirissä ne järjestetty ihan yllärinä odottajalle?"
-> Riippuu tilanteesta. Yleensä kai järjestetty "yllätyksenä", eli puolison kanssa sovittu että "me pöllitään sun tyttis/vaimo sitte tuolloin juhliin, pidä huoli että sillä ei ole muuta tekemistä tuolloin". Jotkut ilmoittaneet etukäteen, etteivät juhlia tahdo. Jotkut kai olisivat juhlat halunneet, mutta kukaan ei järjestänyt.
"Onko siellä tapana lahjoa odottajaa useilla lahjoilla vai onko se enemmänkin semmoinen brunssi-tyyppinen kokoontuminen eli syödään jotain herkkuja ja jutellaan odotuksesta/tulevasta vauvasta ja annetaan ehkä yhteinen vaippakakku?"
-> Riippuu osallistujista, odottavasta äidistä, jne. Yleensä ollut muutaman tunnin pippalot, ei alkoholia, ehkä saunottu, ollut jotain ohjelmaa (sukkien paritus, vaipan vaihto nukelle), ja sitten lörpötelty kaikesta mahdollisesta. Välttäkää kuitenkin paasaamasta odottajalle fanaattisesti esim. kestovaippailusta yms. ei ole kivaa kun odottajan ilmeestä näkee, ettei todellakaan kiinnosta ja muut vieraat ovat myötähäpeää kokien vieressä vihjaillen fanaatikoille, että turvat voisi tukkia jo.
Viimeksi jotkut tekivät vaippakakun, joku leipoi ihan oikeaa kakkua, kaikki toivat jotain tarjottavia. Kerättiin jotain tarvikkeita tulevalle vauvalle, jopa turvakaukalo. Joka ei sitten äidille kelvannutkaan kun vanhempansa ostivat hänelle hienomman, ja se meidän hankkima lähti sitten kiertoon.
"Ketä sinne normaalisti kutsutaan? Pelkkiä ystäviä, vaiko myös esim tulevat isoäidit tmv?"
-> Aina ollut pelkkiä odottajan ystäviä. Ei tulevia isovanhempia eikä ystävien puolisoita, jotka eivät ole odottajan kavereita. Paitsi kerran joku toi mukanaan ulkomaalaisen ystävän, joka ei osannut muuta kieltä kuin omaa äidinkieltään, ja sitten hänellä oli vähän tylsää siellä, kun ei voinut kommunikoida kenenkään kanssa. Ainoastaan tuo hänet mukanaan tuonut osasi puhua hänen kieltään, ja hänhän tietenkään ei voinut nyhvätä sen ystävänsä kanssa koko aikaa. Kävi vähän sääliksi tuota ylimääräistä ystävää. Kai hän olisi sen muutaman tunnin pärjännyt kotona yksikseen? Me yritimme kyllä olla hänelle ystävällisiä, mutta hankalaahan se oli, kun hänen kanssaan ei ollut yhteistä kieltä ja piti käyttää sitä yhtä kaveria tulkkina koko ajan.
|