Lähettäjä: Dun
Päivämäärä: 24.1.21 16:30:51
Mä söin kolmevuotiaana banaania, omenaa, kurkkua, perunaa, jauhelihaa, karjalanpiirakkaa, pinaattilättyjä ja leipää. Ihan hyvä musta tuli. Isä yritti kyllä pakottaa sekä henkisellä että ruumiillisella väkivallalla, mutta eipä se auttanut mitään. Rikkoi vain meidän välit. Iän myötä opin syömään paljon muutakin, mutta vieläkin jotkut ruuat tuntuvat suussa niin ilkeiltä, että ei kiitos. Yökkäysrefleksi on aika herkässä, vaikka pystyn vähän pakottamaankin itseäni, jos kyse on vain lievästi epämiellyttävästä ruuasta. Pelastukseni taisivat olla ihanat päiväkodin ja eskarin tädit, jotka antoivat maistaa omaan tahtiin eivätkä pakottaneet. Kiitos siitä heille.
Eli pakottamaan ei kannata ruveta. Lapselle sellaista ruokaa mitä se syö, ohessa maistatetaan uusia juttuja ja herkuilla ei korvata oikeaa ruokaa. Parasta olisi, ettei syömisestä tehtäisi mitään numeroa. Tuonikäisten syömisongelmat tuntuvat olevan tosi yleisiä, ehkä se on joku kehitysvaihe.
|