Lähettäjä: Valehtelija 
Päivämäärä:   18.9.20 21:48:59

Mistä voi saada apua jatkuvaan, tahattomaan valehtelemiseen? Vihaan omaa tapaani värittää päivittäin tarinoita tavallisesta elämästä, vaihtamalla tapahtuma paikkoja, muuttamalla hiukan tapahtumien kulkua tai osallisena olleita ihmisiä. Useimmiten en edes tarinaa kertoessa itse tajua, että alan jälleen valehtelemaan vaan vasta kun olen jo tarinan kertonut, huomaan itse ettei tuo tai tuo aivan noin ollutkaan. En edes tiedä mitään syytä tälle kamalalle tavalle. APUA! P.S eikä tälläistä oikein voi omalla naamalla tuoda esiin, ellei tahdo jäädä aivan yksin..

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   18.9.20 21:55:29

Mulla oli tuota nuorempana. Sitten tajusin että muutama läheinen oli huomannut että väritän juttuja. Se aiheutti häpeää ja häpeä aiheutti sen, että lopetin.

Minunkaan ei ollut tarkoitus valehdella, jotenkin vain luovuus kukki jutellessa. Jokaisella on kuitenkin oma tarinankerrontatyyli.

Lähettäjä: Oo 
Päivämäärä:   18.9.20 22:13:34

Mietit, että tuo voi oikeasti lisääntyä ja lisääntyä. Mopo voi karata ja jonain päivänä et enää erota valhetta totuudesta, et muista mitä oikeasti tapahtui kun värittelet tapahtumia heti niiden jälkeen jo omassa mielessäsi.

Lopeta nyt, tuo ei ole tervettä ollenkaan. Ja ihmiset kyllä hoksaavat mitä teet...

Lähettäjä: Valehtelija 
Päivämäärä:   18.9.20 22:22:56

Siis siinä ollaan jo, nimenomaan värittelen omassa mielessä tapahtumia enkä pysty muistamaan muutaman vuoden takaa kuinka asiat mennyt oikeasti. Havahduin ongelmaan tosissasi vasta ku kysyin kaveriltani, et eikös hän ollut tietyn tyypin kanssa festareilla Tanskassa (ei, aivan eri tyypin) ja saman kaverin kans puhuttiin menneistä kisoista, joissa luulin hänen voittaneen, ei ollut kuulemma sijoittunut.. Silloin aloin tosissani miettiä mikä muistiani vaivaa ja huomasin, että väritän tarinoita päässäni. Sitten kerron ne uskottavasti totena, ihmekös tuo kun uskoin itsekin. Mitä enemmän kiinnitän asiaan huomiota, sitä useammin havahduin et oon jälleen väritellyt ja liioitellut tarinoita. Mut mistä tälläiseen hakea apua, ennenkuin on aivan yksin? Olis niin helppoa vaan lopettaa, ellei itsekin huomaisi vasta jälkeenpäin, et kertoi tarinan taas valehdellen.

Lähettäjä: Valehtelija 
Päivämäärä:   18.9.20 22:28:57

Moniin mielen ongelmiin on lääkitystä, entä tälläiseen? Vai millä ihmeellä tälläisen saisi loppumaan, onko edes mahdollista päästä vielä oikeille raiteille, kun on melkein 30 vuotisen elämänsä värittänyt tarinoitaan? Mt puolelle taitaa olla piiitkät jonot niillekin, joilla on ihan oikeita sairauksia, joten terapiaan tuskin ihan helpolla pääsee ja puhuisinko siellä totta lopulta kumminkaan? *Aika täysivaltainen epätoivo itsensä kanssa

Lähettäjä: juu 
Päivämäärä:   18.9.20 22:34:05

Onhan tälle nimi: patologinen valehtelu

Lähettäjä: Sumutar 
Päivämäärä:   18.9.20 23:18:49

Aloita nyt vaikka rehellisyydellä värittämistä tehdään kynillä kuviin, tuo mitä sinä teet, on valehtelemista.

Miten itse suhtaudut epärehellisin ihmisiin? Miksi haluat olla valehtelija?
Kirjoita asia ylös rehellisesti ja jos kerrot siitä jollekin, kerro paperista katsoen. Jos tekee mieli ryhtyä valehtelemaan, sulje suusi kokonaan.

Hae vaan apua. Muuten jäät vielä yksin.

Lähettäjä: Kerppen 
Päivämäärä:   18.9.20 23:21:40

Luulen, että värität tätäkin tarinaa.

Lähettäjä: ö 
Päivämäärä:   18.9.20 23:22:06

ja joittenkin mielestä on valehtelua, jos ei kerro kaikkea. siis asioiden salaaminen on valehtelua. meitä on niin moneksi...

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.9.20 23:31:28

"ja joittenkin mielestä on valehtelua, jos ei kerro kaikkea. siis asioiden salaaminen on valehtelua. meitä on niin moneksi..."

Tuo kyllä riippuu tilanteesta. Jos poliisi kysyy kuulustelussa, mitä teit syyskuun 18. päivä klo 12–15, on valehtelua jättää kertomatta jotakin, mutta jos kaveri kysyy, mitä teit perjantai-iltapäivänä, ei ole valehtelua kertoa käyneensä lenkillä ja lukeneensa kirjaa, mutta jättää kertomatta pyykinpesusta ja että sai 100. kuvan siskon vastasyntyneestä vauvasta.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   19.9.20 09:25:24

Valehtelu ei ole mielenterveyden ongelma joten sinun täytyy vain tehdä tietoinen päätös että lopetat valehtelun ja pitää siitä päätöksestä kiinni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.9.20 09:34:20

Minä tein tuota teininä kun oli huonot kotiolot ja peittelin niitä, siitä sitten jäi päälle ja aloin valehtelemaan ja keksimään tarinoita. Jossain kohtaa oli niin paha siitä etten pysynyt enää perillä valheissani että päätin, etten enää koskaan valehtele. Oli hankalaa alkuun ja olin paljon hiljaisempi.

Nykyään on vaikea saada edes valkoista valhetta suusta ja olen ihan saamarin huono kaikissa lautapeleissä missä pitää huijata.

Hienoa että tajuat mitä teet, se on jo ensimmäinen askel. :) Tsemppiä, sinun pitää vain päättää että lopetat tarinoiden sepittämisen.

Lähettäjä: Byäk 
Päivämäärä:   19.9.20 10:21:45

Jos huomaisin jonkun tekevän tuollaista en haluaisi olla missään tekemisissä. Olet todella pimeä ihmisbaska, valehtelu on väärin. Kylläpä tuli paha mieli läheistesi puolesta.

Lähettäjä: Secu 
Päivämäärä:   19.9.20 10:29:30

Opiskelemalla psykiatriksi!

Lähettäjä: Lupa 
Päivämäärä:   19.9.20 14:01:08

Seurustelin kerran miehen kanssa, joka valehteli patologisesti. Minulle selvisi, kun olimme miehen isän luona yötä ja mies aamupala pöydässä kertoi edellisen päivän tapahtumista jotain aivan puuta heinää. Ei siis edes tarinan värittämistä vaan täysin eri tarinan. Tyyliin olimme oikeasti olleet miehen veljellä pelaamassa lautapelejä ja sitten baarissa muutamalla. Mies kertoo, että kävimme leffassa ja kävelimme puistossa.

Olin jo asunut jonkin aikaa miehen kanssa yhdessä ja olin todella järkyttynyt kun asian tajusin. Selityksenä lienee, että miehen vanhemmat vanhoillislestadiolaisia eli mitään ei hyväksytä (ei tupakkaa, alkoholia, meikkejä, television katselua jne). Noh mies taas ei ollut millään tavalla uskonnollinen, tupakoi, poltteli pilveä ja muutenkin normaalia elämää yliopistoa käyvillä nuorilla bileineen jne. Oli siis aloittanut valehtelun tavallaan olosuhteiden pakosta jo teini iässä ja tapa oli sitten päällä kokoajan. Mistään ei olisi voinut päätellä että valehtelee patologisesti.