Lähettäjä: -
Päivämäärä: 21.1.20 20:09:56
Ehtii yleensä hyvin, JOS SAK-aika toimii. Yhdessä työpaikassa jopa kunnan sivistysjohtaja oli sitä mieltä, että vaikka SAK-aika oli merkitty työvuorolistaan, niin "tilanne on nyt tällainen, että pidätte sen, jos ehditte, mutta tärkeintä on olla lasten kanssa". Ei tietenkään lapsia saakaan jättää yksin, mutta SAK-aikaa ei yritettykään järjestää. Sitä olikin sitten 1–3 tuntia viikossa. Häivyin koeajalla muihin töihin.
"Siksi en ymmärrä sitäkään, miksi Suomessa harvinaista kotiäitiyttä ei tueta tai kannateta tässä maassa ollenkaan. – –"
Kotiäitiyttä eikä -isyyttä tueta, koska tutkimuksin on todettu, että varhaiskasvatukseen osallistuminen on yhteydessä korkeampaan koulutus- ja tulotasoon aikuisena. Muun muassa hallituksen tavoitteena taas on nostaa väestön koulutustasoa ja työllisyyttä, eikä tietenkään haluta tukea sellaista lapsuutta, joka toimii tavoitteita vastaan. Erityisen kipeää on tietenkin se, että Ruotsissa 90 prosenttia alle kouluikäisistä on varhaiskasvatuksessa, eikä koulutuksen mallimaa Suomessa päästä läheskään samaan.
"Jos lievittää stressiä, niin voin sanoa että minulle ja varmaan muillekin vanhemmille on tärkeintä että lapsi on siellä päiväkodissa turvassa, on kavereita ja kivoja aikuisia. Ei se mua ainakaan haittaa, jos toiminta ei aina ole niin kehittävää – –"
Vaikka tavallaan ymmärrän tämän kommentin, niin tutkimustiedon perusteella tämä on vaarallinen ajatustapa. 80 prosenttia lapsen oppimisvalmiuksista kehittyy alle 4-vuotiaana, ja varsinkin erilaiset tukitoimet (joita toteutetaan pääosin päiväkotiarjessa) ovat tehokkaimmillaan, kun lapsi on pieni. Ihan oikeasti, ongelmiin puuttuminen koulussa on aivan liian myöhäistä.
|