Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   20.11.19 21:44:58

voisitteko kertoa melkein kaiken kokemuksistanne?

itsellä olisi haaveena päästä vaihtoon johonkin päin eurooppaa tai amerikkaa, mutta pelkään ettei mun englannin kielitaito riitä.
Eniten pelkään sitä että joku ei ymmärrä mitä yritän sanoa tai ymmärtää väärin, en muista jotakin sanaa mitä olen sanomassa, sanon jotain väärin tai en ymmärrä mitä joku toinen sanoo minulle.

Lähettäjä: mie 
Päivämäärä:   20.11.19 21:51:17

Sinne lähdetään nimenomaan opiskelemaan kieltä, ei kukaan oleta sinun osaavan sitä täydellisesti. Kannattaa muistaa myös se, että esim. jenkeissä suurin osa ei osaa kuin yhtä kieltä - sinä sentään yrität opetella edes sen toisen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.11.19 21:56:29

kyllä ne ulkomaalaiset yhtä kieltä puhuvat nostaa hattua kun me puhutaan vähintään kolmea kieltä

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.11.19 21:58:40

Jos tietää pari sanaa jostain toisesta kielestä niin ei voi sanoa, että sitä osaisi puhua.

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   20.11.19 22:00:14

Kun tietäisit, minkälaisella kielitaidolla varustettuja vaihtareita minun kotiyliopistossani on. :D Ja jos jokin sana unohtuu, mietitään sitä yhdessä tai etsitään sanakirjasta. Kielitaito kehittyy vain kieltä käyttämällä.

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   20.11.19 22:07:40

okei, pelkoni näyttää olevan turha :D
ehkä täytyy alkaa säästää rahaa jotta voin edes jonkun verran maksaa itsekin, jos haaveeni sattuu toteutua

mutta -:n kommenttia en kyllä ymmärtänyt

Lähettäjä: Bizarre 
Päivämäärä:   20.11.19 22:13:49

Olin Kanadassa vaihdossa ja siellä oli kyllä vaihtareita myös todella huonolla kielitaidolla. Ja tosi hyvässä yliopistossa. En olisi niin peloissani siitä. Mutta jos sulla ei ole ns. yhteistyöyliopistoa tai vastaavaa oppilaitoksesi kanssa, lukukausimaksut ovat järkyttäviä. Mulle opiskelu oli onneksi ilmaista lukuunottamatta pakollista vakuutusta ja kallista asumista. Mutta onneksi lähdin Kanadaan enkä Yhdysvaltoihin.. Terveydenhuolto pyöri hyvin, ihmiset oli todella ystävällisiä ja Kanada on tosi kiva maa. Opiskelu oli tosi rankkaa vaan, joten mulle ei kauheasti jäänyt aika tutustua muihin kaupunkeihin ja kulkeminen man sisällä muualle oli naurettavan vaikeeta.

Lähettäjä: Zulema 
Päivämäärä:   20.11.19 22:28:48

Mä olin vaihtarina jenkeissä vuonna kirves ja miekka. Mulle tuli sun aloituksesta mieleen lähinnä yksi asia. Mikäli sun englanninkielen taito on edes perustasolla, niin se kieli ei todellakaan ole haaste / murhe suurimmasta päästä.

Mutta mitä kieleen tulee, niin mä ainakin kyselin ihan reilusti kavereilta koulussa kun tuli vastaan uusia sanoja, että mitä tää sana meinaa ja miten tää lausutaan. Ne selitti, englanniksi, kyllähän se silleen onnistuu ihan helposti. Ja käskin että jos lausun jotakin joskus väärin niin mua kuuluu korjata ja he korjasivat. Koskaan en jäänyt epätietoisuuteen missään tilanteessa, koska aina avasin suuni jos en ymmärtänyt.

OLIN OPPIMASSA vieraassa maassa, ihan omillani, ja kusessa olisin ollut jos en olisi puoliani pitänyt ja asioitani hoitanut. Jo se High School oli niin järkyttävän suuri, että hissukka tuppisuu olisi ollut hankaluuksissa alta aikayksikön kun ei olisi löytänyt tietään yhtään minnekään.

Kaveriporukasta sanon että ei pidä ripustautua isäntäperheeseen liiaksi, saati muihin vaihto-oppilaisiin, vaan etsiä se omanhenkinen porukka ihan natiivista väestä mahdollisimman pian. Silleen saa vuodesta irti kaikkein eniten.

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   20.11.19 23:14:27

kiitos vastauksista!
ja joo, ei toi kielitaito ookkaan murhe suurimmasta päästä, mutta tässä mietintä vaiheessa en ole vielä kunnolla perehtynyt mihinkään ja sen pohjalta on vähän turha alkaa mitään murehtimaan (tiedän siis kyllä suurin piirtein miten homma toimii, mutta toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan)
ja en ole onneksi mikään hirveän ujo ja uskallan pyytää apua. Luulen että vieraassa maassa ehkä jopa enemmän, koska ajattelen vain etten heitä luultavasti tule enää koskaan näkemään xd
ja siis en oo vielä pitkään aikaan menossa jos meen, suunnittelin että lukion ekan vuoden jälkeen, eli vasta 2021.

Lähettäjä: Rillle 
Päivämäärä:   21.11.19 06:05:17

Komppaan Bizarrea. Olin keväällä neljä kuukautta. Ihana Kanada silti, ihan huippua. Suosittelen sitä kaikesta mainitusta miinuksesta huolimatta. Missä päin Bizarre oli? Itse Saskatoonissa. Ja kiertelin länsipuolella Kanadaa.

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   21.11.19 11:28:17

uppaan tätä jos koku vielä haluis kertoo kokemuksiaan :)

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   21.11.19 11:41:05

Vaihto-oppilaaksi ei mennä oppimaan kieltä vaan elämää. (No, kieltäkin siinä sivussa, mutta todellakin se on sivuseikka ja hoituu siinä ohessa.) Kaikki muut asiat on paljon isompia. Siitä kielestä ei kannata huolehtia. Suomalaiset pärjää kyllä mennen tullen kielen kanssa verrattuna monesta muusta maasta tuleviin. Haasteita taas voi olla siinä, jaksaako aina olla sosiaalisesti aktiivinen, innostunut, reipas ja kaikkea sitä, mitä esimerkiksi Amerikassa nyt ollaan verrattuna meihin.

On iso asia asua perheessä ja käydä koulu muualla kaukana omista ihmisistä ja omasta elämäntavasta. Se vie valtavasti energiaa. Pitää kohdata itsensä ja miettiä, kuka on ja millainen on. Arvot ovat muualla toiset. Perhettä joutuu moni vaihtamaan, aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaan.

Itse olin aikoinani vaihto-oppilaana, mutta omille lapsilleni sanoin, että menkää vasta opiskelijavaihtoon, jolloin saatte itse päättää asioistanne, asumisesta, vapaa-ajasta, liikkumisesta, tulemisista ja menemistä (esim. Amerikassa ei teinillä aina paljon sananvaltaa tai itsenäisyyttä ole eikä julkisilla pääse mihinkään - niitä ei ole). Niin ovat tehneet ja ihan tyytyväisiä ovat olleet valintaansa, toinen on ollut vaihdossa kaksi kertaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   21.11.19 17:56:15

Vaihto-oppilaanahan asutaan perheessä ja käydään perheen lasten kanssa koulua, koko ajan on joku huolehtimassa. Koulu ei ole niin vakavaa, koska ainakin omana kouluaikana vaihto-oppilaana olleet "jäivät luokalleen" eli jos lähtivät vaikka lukion 1. vuoden jälkeen vaihtareiksi, niin jatkoivat takaisin tullessaan 2. vuosikurssille (kun muut samaan aikaan aloittaneet menivät 3. vuosikurssille).

Lähettäjä: Seikkailija 
Päivämäärä:   21.11.19 18:06:59

Olin yliopiston aikana Norjassa. Pelkäsin kuollakseni englannin puhumista, olin ujo kuin mikä, ja oman yliopiston englanninkurssit saivat minut vain pahemmin lukkoon. Ennen tunteja otin paniikkihäiriön tarkoitettuja lääkkeitä :'D Alkuun oli vaikeaa, mutta aika nopeasti opin että meno on ihan toista kuin koulussa. Koulun tunneilla etsitään virheitä, kun taas tuolla kaikki yrittivät ymmärtää mahdollisimman hyvin. Etenkin natiivipuhujat olivat ihania, auttoivat ja vain pyydettäessä korjasivat. Oikolukivat esseitäni ym. Puoli vuotta siellä ja nyt puhun sujuvasti englantia :)

Minulla oli englanninkammon lisäksi esiintymiskammo. Siihen auttoi parhaiten shokkihoitoviikko: joka päivä 1-3 esitystä englanniksi tieteellisten artikkelien pohjalta. Yhdestä en tajunnut yhtään mitään, mutta eivät kuulemma huomanneetkaan

Lähettäjä: lehtokurppa 
Päivämäärä:   21.11.19 18:21:01

Suosittelen myös opiskelijavaihtoa. Ainakin itselle vuosi ulkomaisessa yliopistossa oli myönteinen kokemus, ja erityyppisten opiskelumetodien käyttö toi omaan alaan konkreettista tuntumaa. Sitä paitsi omassa yliopistossa lopputentin kirjan olivat kaikki englanniksi, joten niiden omaksuminen oli brittivuoden jälkeen helpompaa.

Vaihto-oppilaana olosta olen kuullut myös paljon huonoja kokemuksia, ja mitään halpaahan vaihtoon meno ei taida olla.

Lähettäjä: Mika 
Päivämäärä:   21.11.19 22:50:57

Ehdottomasti suosittelisin opiskelijavaihtoa mieluummin kuin lukioajan vaihtoa. Erasmus-ohjelman kautta pääsee kandi- ja maisterivaihtoon lähes minne vain maailmassa, ja huippuyliopistoihin jonne muut joutuu maksamaan hurjat lukukausimaksut.
Mun tuttuja on ollut vaihdossa Meksikossa, kanadassa, Saksassa, Italiassa, Ranskassa, Turkissa, Japanissa jne. Moni ensin jossain kandivaihdossa 4kk ja sitten vielä maisterivaihdossa toisessa maassa toiset 4-5kk.
Kasvaa, kypsyy, viisastuu, saa kv kavereita, itsenäistyy - ihan supermahdollisuus suomalaisille opiskelijoille.

Lähettäjä: Kopi 
Päivämäärä:   21.11.19 23:03:11

Olin lukioaikana Jenkeissä vaihdossa. En suosittele ja kieli oli tosiaan pienin ongelmista. Isäntäperheelläni oli mm. henkisiä ongelmia ja asuin keskellä maaseutua vailla julkista liikennettä. Olin siis aivan isäntäperheen ”armoilla” kyytien suhteen, sillä vaikka olen melko sosiaalinen, en saanut kovin hyviä kavereita high schoolista. Vaihdoin perhettä ja toinen perhe oli sentään mukava. Kallis reissu oli.

Minä suosittelen välivuotta lukion jälkeen vaikka au pairina ja opiskelijavaihtoa korkeakoulusta. Silloin saat itse päättää asioistasi jne. Minäkin kävin kahdesti vaihdossa yliopiston aikana ja ne olivat huikeita reissuja!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.11.19 23:05:54

"Jos tietää pari sanaa jostain toisesta kielestä niin ei voi sanoa, että sitä osaisi puhua."

Tämä. Jotkut sanovat "osaavansa kieltä x", kun ovat käyneet jonkun kansalaisopiston turistikielen kurssin. No, osaamistahan sekin on kun osaa lukea ruokalistaa, tervehtiä ja kysyä tietä hotellille - ei sen niin väliä vaikka ei ymmärtäisi vastausta :D

Lähettäjä: Vnkh 
Päivämäärä:   21.11.19 23:11:23

"Lähettäjä-

Päivämäärä21.11.19 17:56:15

Vaihto-oppilaanahan asutaan perheessä ja käydään perheen lasten kanssa koulua, koko ajan on joku huolehtimassa. Koulu ei ole niin vakavaa, koska ainakin omana kouluaikana vaihto-oppilaana olleet "jäivät luokalleen" eli jos lähtivät vaikka lukion 1. vuoden jälkeen vaihtareiksi, niin jatkoivat takaisin tullessaan 2. vuosikurssille (kun muut samaan aikaan aloittaneet menivät 3. vuosikurssille)."

Tämä vain jos menee lukiosta vaihtoon. Suurin osa menee yliopistosta.

Silloin kun minä olin vaihdossa 2002 Italiassa, joku haki lentokentältä ja vei yliopiston asuntolan toimistoon, josta sain avaimen. Ensimmäinen järkytys oli se, että kyseessä ei ollutkaan soluasunto suomalaiseen tyyliin vaan makuuhuone oli jaettu. Onneksi kämppikset ei paljastui toinen suomalainen ja ollaan edelleen hyviä kavereita vaikka asutaankin eri puolilla maailmaa.

Siellä oli aika paljon amerikkalaisia ja kanadalaisia, joiden kanssa oli helppo tulla toimeen. Ei niiltä hermo mennyt kun vain yritti puhua englantia. Sitten muunmaalaisten kanssa puhuttiin jotain epämääräistä sekoituskieltä ja huitomalla loput. Hyvällä huumorintajulla siitä selviää. Jotkut olivat puoli vuotta, jotkut vuoden. Muutaman kuukauden kuluessa asiat alkoivat sujua.

Lähettäjä: offns 
Päivämäärä:   21.11.19 23:35:15

Myös au pair on hyvä vaihtoehto jos ei halua suoraan koulusta yliopistoon. Mutta kyllä yliopistovaihto on ihan loistava systeemi, ja kun pääsee ilmaiseksi yliopstoon josta muut maksaa tyyliin 40.000 euroa lukukausi.
Hienoa aikaa 2010-2011, en vaihtais ikinä pois!

Lähettäjä: Kuutio 
Päivämäärä:   22.11.19 08:05:19

Olin lukioaikana vuoden vaihdossa. Hieno vuosi Californiassa. Aloittajan pohdintaan kielitaidosta tulee mieleen, että ekana iltana isä piti pitkän puhuttelun perheen säännöistä ja tavoista. Nyökkäilin enkä ymmärtänyt puoliakaan seiskan englannilla. Koulu alkoi siitä kuukauden päästä. Opettajat ihastelivat oikeinkirjoitustani ja kielioppiani, joka monella paikallisella koululaiselle oli ihan hukassa.
Mun perhe oli kiva ja kunnollinen. Serkuilla, jotka menivät myöhemmin ei ollut yhtä hyvä tuuri. Oli eroa, itsemurhayritystä, läähätyspuheluiden vuoksi poliisitutkintaa...

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   22.11.19 18:49:00

"Tämä vain jos menee lukiosta vaihtoon. Suurin osa menee yliopistosta."

Yliopistosta ei lähdetä vaihto-oppilaaksi, vaan vaihto-opiskelijaksi. Aloittaja kysyy vaihto-oppilaaksi lähtemisestä.

Lähettäjä: huu 
Päivämäärä:   22.11.19 23:09:09

Jos jenkkeihin menee niin kannattaa tarkkaan miettiä minne. Jossakin keskilännessä käydään joka sunnuntai kirkossa ja muutenkin elämä ja arvot ovat suoraan kuin 50-luvun Suomesta. Niin takapajuista ja tietämätöntä porukkaa ei uskoisi olevan olemassa.
Kalifornia, Florida, Oregon, Maine, Kanadassa British Colombia on ok.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.11.19 00:18:51

huu: En tiennytkään, että olen takapajuinen ja tietämätön siksi, että käyn joka sunnuntai kirkossa. :D

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   23.11.19 01:35:33

Lähdin Ranskaan viideksi kuukaudeksi vaihtoon, vain samana keväänä yliopistolla käytyjen kahden ranskan kurssin jälkeen. Minulla oli toki vahva käytännön englannin puhuttu taito, mutta siitä ei Ranskassa ollut kovin pitkälle apuja v. 2000.
Alkuun oli hakemista, mutta en vaihtaisi päivääkään pois!

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   24.11.19 19:44:54

kiitos kaikista kommenteista, mutta yliopistoon tuskin oon menossa sillä luultavasti lukion jälkeen lähden kauemmas (suomeen) ammattikouluun.

ja huu, eipä haittaa sillä pitäisi itsekkin lisätä kirkossa käyntiä :D vaikka joka sunnuntai