Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   13.6.19 12:38:56

Eli tänne nyt ne kiltit ja kesyt jutut mitä olette tehneet jos ihastuminen/ rakastuminen on päässyt joskus lähtemään lapasista hieman kröhöm pakkomielteiseksi ja siis hlö jonka kanssa ette ole :

- Tutkailen facebook- profiilia päivittäin.
- Tuijottelen whatsappia aina välillä onko paikalla ja kun on niin tuijotan sitä näkymää hatlioituneena.
- Googlettelen tietoja nimellä melko usein.

Tämän pidemmälle en ajatellut mennä eikä päässäni ole synkkiä ajatuksia tai epätoivoisia toiveita.. en myöskään tunne vihaa jos ajattelen hänen seurustelevan jonkun kanssa :D

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   13.6.19 12:41:16

Tein toisen tinderiprofiilin jotta näin tykkäilikö vielä muista tytöistä

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   13.6.19 12:42:38

Teen samaa kuin aloittaja :D puhelimella en uskalla facea kyylätä koska ei olla kavereita siellä, etten vahingossa tykkää jostain ja jää kiinni, koneella helpompaa :D

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   13.6.19 12:44:16

Ai niin ton Tinder jutun oon myöskin tehnyt :D

"puhelimella en uskalla facea kyylätä koska ei olla kavereita siellä, etten vahingossa tykkää jostain ja jää kiinni, koneella helpompaa :D"
Totta tuokin :D

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   13.6.19 12:45:03

Ihanaa huomata että edes muutama muu harrastaa samaa <3

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   13.6.19 13:02:57

Mä aina ajattelen että tänään käyttäydyn kun normaalit ihmiset, mutta ehei, pakko edes vähän vilkaista.. :D

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   13.6.19 13:05:04

"Mä aina ajattelen että tänään käyttäydyn kun normaalit ihmiset, mutta ehei, pakko edes vähän vilkaista.. :D !
Ihan sama täällä :D tänään en.. ja sitten taas :D

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   13.6.19 13:05:31

Mä olen päättänyt, että en lähde kyttäämään someja ym. tän hetken ihastuksen kanssa. Vaatii kyllä tahdonvoimaa :D Mutta yritän kyllä muutenkin päästä yli, mutta perhana kun tuntuu että kaikki valinnat mitä teen liittyy jotenkin tähän ihastukseen (esim. mitä vaatteita puen päälle, minkä väriseks lakkaan kynnet, mitä musiikkia kuuntelen)...

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   13.6.19 13:09:53

Olen, onneksi jo ohi niin kehtaa tunnustaa.

Olin pakkomielteisesti rakastunut mieheen ja näin myöhemmin tiedän, että samoin mies minuun.

Mä tein feikkiprofiileja deittisivustoille ja katoin ottaako täkyn. Tsekkasin pakkomielteisesti miehen faceprofiilia, sen kavereiden ja exien. Kerran kun tiesin miehen olevan kylässä kaverillaan mun lähellä, "lenkkeilin" sen kämpän edessä 3 tuntia edestakaisin odottaen että mies tulee ulos ja näkee mut. Kerran jopa stalkkasin tän kaverin rivarin takapihalla pimeessä, että sain katsella mun rakasta.

Ihan kauheeta!!

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   13.6.19 13:21:02

Melkein alan toivoa että Heissu ois mun ihastus, ei nolottais niin kovin jos sattuu jäämään kiinni :'D

Kolme tuntia kun lenkkeilee ihastuksen takia, niin siinä kunto kohoaa!

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   13.6.19 13:39:46

Minulla on, ja hullummalta tämä kuulostaa kun kerron, että minulla on edelleen tähän ihmiseen pakkomielle vaikka ei olla juteltu kahdeksaan vuoteen. :D En kuitenkaan stalkkaa häntä sairaalla mielellä tai mitään, mutta aina välillä seurailen Facebookissa juttujaan (ei olla kavereita siellä mutta profiilinsa on julkinen) ja koska minulla on hänen puhelinnumeronsa, pystyn seuraamaan milloin on ollut paikalla whatsapissa jne. Hänellä ei mene kauhean hyvin elämässään ja haluaisin kysellä kuulumisia, mutta en vain kehtaa.

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   13.6.19 13:47:31

Eheh, eihän sitä koskaan tiedä ;) :D

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   13.6.19 13:48:04

S miksi et kehtaa? Laita ihmeessä viestiä, voi hyvinkin olla että ilahtuisi kovin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.6.19 14:09:34

Vaikka ja mitä.. Puhunut tavallista lujempaa, koska olen toivonut ihastukseni kuulevan ja rakastuvan minun hauskoihin juttuihin ja ihastuttavaan ääneen. Pyrkinyt korkeampaan asemaan, että ihastukseni ihailisi osaamistani. Hengaillut liian pitkiä aikoja jossain odottamassa, jos hän sattuisi tulemaan paikalle. Itkenyt itseni uneen lukemattomia kertoja.

Lähettäjä: Joopa 
Päivämäärä:   13.6.19 14:14:53

Pakkomielle henkilöön, joka on kuollut, jo ennen minun syntymääni. Näyttelijä.

Olisi nykyään reilusti yli 100-vuotias. Mahkuja ei ole...

YouTubesta katson pätkiä, selaan valokuvia, luen juttuja.

Olen matkustanut toiseen maahan, että näen esineitä jotka kuuluivat hänelle.

Jos ihastus on elossa niin tulta päin vaan! Ei se paljoa kirpaise jos saa pakit, sitten voi vaikka vaihtaa kohdetta.

Lähettäjä: jaa 
Päivämäärä:   13.6.19 14:22:25

Joopa: nyt kiinnostaa, kuka :o

Olen käyttänyt naurettavan paljon aikaa laittautumiseen joka aamu. Kerran käytin ruokatunnin siihen, että kävin ostamassa ripsivärin. Olin unohtanut meikata ja pelkäsin, ettei ihastukseni tykkäisi ripsettömästä naamastani :D Ketä ihastuminen ei tekisi jotenkin hulluksi.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   13.6.19 14:26:25

Heissu, voi toki olla, että ehkä ilahtuisi, sillä ennen kun lopetettiin yhteydenpito, meillä oli kyllä tunteita puolin ja toisin. Kyse on siis eksästä, joka on sinkku (edelleen, minun jälkeeni ei käsittääkseni ole ollut parisuhteessa), ja kun itsekin nykyään sinkkuna elelen, voisi ehkä ottaakin yhteyttä. Parisuhdetta en enää hänen kanssaan halua, mutta olisi kiva muuten olla taas puheissa hänen kanssaan. Mukava ja ihana tyyppi. :)
Mutta jotenkin, äh, en vaan kehtaa laittaa viestiä. Monet kerrat on pitänyt laittaa viestiä ja etenkin alkoholin vaikutuksen alaisena olen meinannut soittaa hänelle, mutta onneksi en ole sitä tyhmyyttä tehnyt. Selvinpäin sitä pitää olla jos yhteyttä haluaa ottaa, mutta selvinpäin olen valitettavasti hemmetin arka. :( Hitto soikoon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.6.19 14:54:39

S, viestiä vaan, että tuossa joku päivä muistuit mieleen ja ajattelit kysyä, miten nykyään hurisee.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   13.6.19 19:07:26

Heissu, ei tiedä ei, mutta erittäin epätodennäköistä :D

Lähettäjä: sss 
Päivämäärä:   13.6.19 20:23:55

20v takainen muutaman yön hoito, eipä juuri sen jälkeen olla tekemisissä oltu mutta face/instakavereita kyllä ollaan. Kumpikin ollaan sinkkuja.
-stalkkaan toki profiilin päivittäin
-aloitin lenkkeilyn kun tajusin missä mies käy treenaan, useita kertoja viikossa teen 10km pururatalenkin -useimmiten näen miehestä kaukaa vilauksen :)
-joskus iltaisin ajelen autolla hänen kämpän ohi ja katson onko valoja (asuu n.2okm päässä eli sairasta joo..kun ei sinnepäin muuta asiaa)

Lähettäjä: Kannattaa 
Päivämäärä:   13.6.19 20:46:09

Sss, törmää vahingossa ja vie mies sänkyyn...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.6.19 21:10:30

Voi helkkari, kyllä. Kaikki nämä yllä mainitut ja myös joka aamu mietin vaatteet siltä pohjalta, että jos nähdään. Nähdään ehkä joka toinen kuukausi. Välillä nauran itselleni, välillä säälin itseäni.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   13.6.19 21:16:08

Joo tuo pukeutuminen kans, en monestikaan ole ollut yhtä huoliteltu kuin silloin, kun tiedän että nään ihastusta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   13.6.19 21:21:01

Onko nämä teidän osalta menny ohi koskaan? Mulla ei ole sitten teini vuosien ollut tällaista.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   13.6.19 23:12:01

Aiemmin kun näin kävi, se meni aika nopeasti ohi.
Tämä ei tunnu menevän ohi millään.

Lähettäjä: Ei omillaan 
Päivämäärä:   14.6.19 00:10:43

-Stalkkaan fb-profiilia (aivan liikaa)
- mies muutti toiseen maahan ja itkin sitä varmaan kuukauden
Olen jutellut hänen kanssaan muutaman kerran vuosia sitten.
Ei normaalia.....

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   14.6.19 08:45:27

Hitto tästä päivästä eteenpäin taistelen päivä kerrallaan.. ei urkkimista, ei kurkkimista...

HAH, saa nähdä kauanko menee ennenkuin sorrun :D
Meidän pitäs tehdä semmonen vertaistukiketju niinkuin laihduttajilla ym on.. päivä 1, päivä 2 päivä 3 REPSAHDUS, päivä 4...
:D

Lähettäjä: hui 
Päivämäärä:   14.6.19 08:56:51

Minusta sss on tosi pelottava. Sen oloinen, että jos miehellä olisikin lenkillä mukanaan joku nainen, niin sss kävisi puhkomassa miehen autonrenkaat tai myrkyttämässä naisen koiran.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   14.6.19 14:28:20

Äääääh, oispa rohkeutta tunnustaa :( :D

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   14.6.19 14:46:43

Mitä siinä menettää jos tunnustaa.. korkeintaan menettää jos ei.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   14.6.19 14:48:24

Eihän siinä mitään menetä. Ei vain uskalla.

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   14.6.19 14:54:28

Mä niin tiedän tuon tunteen ettei uskalla.
Yhden ainoan ihmisen kanssa olen tehnyt sen, että tunnustin tunteeni vaikken tiennyt onko toisella mitään tunteita.
En tiedä oliko siitä hyötyä vai ei mitä meihin tulee enkä tänä päivänäkään tiedä oliko tunteita hänen puoleltaan mutta.. jotenkin itselle tuli rohkeampi olo että hitto vie, MINÄ olen uskaltanut tunnustaa tunteeni toiselle ensin ja vaikka en tiedä onko toisella tunteita minua kohtaan.
Toivottavasti ko hlö osaa joskus arvostaa sitä, että minä pieni paljastin hänelle sisimpäni saamatta kuitenkaan varsinaisesti vastakaikua.

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   14.6.19 16:03:30

Ensimmäinen päivä, ensimmäinen repsahdus :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.6.19 16:21:19

Juuri kiljaisin kun kuulin hänen olevan tulossa samaan paikkaan saunomaan. Sekasaunomaan. Voi jestas, mitähän tästä tulee!

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   14.6.19 16:22:55

Sekasaunomaan.. ainakin riittää silmäniloa ;)

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   14.6.19 19:47:49

Minäpä en oo repsahtanut, kun nähtiin ihan livenä :D

Lähettäjä: Vielä mietin 
Päivämäärä:   14.6.19 19:50:09

Entäs se appi jolla näkee kuka on stalkannut insta kuviasi? Siis ne jotka eivät seuraa sua instassa? Entä fb, näkeekö kuka on katsonut profiiliasi?

Lähettäjä: Ln 
Päivämäärä:   14.6.19 19:52:27

Faceen on oma appi.exä käy lähes päivittäin ja naapurin runkkari :D

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   14.6.19 19:52:51

Ymmärtääkseni tuollaista oikeasti toimivaa ei ole olemassakaan?

Lähettäjä: Vielä mietin 
Päivämäärä:   14.6.19 23:27:44

Mitä nuo apit ovat? Siis nimeltään?

Lähettäjä: Mysteeri 
Päivämäärä:   14.6.19 23:54:33

En mä edes muista koska mulla olisi ollut salainen pakkomielteinen ihastus :D ehkä se on hyväkin, kun olen ollut lähinnä parisuhteissa.
Ei ole vielä ikävä moisia tuntemuksia, en vaan nyt edes jaksa ajatella kiinnostuvani jostain noin, mutta tunnistan kyllä asian mistä puhutaan.

Ei mulla siis mitään annettavaa aiheeseen ole, ehkä tulin vaan elämään sitä asiaa muiden kautta.

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   15.6.19 00:35:22

mikään ei ole niin järkyttävää kuin karvaton pinppi.

Lähettäjä: notnow 
Päivämäärä:   15.6.19 07:16:16

Teillä sentään on facet yms missä stalkata. Itse ihastunut työpaikalla vanhempaan mieheen jolla ei mitään someprofiileja ole. Töissäkin nähdään yleensä vain pikaisesti ja yritän vältellä etten tuijottaisi jatkuvasti, mutta hankalaa on.

Lähettäjä: Ilaria 
Päivämäärä:   15.6.19 12:55:48

Just tirautin itkut, kun ajattelin tilannetta kun menen urallani eteenpäin ja yhteistyömme loppuu. Eikä tämän tapahtumisesta ole mitään faktaa pöydässä. 😄

Ja tiedän monta päivää on siitä, kun salaman lailla häneen ihastuin. 506. 🤪

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   15.6.19 15:07:04

Mutta helpompaahan se on, kun ei ole sometilejä mitä kyylätä.

Lähettäjä: notnow 
Päivämäärä:   15.6.19 17:58:28

"Mutta helpompaahan se on, kun ei ole sometilejä mitä kyylätä."

Joo ehkä tää menee nopeammin ohi. Mutta oishan se kiva haikaillen tuijotella kuvaa. Niin sitten tosiaan ei kasvotusten tarttis toljotella, koska luulen että touhuni alkaa olla aika läpinäkyvää. Vaikka koitan olla hyvin luontevasti.

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   15.6.19 18:36:30

Tuosta päivien laskemisesta tuli mieleen että mullakin on yksi työkaveri joka luultavasti on jäämässä pois. siitä on jo kaksi vuotta ja kolme päivää. salama kirkkaalta taivaalta tai tuli kuin puuntakaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.6.19 18:47:05

Ei ole olemassakaan semmoista appia, joka näyttäisi että kuka on katsonut facen tai instan profiilia.

Lähettäjä: Epätoivo-Elli 
Päivämäärä:   15.6.19 19:23:16

Juu näin parisuhteessa olevana ihastuin yhteen asiakkaaseen (tai tietysti siihen mielikuvaan mikä hänestä muodostui). Nimeäkään en tiedä, työpaikan vaan... itse olin kaupan myyjänä silloin ja pariin vuoteen en ole enää ollut samassa työpaikassa. Silti joskus mietin tuota ihmistä, miten hänen näkemisestään tuli aina hyvälle mielelle ja juteltiinkin aina silloin tällöin. Ja stalkkaan joskus sen firman fb-sivuja, jossa hän oli töissä, tai sen kylän ryhmää, josta hän oli kotoisin ja koetan etsiä tykkäyksistä nimeä kasvoille. Epätoivoista todella! Mutta tuli mukava olo pelkistä kuvitelmista ja ihan siitä "vipinästä" minkä hänen näkemisensä sai aikaan, vaikka tiesin ettei se ikinä etenisi mihinkään!

Lähettäjä: Ifiroggk 
Päivämäärä:   15.6.19 20:04:41

Minä stalkkasin joskus someissa eksiä. :D

Viimeisimmän ihastuksen kanssa seurustelen, voin ihailla ja lääppiä ihan livenä. ;)

Lähettäjä: pölhö 
Päivämäärä:   15.6.19 20:22:46

- Kyttään milloin on aktiivisena Facebookissa
- Katson millasista jutuista on Instagramissa tykkäillyt (tätä harvemmin)
- Tyypin talon ohi ajaessa (tätäkin tapahtuu harvemmin, ehkä kerran viikossa, en siis mitenkään tarkoituksellisesti ajele hänen talonsa ohi :D) vilkaisen onko hänen autonsa pihassa eli toisin sanoen että onko todennäköisesti kotona

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   15.6.19 20:58:07

Lohdullista, että meitä stalkkaajia on enemmänkin :D

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   16.6.19 19:36:01

Miten muotoilisitte viestin, jossa tunnustatte ihastuneenne?
Oon tän päivää pohtinut ja ajatellut että haluaisin tunnustaa, mutta en tiedä mitä kirjoittaa. Kasvotusten ei ole mahdollista tehdä muutamaan viikkoon, ja siihen ei varmasti pokkaakaan olisi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.6.19 19:56:04

Eheh: kirjoita "olen ihastunut sinuun". Sitten se on tehty, ku laastarin irrotus

Lähettäjä: projekti 
Päivämäärä:   16.6.19 19:58:59

Mies: millä alalla sinun ihastuksesi työskentelee?

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   16.6.19 20:51:33

Jos kertosin niin joku voi tunnistaa mutta älysin sinut tänään kyllä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.6.19 22:00:19

Mä luulen että mun pakkomielle alkoi tänään. Vuosiin ei ole tällanen hulluus iskenyt, varmaan melkein teininä viimeksi. Niin tänään töissä sitten asiakkaana oli sellanen mies että meinasi naama revetä kun hymyilin hänelle siihen malliin :D hänkin jutteli mielellään ja innostuneen oloisena pitkän pätkän kanssani ja jopa oli jotain onnetonta flirtin poikasta, mutta en tiedä hänestä silti muuta kuin millä paikkakunnalla asuu. Tietysti mahdollisimman kaukana minusta, oli lomareissulla. Töissä kun olin niin en oikein voinut henkilökohtaisia kyselläkään. Mutta jäi aivan pelottava ikävä heti kun hän lopulta melkoisen viivyttelyn jälkeen lähti, meinasin juosta perään kun katselin hänen lähtevän.

En tiedä hänen nimeään, en tiedä mitään millä etsiä somesta jos edes on somessa, en voi koskaan löytää häntä. Sinänsä varmaan parempi niin mutta kauhealta tuntuu kun en yleensä ihastu keneenkään koskaan, ja nyt sitten sekunneissa iski täyden hulluuden päälle.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   16.6.19 22:53:46

Tuntuu jotenkin vähän liian tönköltä vain sanoa "olen ihastunut sinuun" mutta sitten taas luulen antavani itsestäni tosi epävarman kuvan aloittamalla "anteeksi mutta en voi olla tunnustamatta että.."

Voi, jos piste saisikin yhteyden tuohon tyyppiin. Mutta jos ei tiedä nimeäkään niin vaikeahan se on etsiä.

Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   17.6.19 00:09:33

Ai luoja, en ehkä kehtaa edes kertoa...
Aloittajan mainitsemat facekyttääminen ja nimen googlaaminen olivat aivan arkipäivää ja pikkujuttuja.
Edellä mainittujen lisäksi hankin prepaid in, josta välillä soittelin mykkäpuheluita ihan vain kuullakseni äänen. Ja myönnettäköön, että kerran lähetin miehen silloiselle avopuolisolle jonkinlaisen melko paljon tulkinnan varaa jättävän viestin (tätä häpeän eniten.)
Kyttäsin keikkakalenteria ja osuin mukasattumalta "työmatkalle" samaan kaupunkiin. Kirjoitin romaanin mittaisia kirjeitä, jotka aina lopuksi poltin.
Näitä löytyy ja oikeastaan niin sekopäinen ihastuminen ei enää ollut edes kivaa, vaan kamalaa. Elin vain siitä, että odotin seuraavaa kertaa jolloin miehen näkisin. Millään muulla ei ollut merkitystä.

Ja arvatkaa mikä on hulluinta... Olemme naimisissa nykyään. Ja minäkin olen jo huomannut, että ihan tavallinen kuolevainen se on lojumaan jäävien likasukkiensa ja muiden virheidensä kanssa :'D

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   17.6.19 09:46:22

^ Oletko kertonut miehellesi mitään näistä?

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   18.6.19 01:48:56

Muakin jäi kiinnostamaan kerroitko miehelle tempauksistasi? :D

Mä en vieläkään olen tunnustanut. Kirjoitin jo viestin parikin kertaa mutta poistan sen, koska jänistän sitten lopulta.

Lähettäjä: Xx 
Päivämäärä:   18.6.19 07:31:30

Mä myös kyttään fb, kyttään milloin paikalla ja tuijotan mssengerkuvaketta =D. Niin ja otan myös ss hänen kuvistaan jotta voin suurentaa ja katsella oikein huolella. Ei herranen aika. Ja ihan aikuinen ihminen olen.

Lähettäjä: Heissu 
Päivämäärä:   18.6.19 08:32:34

^ Ai hitto, tota mäkin teen että otan esim kuvakaappauksen jostain että voin suurentaa kuvan ja katsella oikein kunnolla :D
Me ollaan ihanan sekoja :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.6.19 17:18:35

Tunnustakaa nyt hyvät ihmiset tunteenne kun te sentään tiedätte kuka on kyseessä! :D

Sain tänään vähän lisää tietoa tuosta mun mysteerimiehestä, mutta ei vieläkään mitään minkä avulla löytäisin hänet. Mutta nuo tiedot sai mut kuitenkin ihastumaan häneen entistä järjettömämmin, eli ei hyvin mee!

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   21.6.19 15:36:26

Tunnustaisin jos uskaltaisin, pelkästään hyvän juhannuksen toivottaminen tuntuu vaikealta ajatukselta kun me ei noin muuten edes juurikaan toisillemme mitään kirjoitella. Tulis vähän puskista ehkä. :D

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   12.7.19 00:48:41

Pakko käydä täällä vähän purkamassa höyryjä. En osaa lopettaa profiilin kyttäämistä, en vaikka miten päättäisin. Samaan aikaan tekisi mieli laittaa kaveripyyntö mutta en piru vieköön uskalla, vaikka asiassa ei mitään pahaa sinänsä olisikaan.
Menisipä tämä ohi jotta voisin taas ajatella järkevästi.

Lähettäjä: Eve 
Päivämäärä:   12.7.19 05:15:07

Kyttäsin sen tinder-profiilia nähdäksesi vaihtuuko kilometrit, eli käykö se selaamassa, sen jälkeen kun vaihdettiin numerot ja siirryttiin juttelemaan wapiin :D sitten aina petyin jos se oli ollut paikalla

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.7.19 07:54:43

Se mihin rakastuin, myös kuoli, tai oikeastaan näin sen todellisen ihmisen kun vietettiin aikaa porukassa, missä oli muitakin, rakkauteni muuttui ihan kamalaksi ja toiseksi ihmiseksi. En kaipaa enemmänkin Karttelen niinpaljon kuin pystyn. Olen itselleni vihainen, miten olen voinut rakastaa niin vääränlaista ihmistä, joka halusi minulle kerta toisensa jälkeen vain pahaa. Ensin en uskonut asian olevan näin, mutta aloin tutkiskella hänen käytöstään ja kyllä, mitä enemmän pystyi tietäni hiekottaa, sitä myös teki. Ei enää koskaan vahingoittavaa rakkautta elämääni!

Lähettäjä: nolo 
Päivämäärä:   12.7.19 08:26:22

Mun uusin pakkomielteinen ihastus on mun työkaveri. En tiedä, mistä helvetistä yhtäkkiä keksin, että HÄN on ihana. Olen ollut samassa työpaikassa kohta viisi vuotta, ja tämä työkaveri on ollut vähintään yhtä kauan töissä, enkä kyllä aiemmin ole ollut tästä ihmisestä kiinnostunut. Vasta nyt kesällä... Hormonit ehkä hyrrää tai jotain? :D Olen nyt alkanut laittautumaan enemmän töihin ja yritän eksyä samalle "reitille" työkaverin kanssa päivittäin että vaan näkisin häntä edes tervehdyksen verran.
Tyyppi on sinkku mutta mua 20 vuotta vanhempi eli ei suhteesta mitään tulisi enkä ehkä haluaisikaan, mutta sellaisena salaisena ihastuksena häntä nyt pidän. Ihan kamalaa, kun mietin vain häntä. Huhhuh.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   12.7.19 08:27:58

Kyttäsin sen tinder-profiilia nähdäksesi vaihtuuko kilometrit... Eikös ne kilsat vaihdu sen mukaan jos ihminen liikkuu? Jos on siis koko ajan kirjautuneena?

Lähettäjä: Eve 
Päivämäärä:   12.7.19 17:29:34

J, sijainti päivittyy kun avaa sovelluksen, ei muutu liikkeen mukana. Jos avaat sovelluksen kuopiossa ja suljet sitten (ei tarvitse kirjautua ulos) voit käydä vaikka afrikassa välillä ja tinderissä on sen ajan paikkana kuopio, kunnes taas avaat sovelluksen uudestaan. Jos sovelluksen avaaminen tapahtuu matkan aikana afrikassa, paikaksi päivittyy afrikka. Eli jos itse tarkistan miehen sijainnin aina kotonani, näen onko hän avannut tinderin jossain muualla kuin siellä, missä oli edellisen kerran viestitellessämme. Tai olishan se voinut liikkua tasan saman kilometrimäärän vastakkaiseen suuntaan minusta, tai jos kävisi aina kaikki muut tinder-keskustelut ja selailisi aina samassa paikassa niin sitten en tietenkään saisi tinderin käyttöä näin selville :) Näin tämä meni ainakin vielä jonkun aikaa sitten kun tinderiä käytin.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   31.7.19 01:29:58

Löytyihän tämä vielä.

Tuntuu että olen jollain tavoin päässyt yli ihastuksesta koska ei olla nähty nyt lainkaan. Tiedän kuitenkin että jossain vaiheessa piakkoin taas nähdään, jännä nähdä miten sitten käy, tuleeko tunteet takaisin vai ei.

Tämän ajan olen ajatellut miestä kyllä mutta nyt esimerkiksi kahteen viikkoon ole hänen faceprofiiliaan kytännyt, vaikka mieli tekisi laittaa kaveripyyntö ja yrittää jutella jotain.

Lähettäjä: Tuomas 
Päivämäärä:   31.7.19 11:27:34

Hienoa etten ole ainoa, jolla ajatukset pyörivät jonkun henkilön ympärillä. Mulla on 4 sellasta. 1 miespuolinen kaveri, ei missään nimessä mitään seksuaalista, jonka kanssa oli takavuosina paljon yhteisä työ ym juttuja. Hiipui sitten ystävyys ja jäi ajatusmadoksi. Eka tyttöystävä nuoruudesta ponnahtaa aikaajoin ajatuksiin mutta ei häiritsevästi. Entinen työkaveri, nuorempi nainen, jonka kanssa flirttailtiin mutta ei seurusteltu. Nyt jo taka-alalla mutta aiemmin jopa jumittui ajatuksiin häiritsevästi. Viimeisin on elämäni nainen jonka kanssa oli etäsuhde pitkän välimatkan tähden. Tavattiin aina kun mahdollista ja sovittiin hyvin yhteen. Nainen lopetti viestittelyn ja hän jäi jumiin ajatuksiin "Heissun" kuvaamalla tavalla. Voisin tietysti kysellä kuulumisia mutta siinä saattaisi illuusio kadota, jos hänen elämä uuden kumppanin kanssa olisikin ihan superia. Ajatusten ei pidä kuitenkaan antaa tehdä pesää.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   31.7.19 23:54:45

"ajatusten ei pidä antaa tehdä pesää"
Näinhän se on, helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty.

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   2.8.19 03:03:27

Eikös pakkomielteisyys ole joku sairaus. Hävettää olla pakkomielteinen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.8.19 03:32:37

Suurin osa mun ihastuksista on julkkiksia, mutta kuitenkin joskus harvoin ihastun myös räjähtävästi ihan "oikeisiin", siis ihmisiin jotka ovat fyysisesti läsnä edes vähän mun elämässä.

Mua välillä ärsyttää jos saan jotain vihiä et ihastus vois seurustella toisen kanssa. Epätoivossani joskus myös aattelen et homohan sen oltava, koska ois helpompi niellä se et se se seurustelis toisen miehen kans, kun naisen. :D
Kuvittelen ihastuksen joka ilta viereen kun oon menossa nukkumaan ja halaan tyynyä. Helposti yleensä myös kiinnostun samoista jutuista ja mulle tulee hirvee inspiraatio opetella niitä uusia asioita jne.

Mutta toisaalta näen enemmän hyviä puolia ihastumisessa. Mulla on ADD ja normaalisti oon jotenkin tosi laiska, ja en saa mitään aikaseks. Mut sit ihastuneena mulla lähtee varmaan hormoonit kiertämään tai jotain, ja käynkin joka päivä lenkillä, inspiroidun tekemään uusia juttuja, varsinkin kaikkia taiteellisia joihin saan sit purkaa sitä omaa ihastunutta mieltäni, niin synkkiä kuin ruusuisiakin ajatuksia.

Nytkin kauhee ihastus päällä ja toisaalta tykkään kyllä tästä tilasta kun normaali arkikin alkaa tuntua vähän ruusuisemmalta. Tosin sit kun tajuaa sen lopullisen tuomion ettei toista voi koskaan saada niin iskee masennus, mut sen aika on ehkä sit :D

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   2.8.19 06:28:10

Tämä viimeinen pisterivin kirjoitus oli kuin minulta. Just noin mutta lisäksi toivon näkeväni hänen kanssaan samaa unta jossa otaisiin molemmat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.8.19 07:23:46

Tein Tinder profiilin nähdäkseni löydänkö häntä sieltä.
Kollasin Facebookin läpikotaisin, selvitin kaikki sukulaiset mitä sieltä löysin.
Katsoit ketkä naispuoliset ovat tykänneet hänen kuvista ja päivityksistä.
Loin feikkiprofiilin instagramiin ja kyyläsin niin kauan, kunnes laittoi yksityiseksi enkä kehdannut pyytää seuraamista.
Hankin tiedot auton rekkarista.

Kuulostaapa tosi kamalata näin jälkikäteen ajateltuna :D tämä ihastus siis jo ohi mennyt ja hänkin kuulemma onnellisessa parisuhteessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.8.19 07:26:37

Ei ole pakkomielteinen ihastukseni vaan ainutmies kenen kanssa haluan mennä naimisiin!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.8.19 09:53:25

Oon ihastunut yhteen naiseen työpaikallani. Siitä päivästä lähtien kun näin hänet ekan kerran kaksi vuotta sitten töissä niin se oli menoa. Kyttään hänen face ja instagram tiliä useasti... Ja haluaisin nähdä hänet aina niin et oltaisiin kahdestaan ja sais katsoa häntä silmiin. Siinä on aina jotain outoa latautuneisuutta... Yleensä vaan katsotaan aika pitkään toisiamme silmiin ja on hiljaista... Mut sit yleensä siitä tulee niin kiusallista et lähtee vaan tilanteesta pois koska me ei olla työn puolesta tekemisissä juurikaan kuin satunnaisesti... Ja oon niin ujo etten kestä. :( en silti usko että tää nainen olis muhun ihastunut.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   3.8.19 21:41:40

Kaikkea sitä ihminen ihastuneena tekeekin :D

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   4.8.19 16:26:47

Joo tulee hölmöiltyä.

Lähettäjä: Sirkku 
Päivämäärä:   4.8.19 17:12:09

Ex-työkaveri, ollaan kumpikin naisia ja vuorovaikutuksemme on aika flirttiä ajoittain. Ollaan vieläkin tekemisissä vaikkei samassa typaikassa ollakaan, mutta en ole vielä uskaltanut tehdä rohkeampaa aloitetta... Ajattelen kyllä häntä joka päivä, joten voitaneen laskea pakkomielteiseksi. Aikaisempaa kokemusta naisista ei mulla ole!

Lähettäjä: Tuomas 
Päivämäärä:   4.8.19 19:18:33

""ajatusten ei pidä antaa tehdä pesää"
Näinhän se on, helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty."

Eihän sitä helpoksi voi väittää, kun molemminpuolin on ajateltu viettää loppuelämä jossainkohti yhteisessä taloudessa. Nainen sitten pitkän välimatkan takia onkin jo alkanut seurustella lähikaupan miesmyyjän kanssa. Niin klisheistä muin se onkin mutta aika tämänkin asian hoitaa. Ei ehkä kokonaan unohdu mutta jää ikäänkuin taka-alalle.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   5.8.19 00:04:04

Miksi et ottaisi kuitenkin yhteyttä ja kysyisit mitä kuuluu?

Lähettäjä: Tuomas 
Päivämäärä:   5.8.19 07:49:28

"Miksi et ottaisi kuitenkin yhteyttä ja kysyisit mitä kuuluu?"

Voisin tietysti laittaa mitäkuuluu- viestin. Muttamutta. Lähtisikö prosessi alusta,
jos vastauksena olisi kuinka superihana ja varakas uusi kumppani voikaan olla? Ehkä se voisikin lopettaa stalkkaamisen. Vaikka voisihan suhteen lopettanutkin laittaa mulle viestin.

Lähettäjä: Löpö 
Päivämäärä:   5.8.19 08:06:37

Aivan ihastunut Theo Jamesiin. Katsoin kaikki hänen leffansa päivässä.

Mut noi teidän touhut kuulostaa kyl oikeesti hullulta. Ja mä oon kuvitellut itseäni hulluksi kun saatan laittaa tuntemattomalle viestiä ett olis kiva tutustua. Mut ett sen jälkeen stalkkaamaan. Huoh.. En todellakaan..

Lähettäjä: Ainokainen 
Päivämäärä:   5.8.19 09:13:24

Rakastuminen on just tuollaista. Toinen valtaa ajatukset siten ettei sinne juuri mitään muuta mahdu, vaan toista ajattelee aivan koko ajan. Kaikki rakkauslaulut kertovat hänestä. Toisen huonot puolet näyttäytyvät mitättömiltä ja hyvät puolet tekevät hänestä täysin uniikin ja korvaamattoman. Erityisesti, jos tulee kokemus siitä että on kohdattu tunnetasolla, ollaan sielunkumppaneita.

Sellainen laittaa pään niin sekaisin että enemmän mua harmittaa niiden puolesta jotka eivät ole rakastuneet sillä tavoin että järki juoksee karkuun. Kyllä kaikkien pitäis saada edes kerran elämässään kokea se.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.8.19 09:17:40

Mutta jos on taipuvainen rakastumaan sellaisiin, jotka eivät ole hyväksi, päinvastoin.
Olen tunnelukkojen uhrina nyt... täytyy yrittää vapautua tunnelukoista, niin saa vapaampaa , aidompaa ja oikeaa rakkautta osakseen.

Lähettäjä: Ainokainen 
Päivämäärä:   5.8.19 09:49:02

Piste: Kaikilla meillä on tunnelukkoja mutta niistä pystyy vapautumaan. Itse oon tehnyt ison työn niiden kanssa ja nykyisin ne eivät enää onneksi määrittele mua.

Olen itsekin koko ikäni rakastunut miehiin jotka eivät ole mulle aina olleet hyväksi. Siinä tapahtuu joku tunnistamisen kokemus ja yhteiset kokemukset auttavat ymmärtämään toista. Mä luulen että olen etäisen isäsuhteen vuoksi aina rakastunut miehiin joilla on vaikeuksia sanoittaa tunteitaan ja he välttelevät aidosti läheistä suhdetta, koska pelkäävät hylkäämistä. Tää aiheuttaa sen että nää miehet ovat aina olleet etäisiä ja mä olen ollut se rakkauden kerjäläinen. Lopulta kyllästyin siihen että mies ei pysty omien haasteidensa vuoksi kohtaamaan mua kuten koen tarvitsevani. Nyt olen parisuhteessa jossa mies opettelee puhumaan. Ja osaa sen jo nyt paremmin kuin kukaan aiemmin. Mulla siis oman käyttäytymisen ymmärtäminen auttoi vapautumaan haitallisista tunnelukoista ja nykyisin olen parempi kumppani sen vuoksi ja osaan myös vaatia parisuhdetaitoja toiselta.

Meni vähän ohi aiheen mutta nuo lukot ovat niin tärkeä aihe että halusin vastata sulle. Kaikki työ minkä jaksat itsesi kanssa tehdä, palkitsee monin kertaisesti. Kaikkea hyvää matkallesi, ota se vastaan mielenkiintoisena haasteena ja nimenomaan matkana omaan itseen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.19 19:18:49

Voikohan tällaista pakkomiellettä olla ilman että on rakastunut. Mä ajattelen jatkuvasti erästä ja jopa vähän stalkkailenkin. Silti tuntuu siltä etten ole kiinnostunut. Hullua :D

Lähettäjä: Tuomas 
Päivämäärä:   5.8.19 19:35:14

"Voikohan tällaista pakkomiellettä olla ilman että on rakastunut. Mä ajattelen jatkuvasti erästä ja jopa vähän stalkkailenkin. Silti tuntuu siltä etten ole kiinnostunut. Hullua :D"

Voi olla. Jotkut ihmiset on keskenään ikäänkuin sielunkumppaneita. Voi siinä olla muutakin.

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   5.8.19 22:09:08

En jotenkin osaa kuvitella tilannetta jossa stalkkaisin ketään ilman että siihen liittyy jotain tunteita.

Lähettäjä: jik 
Päivämäärä:   5.8.19 22:33:00

Työkaveri. Monta vuotta katsellut ja miettinyt mikä on miehiään. Sosiaalinen media ei kerro juurikaan, ei saa irti kaivelemalla. Pitkiä katseita vaihdettu ja muutama sana vaihdettu, silti ei (kumpikaan) saanut aikaseksi enempää..

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   5.8.19 23:48:30

Jiik, tunnetteko hyvin? Meinaan jos pyytäisit sitä vaikka kahville?

Lähettäjä: killi 
Päivämäärä:   6.8.19 14:54:32

Joskus kun olin ihan hullun lailla rakastunut, niin kuljin pitkin kaupunkia etsien ihastukseni polkupyörää. Tein tätä iltaisin koska tiesin hänen muutamat kantabaarinsa, niin kävelin niiden väliä edestakaisin ja toivoin että hän olisi lähtenyt käymään parilla ja voitaisiin "sattumalta" törmätä. Aika epätoivoistahan se oli, mutta oltiin kyllä sitten hetken verran suhteessakin. Siitä ei tullut mitään, mutta hyviä ystäviä olemme edelleen :)

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   6.8.19 23:08:47

Jotenkin tuntuu että on pakkomielle ja tuntuu myös siltä että elämästä puuttuu se jokin joka tekisi minut onnelliseksi,iloiseksi. Haluaisin laulaa ja nauraa ja lentää. Sydämmessä tuntuu tyhjä kolo johon hän kuuluu. Hän on mennyt piiloon. Aurinko hän oli(on) . Tule pois piilosta,please.joo , pimee.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.8.19 23:18:28

Herätä aurinkosi!

Lähettäjä: Eheh 
Päivämäärä:   7.8.19 01:38:16

Ihastuessa siis tulee liikuttuakin enemmän kun etsii mahdollisuutta törmätä toiseen. Minulla sitä iloa ei valitettavasti (onneksi) ole. :D

Lähettäjä: jik 
Päivämäärä:   7.8.19 21:23:11

Eheh, töissä pyöritty samojen tehtävien ympärillä monta vuotta. Ketjun innoittamana pyysin ja kävin herran kanssa kahvilla, vaikea tapaus.. Ei anna itsestään paljon irti mutta juttu meidän välillä luisti, itsellä perhosia vatsassa.. Hieman omanlainen persoona mutta mielenkiinto vain kasvaa kun kaikki ei tule hopeatarjottimella. Lomaa olisi vielä jäljellä, nyt tarvisi vain keksiä "tekosyy" uudelle tapaamiselle..

Lähettäjä: Hyppy 
Päivämäärä:   7.8.19 21:37:53

Olen viime päivinä aivan liikaa vilkuillut työkaveria. Salaa toki, ettei hän hoksaa. Hiljainen, todella tunnollinen kaveri, joka ei oikein koskaan jutustele kenenkään kanssa. En siis tiedä hänestä juuri mitään. Enkä aio tehdä asian eteen mitään, koska en halua ahdistella häntä.
Yritän tässä juuri sanoa itselleni, etten saa googlata hänen nimeään. :D somet olisi jo katsottu jos niitä olisi.