Lähettäjä: Näin 
Päivämäärä:   21.2.19 13:37:51

Elikkä siis hevosten kanssa?

Itse olen lentänyt hevosen selästä niin että pyöriähyin hevosen etupuolelle. Hevonen laukkasi ja pyörin etujaloissa hetken, kunne hevonen hyppäsi mun yli ja potkaisi mennessään selkään. Tässä osumaa otti vain vaatteet.

Toinen ”onnettomuus” oli kun taluttaessa hevonen säikähti ja lähti laukkaan. Lensin mukana ja hevonen veti mua jäisellä kentällä niin että polvet ja kädet oli verillä. Vaatteetkin tietenkin entiset.

Mitäs teillä?

Lähettäjä: Dee 
Päivämäärä:   21.2.19 13:40:18

Kipeä hevonen kaatui lastatessa ja käsi jäi romahtavan hevosen ja etupuomin väliin.

Liukkaalla pellolla liian tiukka kurvi ja koko ratsukko nurin, jalka jäi hevosen alle mut olkapää oli ainut mihin sattui.

Varsa otti lähdöt kärryjen kanssa, mutkassa kärryt kaatui ja kuski ojaan, ei käyny ihme kyllä mitään.

Sit näitä perus tippumisia mut ei mitään isompaa.

Lähettäjä: o 
Päivämäärä:   21.2.19 13:43:38

Lapsena sattui kaikenlaisia putoamisia, taisi murtua yksi nikamakin kerran (se huomattiin vasta myöhemmin, joten voi olla, että kyseessä on myös kehityshäiriö, ei voi tietää). Aikuisena ei - kop kop - ole sattunut mitään muuta kuin pari putoamista, joissa ei sattunut.

Lähettäjä: mfkeele 
Päivämäärä:   21.2.19 14:18:58

paljon kaikenlaisia. Olen ratsastanut aktiivisesti yli 20 vuotta ja niistä valtaosan "hankalia" ja nuoria hevosia, sillä pitkine kinttuineni ja aika vahvan tahdonvoiman ansiosta olen kyydissä hyvin myös pysynyt ja saanut hepat ainakin lopulta ja suurimmin osin siihen suuntaan mihin haluan.

Vaikka tonttiin on tultu jos miten - ja usein myös nupilleen - on murtumilta aika hyvin säästytty. Toinen sormi murtui tallilla iskiessäni sen portaiden kaiteeseen vauhdilla ja toinen sormi murtui sekä vääntyi kun kiinni jäänyt ohja sen mutkalle väänsi. Sama varvas on murtunut kolmesti ja joka kerralla hevosen tallomana...

Päälleni tullessa ja pystyyn noustessa kerran vatkasi jalat kovasta tällistä mutta silti kentältä omin jaloin pääsin pois. Toisella kerralla nuori tammani sai lingottua mut alas niin, että pari hammasta halkesi ja puujalka tuli tärskystä.

Olen aina ollut vähän sitä mieltä, että tekevälle sattuu. Jos onnistun tomaattia pilkkoessa siivuttamaan sormen ja rannalla liukastumaan niin, että sääri kuoriutuu kiveen niin ei sinänsä ihme että tallilla on tapahtunut myös. Jäisen pyöröpaalin muovin kanssa taistellessa olen avannut puukolla samalla myös kämmenen ja penisilliiniä piikittäessä onnistunut tuikkaamaan neulan käteen (purkkiin muodostunut paine räjäytti piikin sieltä ulos). Ehkä lopulta ihan hyväkin juttu, että tajusin vaihtaa alaa :D ..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.19 14:43:55

Sama käynyt kuin aloittajalle, mutta hevosen hypätessä ylitseni, sen takakavio osui kyynerpäähäni. Ei sillä juuri nostella ja aina naksuu. Aikaa tuosta jo 15 vuotta.

Lähettäjä: joan 
Päivämäärä:   21.2.19 14:49:34

Olin hyvin, hyvin kauan sitten Saksassa ajamassa kilpaa naisten EM:ssa, ja lähdössä ajettavanani oli hevonen, josta tallin vanhempi mies juoksi perääni kertomaan, että loppusuoralle tullessa on oltava sisäradalla, koska muuten hevonen tulee tallille. Talliportti oli pahasti juuri loppusuoralle kaarrettaessa, joten siitä oli tosiaan helppo pujahtaa tallille. Siispä, kun tultiin loppusuoralle, olin laukkaamaton hevonen oli laukannut, häntäpäässä, ja yritin tietysti isäkautta päästä ohi italialattaresta, joka seilasi toisella radalla. Pahaksi onneksi tanskalainen ehätti ensin ja italialainen tajusi, että sieltähän menee muitakin ja veti eteeni niin, että kärryni meni yli hänen kärryistään ja lensin kyydistä. Onneksi hevonen kampesi ulos, koska muuten pääni olisi hakkautunut sisäreunassa olleisiin betonitolppiin. Toinen aisa oli katkennut ja raahauduin polvestani kiinni kärryssä pari sataa metriä, ennenkuin toinenkin aisa katkesi ja kärryt lensivät ylitseni. Makasin siinä maassa ja katselin Saksan tummaa tähtitaivasta ja kuuntelin kun ambulanssin ulina alkoi kuulua. Polvihan siinä vioitui, joka vaivasi vuosikymmeniä ennen tekonivelleikkausta. Siinä olisi todella voinut käydä huonostikin, mutta pääsinpä Saksan television urheiluruutuun, jossa se näytti aika kamalalle.

Lähettäjä: Näin 
Päivämäärä:   21.2.19 14:52:07

Joan, no huhhuh! :o

Lähettäjä: Kipana 
Päivämäärä:   21.2.19 15:06:58

Vaikka ja mitä. Kersana joskus putosin leirillä maastossa hevosen eteen. Hevonen hyppäsi yli, mutta olin naamallani tiellä niin kavio osui takaraivoon kypärän reunaan/reunan alle seurauksella että sain kallonmurtuman. Tämä siis munankuorikypärien ajalla ennen nykyisiä turvakypäriä. Selvisin onneksi säikähdyksellä megapäänsäryllä ja helvetillisellä kuhmulla ja sairaalassa tarkkailussa makoilulla. Tuurit oli kohdillaan kun murtuma ei aiheuttanut mitään verenvuotoa aivoihin tms.

Teininä täysin omaa tyhmyyttäni tulin maastosta ratsastamasta kesäkuumalla ja riisuin hiostavan kypärän tallinpihassa istuen vielä hevosen selässä. Samaan aikaan joku käynnisti traktorin pienen matkan päässä. Hevonen säikähti, juoksi talliin minä selässä ja ei riittäny tallinovessa korkeus siihen yhdistelmään. Löin otsani Tiiliseinään, lensin siitä hevosen lautasten yli päälleni tallin käytävälle seurauksena taas helvetillinen kuhmu sekä otsassa, että takaraivossa ja musta silmä.

Kolmannen kerran niin että enemmän sattui tulin alas maastossa aikuisena, kun nuori hevonen säikähti metsästä tien yli juossutta hirveä. Putosin ja pidin ohjat kädessä, muitta hevonen paniikissa lähti säntäämään, niin että astui käteni päälle. Hauislihas repesi toisesta päästä melkein kokonaan irti. Oli muuten kipeä.

Ajaessa pahin mitä on sattunut on tien pettäminen keväällä alta. Reikää ei ollut näkyvillä ja samaa tietä oli ajettu samana päivänä jo 3 muutakin hevosta. Viimeisen ajettavan kohdalla sitten tien pinta petti ja alla oli iso veden syömä onkalo. Reippaassa hölkässä hevonen nurin, Kärryt täysin solmuun ja kuski hevosen jalkoihin potkittavaksi. Taas oli tuurit matkassa kun hommassa ei kuollut muita kun vanhat kärryt.

Noita pienempiä sormien murtumisia, mustelmia, ruhjeita, jne on niin paljon etten niitä edes muista varmaan puoliakaan. Sitä sattuu ja tapahtuu kun kohta 40 vuotta on hevosten kanssa päivittäin touhuttu.

Lähettäjä: Nipsu 
Päivämäärä:   21.2.19 21:53:37

Työpaikassa ulkoilutin taluttamalla tammaa joka oli hiljattain varsonut. Varsa oli ensikertaa ulkona. Päästin hölmöyttäni tamman piehtaroimaan. Kun se nousi ylös, sille tuli kiire varsan perään. Hyppäsi salamana ylös, laukkaan ja potkaisi kohti. Nostin käden eteen vaistomaisesti ja käsivarsi murtui.
Meni kauan ennenkuin se luutui jollain tapaa, kun luunpäät jäivät hieman väärään asentoon. Pari kuukautta oli kipsissä. Pieni hyppyri siihen jäi Mutta ei ole haitannut.
Hevosen potkusta olen saanut myös syvän hokkien tekemän haavan josta tihkui lihasnesteet. Parilla tikillä siitä selvittiin, vaikka alkuun pystyin vain konttaamaan pihalta talliiin.
Olkapää on mennyt sijoiltaan useasti hevosen keuliessa, mutta se leikattiin ja saatiin korjattua repeämät.
Muuten olen selvinnyt ihan mustelmilla kaikista tärskyistä.

Lähettäjä: nörp 
Päivämäärä:   21.2.19 22:09:54

- Heppa heitti uukkarin ja luisuin kärryiltä alas jääden hetkellisesti jalasta kiinni. Mä niin vieläkin muistan sen rutinan jalasta. Hetken maassa makasin ja odottelin alkaako johonkin sattumaan. Ihmettelin siinä, etteikö tässä nyt mihinkään satukaan. Nousin ylös ja 'humps' jalka lähti alta, keräilin taas itseäni maasta. Takareidestä lihakset ja jänteet repeytyi.

- Jonossa laukattiin maastossa. Edellä olevan hevosen kaviosta lensi mutapaakku, jota oma hevonen väisti sivuloikalla. Tipuin maahan hevosen alle ja kavio osui lonkkaluuhun tehden nyrkin kokoisen verenpurkauman.

Tuossapa nuo hurjimmat 20 hevosteluvuoden aikana.

Lähettäjä: Veeras 
Päivämäärä:   21.2.19 23:18:55

Kerran lensin oikein kunnon pukkikoneen selästä alashypyssä maastossa. Oli sellanen sarja, jossa tukki, askel, alashyppy, askel, ylöshyppy, 2 askelta ja tukki. Alashypyssä lensin, lensin hyvin lähelle sitä vikaa tukkia, melkeen pää osui tukkiin... Oli sitten rajuin lento mitä olen ikänä kokenut! Mutta ihme kyllä, olin vaan hiton kipeä jokapaikasta, mutta ei ees näkyviä mustelmia.

Sit kaaduin opettajan ajattelemattomuuden takia (en nuorena uskaltanu sanoa pelkäämälleni opelle suoraa etten uskalla ratsastaa sitä tehtävää sillä pohjalla). Hevonen kaatui ja toinen jalka jäi alle. Jalka kyllä turpos rajusti ja oli kipee, mutta meni itsekseen ohi.

Sit toinen kaatuminen, heppa keskittyi hetkeks muuhun ku töihin, ja kompastui kinttuihinsa ravatessa. Kaatui, ja jäin taas koko jalka alle... Olkapää otti osumaa myös, eikä käsi toiminut pariin päivään.

Sit hevosta taluttaessa se pelästyi tosi rajusti, lähti sinkoon taaksepäin, mulla meni käsi yläkautta ympäri enkä päästänyt irti syystä x, lensin ilmassa sen eläimen perässä ja olka kävi sijoiltaan. Ei koskaan tutkittu, oisko tuosta ny 4,5v aikaa, ja edelleen oireilee jatkuvasti.

Kerran harjasin hevosta karsinas ja se säikähti tosi rajusti jotain mitä käytävällä tapahtu. Potkaisi mua reiden alaosaa, ihan todella pienestä kii ettei polveen. ONNEKS ei, koska seisoin seinää vasten, eli siinä ois polvi ollu murusina jos ois siihen osunu. Järkyttävät kivut, ja järkyttävä mustelma ja nesteily, mut meni sit pikkuhiljaa ohi. Hevonen pelästyi vähintään yhtä paljon osumaa kuin minä.
Mulla on oikeestaan ollu yllättävän vähän sellasia, missä ois käyny hullummin. Nykyää tuo heppanen on varsin fiksu, mutta nuorena oli kova pukittelija! Ja niitä riekkuvia ratsinut paljon muitakin kumminkin. Mulla on vaan kroppa pettäny ihan muutenvaan. Tosin on sitä jälkikäteen miettiny, onko tuo ekana kertomani voinu vaikuttaa nykyisiin SI-nivelten koviin kipuihin? Oireet alkaneet n 11 vuotta sitten ja tuo tippuminen on ollut lähemmäs 20v sitten....