Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   17.8.18 21:48:45

Kuinka monella täälä on hyvät, omasta mielestä maailman parhaat vanhemmat? Olen tässä juuri kylässä vanhempieni luona ja tuli mieleen, kuinka onnekas olenkaan saatuani tällaisen perheen.
Monien ystävieni isät on alkoholisteja tai muuten perheessä on ongelmia, mutta minä ja siskoni olemme välttyneet niiltä, jopa rahahuolia ei ole ollut koskaan, vaikkei rikkaita oltukaan. Ainoa asia mikä tässä harmittaa on se, että olen saanut kokea paljon kateutta perheestäni.

Lähettäjä: Hilu 
Päivämäärä:   17.8.18 21:51:06

Mulla. Isäni menehtyi 20 vuotta sitten.

Lähettäjä: Hilu 
Päivämäärä:   17.8.18 21:51:40

Sitä ennen nyt äitini ystäväni.

Lähettäjä: Kuumakalle 
Päivämäärä:   17.8.18 21:53:32

Ei valitettavasti. äiti ei ollut koskaan läsnä joten ei ollut paljon rakkautta. Isä on kyllä maailman paras mutta ei äiti joten en voi sanoa että olisi maailman parhaat vanhemmat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.18 22:12:06

Minullakin on ollut todella turvallinen ja rakastava lapsuudenkoti, jotain mitä hämmästyttävän monella tuttavallani ei ole ollut. Isää minulla ei ole vaan äitini oli yksinhuoltaja, ja minua raivostuttaa tämä todella yleinen yksinhuoltajaäitien parjaaminen. Kun mietin kuinka hyvin äitini on minusta huolehtinut ja tehnyt kaikkensa hyväkseni ja todellakin rakastanut minua, niin todella yököttää se yh-viha mitä täältä netistäkin usein saa kuulla.

Aika monen koulukaverini kotona oli varsin välinpitämätön suhtautuminen siihen missä lapsi on ja mitä tekee, samoin alkoholinkäyttö oli monien perheessä runsasta, jotain mitä meillä ei koskaan harrastettu. Minulla on myös aina ollut tunne siitä, että tapahtui mitä tahansa niin äiti auttaa eikä koskaan petä luottamusta, ja että äidille voi puhua mistä vain. Surullisen monella muulla on ollut aika päinvastainen tunne omista vanhemmista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.18 23:15:55

Minulla. Aivan huiput omine inhimillisine puutteineen. Nykyään tuntuu olevan lähes loittovoitto saada onnellinen, turvallinen ja ehjä lapsuus ja vanhemmilta rakkautta ja rohkaisua niin paljon, että luottaa selviävänsä tästä elämästä kunnialla maaliin.

Lähettäjä: Muikku 
Päivämäärä:   17.8.18 23:25:53

Ei minulla ainakaan... Alkoholisteja molemmat, pelkkää riitelyä ja myös väkivaltaa niin kauan kuin muistan. Nyt olen kolmekymppinen ja olen katkaissut välit kauan sitten. Edelleen äiti yrittää välillä soittaa (kännissä), ja ihmettelee kun en vastaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.8.18 23:46:21

No joo, isä on ollut viinaan menevä, ei lapsuudessani niinkään, mutta sitä enemmän mitä isommaksi me lapset kasvettiin. Eli yleensä viikonloppuna joku päivä kännissä, mutta eipä se silloin kotona ollut. Aggressiivinen ei kännissä ole.

Äitini on maailman paras, ja isänkin selvin päin. Paljon olen vanhemmiltani saanut ja oppinut.

Lähettäjä: Klo 
Päivämäärä:   18.8.18 03:18:47

Kyllä. Ei todellakaan valittamista. Taloudellisesti asiat oli hyvin muttei vapaa-ajan kustannuksella. Iltaisin ja viikonloppuisin vanhemmat olivat läsnä mutta antoivat itse päättää mitä harrastimme ja opiskelimme, tukivat siis omissa valinnoissa. Isä kuoli tänä vuonna ja äiti täyttää piakkoin 90. Ehtivät elää omaakin elämää lasten lähdettyä kotoa.