|
Lähettäjä: Sanna
Päivämäärä: 21.4.18 09:20:59
S : Kukaan, ei kukaan pysty valitsemaan sellaista kumppania, jonka kanssa on koko loppu elämän. En minä ainakaan.
Itse löysin vuonna 2008 yhden miehen mtv3:n chattisivustolta (tai se oli tekstisivusto, vai miksi sitä nyt kutsutaan, anyway) miehen. Mies vaikutti mukavalta ja sellaiselta, jonka kanssa tulen viettämään loppu elämän. Tavattiin, alettiin seurustelemaan, mentiin kihloihin ja muutettiin yhteen. Muutettiin yhteensä kolme kertaa ja se kolmas oli 600km päähän synnyinseudultani. Olin työtön. Löysin pian töitä muutettuamme. Olin onnellinen, vihdoin ja viimein minulla on töitä, ei tarvitse kotona kökkiä 24/7, kun ei autottomana ja kortittomana päässyt mihinkään ja mies teki töitä. Kerkesin töitä tehdä kuukauden ja asua siellä neljä kuukautta, kun mies ilmoittaa, että suhteemme on ohi. Väittää, että minä olin liian mustasukkainen, enkä päästänyt miestä kulkemaan vapaasti töihin (ei, en ollut liian mustasukkainen ja kyllä päästin miehen kulkemaan vapaasti töissä, sillä minulla ei ole tapana estellä ketään töihin menemisellä, töitä pitää tehdä). Oikea syy meidän eroomme oli toinen nainen. Mistäpä minä aluksi olisin tiennyt, ettei tämä mies halua kanssani viettää koko loppu elämäänsä? En ole näkijä, enkä ennustaja. Jos olisin tiennyt, tai näkijä taikka ennustaja, luuleko että olisin alkanut kyseisen miehen kanssa?
Olin vuoden sinkkuna.
Seuraava mies löytyi sitten nettideittipalvelusta. Tavattiin. Aloimme seurustelemaan. Viisi kuukautta seurusteltiin, kunnes meillä meni sukset sen verran ristiin, että päätimme yhteisin tuumin lopettaa parisuhde. Tästäkään miehestä en tiennyt, että näin kävi. En voinut ennustaa, että meillä menee sukset ristiin.
No sitten kävikin hyvä tuuri. Kerkesin tosin olemaan viikon sinkkuna, kun löysin yhteisen kaverimme kautta uuden miehen. No tämän kanssa myös tavattiin ja alettiin seurustelemaan. Kaikki meni hyvin. Kosinkin tätä miestä, tosin mies suuttui, koska olisi itse halunnut kosia, jos suhteemme etenisi niin pitkälle. 7kk seurustelimme, jonka jälkeen päätin lopettaa suhteemme. Miehellä oli peliriippuvuus. Istui työttömänä ollessaan tietokoneen ääressä pelaamassa melkein 24/7. Tosin suhteemme alussa vietti ensin aikaa kanssani, kunnes yks kaks se ei enää kiinnostanutkaan. Haki töihin ja pääsi hakemaansa paikkaan. Peliriippuvuus jatkui siitä huolimatta. Kaikkein huippu oli se, kun toisesta jalasta meni polvilumpio pois paikoiltaan ja nilkka murtui samaan läjään. Onneksi mies oli sen verran fiksu, että kun ambulanssi tuli paikalle ja minä menin sen kyydillä sairaalaan, niin mies lähti omalla autolla perässä. Elelimme miehen vanhempien luona ja onneksi, sillä kun sieltä sairaalasta tultiin, niin mies ei tehnyt elettäkään, että olisi minua auttanut. Minulla oli kaksi koiraa. Itse en voinut koiria ruokkia, enkä ulkoiluttaa, koska jalka paketissa ja kyynärsauvat. Miehen vanhemmat sitten ruokkivat koirani (omakotitalo ja koirat sai viettää ns kellarikerroksessa aikaa (heillä oli siellä hyvät ja lämpimät oltavat ja sohva jossa saivat nukkua ja tietenkin vettä)) ja sinnekin meni portaat. Itse en oikein voinut portaita kulkea, toki suihkussa oli pakko käydä, niin silloin oli pakko kulkea portaita. Ja he sitten käyttivät koirani lenkillä. Onneksi ennen loukkaantumistani olimme tehneet juoksuvaijerit koirille, jotta ne voisivat olla myös ulkona, ettei heidän tarvinnut olla sisällä 24/7. Pian tapahtuman jälkeen oli kotiin lähdön aika, kulkin junalla. Kotiin päästyäni soittelin miehelle, että olen kotona ja samalla ilmoitin suhteemme olevan ohi. Tästäkään miehestä en voinut tietää etukäteen, että sillä on peliriippuvuus. Jos olisin tiennyt, enpä olisi tähänkään suhteeseen alkanut.
No kuukausi meni, kunnes löysin nykyisen mieheni. Etenimme taas nopeasti, mutta tästäpä huomasinkin, että tämä onkin sellainen mies, jonka kanssa tulen loppu elämäni viettämään. Tämänkin löysin nettidettipalvelusta. Tavattiin, aloimme seurustelemaan, muutettiiin yhteen ja mentiin kihloihin. Ollaan seurusteltu reilu kuusi vuotta, ensi kuussa tuleee kuusi vuotta avoliittoa täyteen ja kahden kuukauden päästä tulee kihloja täyteen kuusi vuotta.
|