|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 24.4.17 16:28:23
***, kaikilla ei ole niitä vanhempia joiden luokse sysätä lapsi. Ja lisäksi ihan kiintymyssuhteen kannalta vanhemman pitää todellakin olla ekat vuodet hyvin tiiviisti sen lapsen kanssa. Toki jotkut sysäävät synnäriltä päiväkotiin, mutta kaikkien asiantuntijoiden mukaan se on haitallista lapsen kehitykselle. Kaikki eivät myöskään olla isovanhemmillaan hoidossa.
"- Eikä keskustella, höpötellä ja jutella. Sen kanssa ei ole ihmissuhdetta. Se vain kerjää ruokaa."
En odotakaan tuollaista. Enkä tietenkään odota koiralta ihmissuhdetta! Ihmissuhteita, höpöttelyjä ja muita ihmismäisiä juttuja varten on ystävät ja mies. Ja koira ei kerjää ruokaa jos sitä ei siihen opeta.
"- Vaatii ulos, kerjää ruokaa aina kun syöt jotain. Lapset osaa omatoimisesti ottaa välipalaa jo muutaman vuoden iästä lähtien. Koiraa ei voi omatoimisesti päästää minnekään."
Ei vaadi uloskaan sillä meillä on ihan tapana lenkkeillä kolmesti päivässä ja nautin siitä. Koiran ei siis tarvitse vaatia ulos. Se ei edelleenkään myöskään kerjää. Eikä minua haittaa että sitä voi omatoimisesti lähettää kaupungille. Miksi tarvitsisikaan?
"- Ei muuten löydä, jos ei ole koiraihmisiä ympärillä. Moni koiraton ihminen ei hirveästi tykkää sitoutua viikoksi koiraan. Se on työlästä. Ja ne, joilla on omia koiria, ei voi ottaa vierasta koiraa, koska aina on joku jolla on juoksut, on liian reviiritietoinen, on vihainen, on sairas.... jne jne."
Tällä koiraihmisellä on ainakin koiraihmisiä ympärillä ja moni on ottamassa koiraa mielellään hoitoon. Parilla on esimerkiksi sellainen tilanne, että eivät voi omaa koiraa vielä ottaa, mutta heillä on hirveä koirakuume. Ja sitten on niitä joiden koirat ovat omani kavereita. Vähemmän tuosta koirasta on hoitajalle vaivaa, kuin lapsesta. Esim. jotain taaperoa saa olla kokoajan viihdyttämässä. Koira nukkuu mielellään ison osan päivästä ja hoitojakson selviää helposti pelkillä lenkityksillä. Lapsi haluaa leikkiä koko ajan. Hoitotätinä saa vielä olla erityisen varovainen ettei lapsi telo itseään. Jos lapsia on vain yksi, niin voi olla että lapsi ei tykkää edes yksikseen leikkiä.
Koira ei vaadi muuta kuin ruokaa ja lenkitystä eli kyllä minä pidän hoitolasta ehdottomasti vaativampana. Hoitolasta ei voi jättää yksin vaan sen seurana pitää olla tai sitten sitä pitää hakea ja viedä hoitopaikkaan, sille pitää valmistaa ruokaa (koiran ruokaa ei tarvitse erikseen tehdä ja itse en välttämättä joka päivä syö muuta kuin leipää ja hedelmiä). Lapselle pitää järjestää leikkikaluja ja mahdollisesti leikkiä yhdessä lapsen kanssa, lapsen pyllyä ehkä pitää pyyhkiä tai avustaa suihkussa käynnissä, lapsi pitää laittaa nukkumaan ja auttaa tätä pukemaan oikeat vaatteet, lapsen kanssa pitää seisoskella leikkipuistossa...
"- Koira tulee "kengät jalassa" sisälle useita kertoja päivässä. Karva, hilse, kuola ynnä muu sotkee. Kuononjälkiä joka paikassa. Koirat tekee tuhoja jossain vaiheessa elämää. Pentukoirat kusee ja paskoo lattialle."
Koiran tassut pestään sisään tullessa! Ja jos ei omista jotakin berhandilaista niin ei kuolaakaan tipu. Omasta ei ainakaan lähde karvaakaan. Ja hilsettäkin jo kokonsa puolesta vähemmän kuin ihmisestä. Kuononjälkiä ei tosiaankaan ole joka paikassa sillä ei hinkkaa kuonoaan pintoihin. Monikaan koira ei tee tuhoja missään vaiheessa elämäänsä. Pentuaikana ennakointi on valttia. Eihän lapsenkaan ulottuville jätetä perintövaasia! Pentukoiran kuseminen ja paskominen kestää vain n. 6kk, joista uudessa kodissa 4kk. Vauvalla taas kuivaksi oppiminen kestää _huomattavasti_ kauemmin ja niitä kakkavaippoja saa vaihdella reilusti kauemmin kuin neljä kuukautta.
"- Niin tulee lapsetkin!"
Jos tulee. Ellei ole peli kesken tai leikki kesken tai jos on kiukku päivä tai jos äiti on nolo. Ehkä joku taapero tulee melkein aina halimaan äitiä, mutta harvassa on ne teiniikäiset jotka riemusta hihkuen aina juoksisivat äisin syliin. Ja jo 7v alkaa se oma tahto näkymään selvästi.
"- Lapset kehittyy läpi elämänsä. Koira ei juurikaan peruskoulutuksen jälkeen."
Lapsi kyllä kehittyy, mutta siinä aikuinen on lähinnä sivusta katsoja. Toki lapsi yritetään kasvattaa kunnon kansalaiseksi, mutta aina onnistuminen ei ole vanhemmasta kiinni. Lapsi osaa tehdä myös itsenäisiä päätöksiä eikä siis ole suoraan vanhempien aikaansaannosta. Joku lapsi kasvaa karmeissakin oloissa kunnolliseksi, toinen alkaa sekoilla ja varastella vaikka kotona ei mitään ongelmia olisikaan. Koira kehittyy vaikka mihin, jos ei lopeta koulutusta perusjuttujen jälkeen. Koira oppii kiipeämään vaikka perse edellä puuhun ja kaiken tämän se tekee aivan haltioituneena. Koiraa voi aina kouluttaa lisää ja hio vanhoja asioita.
Ja ehkä sinusta on tylsää, mutta minusta ei.
|