|
Lähettäjä: joka joka
Päivämäärä: 13.9.14 17:19:24
Hevonen ja jokamiehen oikeus
Jokamiehen oikeus tarjoaa suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja hyödyntää luonnon antimia. Vaeltaminen, hiihtäminen, marjojen ja sienien poiminta metsissä ja maastossa on monelle virkistävää ja mieltä rauhoittavaa harrastamista. Melominen, pyöräily ja ratsastaminen luonnossa kuuluvat myös jokamiehen oikeuksiin.
Historia
Perinteiset jokamiehenoikeudet ja laajat metsä- ja vesistöalueet antavat suomalaisille erinomaiset mahdollisuudet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Toisin kuin useissa muissa maissa jokamiehenoikeudet ovat Suomessa varsin laajat. Meistä suomalaisista tuntuu mahdollisuus liikkua toisten omistamalla maalla jokamiehenoikeuksin itsestään selvältä asialta. On kuitenkin muistettava, että jokamiehenoikeudesta ei ole nimenomaisia lakipykäliä, vaan se rajautuu rikoslain, järjestyslain ja yksityistielain säännöksillä ja pohjautuu vanhoihin maan tapoihin. Jokamiehenoikeus antaa vapauden liikkua toisten omistamalla maalla sillä ehdolla, että liikkuja kunnioittaa luontoa, maanomistajan oikeuksia ja muita liikkujia. Hevoset ovat yhä useamman harrastus tai ammatti ja hevosihmisten määrä on jatkuvassa kasvussa. Lisäksi ratsastuksen ja hevosten merkitys kasvaa muuttuvassa maataloudessa, esimerkiksi matkailuelinkeinona. Hevosella liikkumisesta aiheutuu luonnollisesti ympäristön kulumista. Siksi hevosihmisten täytyy osoittaa varovaisuutta ja harkintaa jokamiehen oikeuden käytössä sekä ylläpitää yhteistyötä maanomistajien ja luontoihmisten kanssa. Jokamiehen oikeus tuo mukanansa myös velvollisuuksia.
Jokamiehen velvollisuudet
Jokaisella on oikeus luontoon, mutta se joka luonnossa liikkuu, on vastuussa ja velvollinen huolehtimaan ympäristöstään, joka käsittää niin kasveja, eläimiä kuin muita luonnossa liikkujia. Jokamiehen oikeuksia rajoittavat rikoslaki, järjestyslaki ja laki yksityisteiden käytöstä. Oikeuksia rajoittavat lisäksi järki ja hyvät tavat sekä hyvät hevostaidot.
-Hyviin tapoihin kuuluu aina pyytää lupa ratsastamiseen toisen omistamalla maalla
-Toisen maalla tapahtuvaan järjestettyyn toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti lupa
-Ratsastaminen on kiellettyä
o viljellyillä mailla
o piha-alueilla
o taimikoissa ja puiden juurien päällä
o kuntopoluilla
o kevyen liikenteen väylillä
Mitä sanoo laki?
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen oikeuksia käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä jokamiehenoikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään. Jokamiehenoikeuksiin sisältyy aina vaatimus niiden harmittomuudesta: oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriöitä tuottavalla tavalla.
Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa. Liikkumisoikeutta on rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla. Myöskään peltojen suoja-alueilla ei saa ratsastaa. Porteista kuljettaessa ne on muistettava sulkea. Toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä.
Toisen maalle ei saa rakentaa eikä kaivaa sitä niin, että se muuttuu ulkonaisesti alkuperäisestä. Jos pihamaata käytetään toistuvasti kulkutienä, voidaan siitä rangaista (Rikoslaki § 24:11). Rangaistavaa toisen pihamaan käyttäminen kulkutienä on myös silloin, jos rikotaan kotirauhaa (rikoslaki § 24:1). Peltoa, niittyä tai istutusta ei saa käyttää kulkutienä, jos siitä aiheutuu vahinkoa. Hiihtoladuilla, kuntopoluilla sekä muilla sen kaltaisilla juoksuradoilla, urheilukentillä sekä pyörä- ja kävelyreiteillä ratsastaminen on kiellettyä (järjestyslaki § 15).
Suojelualueet
Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla on usein erilaisia poikkeussäännöksiä, jotka on huomioitava. Ratsastajien tulee selvittää, saako ko. alueella ratsastaa ja mitä säännöksiä tulee huomioida ennen alueella ratsastamista. Liikkumista on usein rajoitettu luonnonsuojelualueilla. Kulkua eri alueilla voidaan rajoittaa vain viranomaisten päätöksiin perustuvin kielloin. Kieltotaulussa mainitaan usein viranomainen, joka useimmiten on lääninhallitus, alueellinen ympäristökeskus tai puolustusvoimat.
Vastuullinen ratsastaminen
Ratsastajien tulee aina ottaa huomioon ratsastuksen vaikutukset ympäristöön sekä muut ulkoilijat. Syksyllä ja keväällä on oltava erityisen varovainen, koska maa on pehmeä ja vahinkoa aiheutuu ympäristölle helpommin. Lumettomaan aikaan hevosella liikkuminen saattaa kuluttaa kasvillisuutta ja maastoa siinä määrin, että se ei ole jokamiehenoikeuden perusteella mahdollista, esimerkiksi pelloilla, niityillä tai istutuksilla. Viljelyksille voi myös aiheuttaa haittaa hevosen lannasta leviävä hukkakaura. Talvella lumen pakkautuminen ratsastusuraan voi vahingoittaa kasvustoa aroilla alueilla. Ojissa ja ojien pientareilla eikä peltojen ja vesistöjen välisillä suojavyöhykkeillä pidä ratsastaa. Myös muita helposti vaurioituvia paikkoja kuten rämeitä, soita, jäkälää, laidunmaata, aitauksia ja puunjuuria on vältettävä. Jos vahinkoa aiheutuu huolimattoman ratsastuksen vuoksi, on ratsastaja korvausvelvollinen.
Lähde: SRL
|