|
Lähettäjä: betamax
Päivämäärä: 5.8.13 07:31:57
DD
"Olisiko naisena kiva olla töissä metallialalla äijien keskellä? Mietipä arkipäivää. Elämänsä voi käyttää muuhunkin. Luuletko, että saunailloissa on kivaa? Eiköhän ne ylenemiset ja palkkaneuvottelut oikeasti kuitenkin käydä peli-illoissa, eikä konttorilla. Pitäisikö tässä alkaa opetella pelaamaan futista, että pärjäisi miesvaltaisella alalla? Sekö sitä tasa-arvoa olisi?
Lapsettomat naiset pääsevät urallaan eteenpäin lasikattoon saakka. Sitä ennen hekin kärsivät työnhaussa siitä, että rekrytoijat olettavat, että "kohta se hankkii kuitenkin lapsen". Yli 45 v. naisia ei enää huomioida työnhaussa lainkaan, ei myöskään yli 50 vuotiaita miehiä (eläkemaksut ovat korkeammat; palkkapyyntö kokeneella on korkeampi kuin nuoremmalla; lisäksi oletetaan että nuoremmat sopeutuvat helpommin yrityksen kulttuuriin, plus että nuorempia on helpompi "huijata" työn luonteesta jne.)
Muusta osasta tekstiäsi en saa ihan selvää mitä tarkoitat. (" Wait! No mutta jotakin mätää siinä on silti! Ja miehet kasvatetaan pitämään suu kiinni ja jatkaman hommia.")"
Varmaan yhtä kivaa kuin miehenä naisvaltaisessa työpaikassa, jossa saa kuulla naisten niin kovin leikkisää ja viatonta huumoria yhteisönsä harvoista miehistä. Niin, elämän voi käyttää myös selittelyyn epäoikeudenmukaisuudesta, koska on tehnyt valintansa mukavuudenhalusta, joka sitten näkyy jossakin toisessa muuttujassa, tässä tapauksessa ansiotasossa. Sinulla on aika halventava käsitys siitä, miten miehet arvioivat ylennettävät ihmiset.
Vai vaikuttaisikohan työllistymiseen sukupuolta enemmän ala ja koulutustaso? Naisten koulutustaso on miehiä parempi. Näetkö tämän sukupuolisena epätasa-arvona, vai pelkästään yksilöiden fiksuina ratkaisuina? Tulisiko tätä nyt jotenkin tasoittaa, että tasa-arvo toteutuisi? Miten nuorten ja vanhojen ihmisten välisen työllistymisen problematiikka liittyy naisten ja miesten väliseen työllistymisen mahdolliseen epätasapainoon?
Ne olivat vastaus sinun toteamuksiin, että naiset ja miehet olisivat jotenkin saaneet kehttyä ihmisiksi eri ympäristöissä, joka tekee tilanteesta epätasa-arvoisen. Naisten tulee siten alistua loppuelämäkseen toisten armoille ja miehet on aina opetettu menestymään ansiotta.
Hmm...
"Tuntuu hassulle, että joku tulee "pätemään", mutta ei ole valmis muuttamaan mielipidettään, kuin toisenlaisillekin näkemyksille on perusteita. Mutta noihan se on, kaikki eivät ole valmiita syväanalyysiin, vaikka itse kuvittelevatkin niin. Tämä on toki ymmärrettävää, jos kyseessä on juniori."
Hassulle nimenomaan. Ei mielipidettä muuteta siksi, että joku toinen sanoo jotakin. Se ei ole syväanalyysiä, että ihan kaikki mielipiteet otetaan totuuksina vastaan, koska ovathan ne jonkun mielipiteitä.
kali
"betamax: Ovatko naiset todellakin vapaaehtoisesti hakeutuneet (matalapalkka)aloillensa? Miksi sinusta on ookoo, että pidemmän koulutuksen saanut ja vuorotyötä tekevä sairaanhoitaja saa matalampaa palkkaa kuin metallimies? Tiesitkö, että naiset pääseminen vaikkapa yritysmaailmassa ei todellakaan kaadu naisen osaamattomuuteen tms. vaan ihan kylmästi miehiä suosivaan kulttuuriin. Näitä kutsutaan myös hyvä veli-verkostoiksi.
Palkan tarkoitus on, että sillä elää. Tämän vuoksi julkisen sektorin palkat eivät voi olla miten matalia tahansa, etenkään kun nykyään julkinen sektori potkii ihmisiä pois. Aikanaanhan julkisen sektorin vahvuus oli juuri työpaikkojen pysyvyys, jolloin ihmiset pystyivät suunnittelemaan elämäänsä.
Miesten on helpompi työllistyä jäätyään työttömiksi (pl vanhemmat miehet, etenkin insinööritaustaiset)."
Ovat. Koulutus ei ole mikään itseisarvo kuin korkeintaan yhteiskunnan sivistyksen kannalta tarkasteltuna, ja mielestäni sairaanhoitajien ammattikorkeakoulutus ei juurikaan lisää yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna sivistystä, johon kannattaisi satsata taloudellisesti enempää kuin koulutukseen itsessään menee rahaa. Lisäksi toinen ammattikunta toimii vapailla markkinoilla, joten näiden ansiotasojen vertaaminen ei ole mitenkään mielekästä. Mitä paremmin heillä menee, sitä enemmän valtiolla on resursseja maksaa sairaanhoitajien palkkakustannuksia. Ne rahat eivät tipu taivaasta.
Hyväveliverkostot on sosiaalista aktiivisuutta, joita muodostetaan juuri niissä toimissa joita naiset ylenkatsovat. Keskimääräinen opiskelijapoika kännää kymmenien ellei satojen ihmisten kanssa ja sitten rajoittuneempi tyttö ihmettelee kun hänellä ei olekaan samanlaista hyväveliverkostoa. Saunakulttuuri on menneiden vuosikymmenten peruja. Nykyään asiat hoidetaan siten, että naisetkin voivat olla siinä luonnollisesti mukana.
Julkisen sektorin palkat voivat olla juuri nin hyvät kuin siihen on valtiolla varaa. Ajatella, että työpaikka ei olekaan enää elinikäinen, huh! Ihan varmasti asioita suunnittelevat virkamiehetkin haluaisivat maksaa hoitajille valtaisaa palkkaa, mutta jotenkin sitten heidän pitää aina herätä todellisuuteen.
++
"Tietyt vientialat ovat olleet hyvin tärkeitä Suomelle ja siellä on AY-liikkeet ovat aikanaan käyttäneet sitä sumeilematta hyväkseen eli palkat ovat nousseet siellä jopa yli 40 % viimeisen 15 vuoden aikana. Lakonuhkaa väläyttelemällä.
Minusta se on ollut terveydenhuollon ihmisisen saamattomuutta. Jos siellä mennään lakkoon niin alkaa kuolemia tulemaan hyvin runsaasti eli kyllä siellä nä "kiristyskeinot" olisivat kohdallaan, mutta kun eihän naiset lähde tuollaiseen kiristystoimintaan niin kuin miehet.
Minustakin meillä on vinksahtanut arvostus työmarkkinoilla. Joku trukilla ajeleva ahtaaja saa lähes 5000 euroa kuussa, samoin paperimies ja sitten joku hoitaja kaikkineen lisineen saa maksimissaan sen 2500. Kyllä minusta ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on hyvinkin paljon tärkeämpää, kuin trukilla ja nosturilla ajelu tai paperikoneen tuojottelu monitorin välityksellä lämpimästä kopista, mutta palkkauksessa se menee juuri päinvastoin."
Yksityinen sektori voi maksaa juuri sellaisia palkkoja, jotka kokevat tarpeelliseksi hyvän työntekijäaineksen saamisessa ja jotka on yrityksen kilpailukyvyn kannalta mahdollisia. Nämä eivät kuulu meidän yhteisten pohdintojen piiriin.
Kun jotakin päätetään tuottaa yhteisin varoin yhteiseksi eduksi (julkinen palvelutuotanto), rajoittaa sitä tietynlainen määräraha-ajattelu. Vain sellaista voidaan tehdä mihin on varaa.
Edelleenkään nuo yksityisen sektorin palkat eivät kuulu meidän yhteisten moraalipohdintojen piiriin. Sellaiset kiristämällä hankitut ja ns. ansiottomat etupiirit murtuvat lopulta markkinaehtoisesti kun ei ajatella, että kaikkeen ei ole varaa. Paperitehtaat ja ahtaustyöt lipuu toisaalle. Tietysti kyse ei ole pelkistä palkoista.
Femakko
Tähän asti olen lukenut artikkelini tieteellisistä julkaisuista. Jätän suosiolla ne aikakauslehdet virastojen kahvipöytiin.
|