|
Lähettäjä: fkflkf
Päivämäärä: 8.11.26 12:59:44
Olisit kysynyt vanhemmilta, että mikä politiikka heillä on tämän suhteen. Eli sanovatko lapselle, että synttärirahoillaan voi ostaa kuyseisen varusteen tai maksaa siitä vaikka puolet ja vanhemmat sitten toisen puolen.
Jos lapselle ei ole sanottu, että kyseiseen varusteeseen ei ole rahaa tai että lapsen pitää se itse ostaa/maksaa osittain, niin eihän lapsi sitä ymmärrä, jos koskaan aiemminkaan ei ole tarvinnut mitään itse ostaa ja saa tuhlata rahansa aivan mihin tahtoo turhaan ja sitten on ilman tarpeellsiia asioita.
Minun siskolleni maksettiin kaikki, hänen ei tarvinnut mitään itse ostaa. Hän odottaa edelleen, päälle nelikymppisenä kolmen lapsen äitinä, että joku muu maksaa kaiken. Esim. kun tuli ekan lapsen kanssa käymään vanhemmillamme, hänelle oli itsestäänselvää, että äiti maksaa lentolipun Suomen päästä päähän. No, niinhän se tietenkin tapahtui, kun eivät he varmaan muuten olisi tulleet. Ei kai sisko nyt itse sellaista maksa, saati hänen puolisonsa... Vanhempamme olivat aivan ihmeissään, kun siskollani ei ollut mukanaan juuri mitään JOULUKUUSSA ja lapsikin puettu ihan kesävaatteisiin. Joku kurahaalari sillä kai oli päällään... Isä kysyi minkä kokoisia vaatteita lapsi käyttää, säntäsi kauppaan ja palasi toppahaalarin, talvikenkien ja kintaiden kanssa...Siskoni sitten vei nämä mennessään että lapsella oli siellä kotonaankin sopivat talvivaatteet.
Minulle sen sijan ei lapsenakaan maksettu mitään. Kaikesta sanottiin, että "Et tarvitse kun siskollesikin se ostettiin ihan turhaan". Toki jotain "perin" siskoltani, mutta hän on sellainen, että hajottaa kaiken, joten usein häneltä periytyneet vaatteet ja tavarat olivat ihan romuja, esim. kengät ja monot ihan loppuuunkuluneita ja housuista polvet puhki. Hevostallilla sain käyttää vain muusta käytöstä poistettuja (aika rikkinäisiä) vaatteita ja kenkiä, ei ne säätä pitäneet ja kengät ja hanskat oli resut. Jee... Mutta kun tallille ei voi hyviä laittaa, nehän menee pilalle..!! Minun piti itse säästää rahaa ja ostaa omilla rahoillani jos jotain halusin. Esim. ratsastuskypärän ostin omilla rahoillani, samoin ratsastussaappaat, toppakintaat ja säänpitävät kengät.
Siskolleni maksettiin kaikki välineet, leirit, kurssit ja harrastetunnit. Minulle ei mitään. Piti säästää viikkorahat ja lahjaksi saadut rahat, että sain käydä ratsastamassa.
Eli minun piti itse maksaa omat harrastukseni ja välineeni, siskoni ei.
|