Lähettäjä: Henkilökemisti 
Päivämäärä:   6.11.26 07:21:27

Olen nyt kohdannut tälläisen oudon tilanteen jossa en osaa keksiä mitään järkevää tapaa toimia. Meillä on näköjään vähän tällainen kulttuuri että mitään rakentavaa palautetta ei voi antaa, vaikka sitä pyydetään ja eri mieltä olemisesta seuraa ikävyyksiä.

Esimerkkinä, HR kysyy minulta että mitä hän voisi tehdä ihmisten töissä jaksamista tukeakseen (meillä siis paljon loppuunpalamisia). Sanoin että se voisi auttaa että kun aikataulut on tiukat, niin johto viestisi että tehdään vaan parhaamme näillä resursseilla mitä meillä on, että ihmeisiin ei tarvitse pystyä. Tästä tuli sitten hyvin defenssiivinen reaktio että on tässä nyt yritetty kaikkea ja ihmiset ei vain usko ja toiset ei tiedä mitä kaikkea on tehty jne. Yritin siinä sitten jotenkin vain myötäillä. No pari päivää myöhemmin kuulin esihenkilöltä että minulla on henkilökemiaongelmia HRn kanssa. Tuli vähän yllätyksenä.

Toisena esimerkkinä, aiemmin oli sellainen tilanne jossa minulla oli esihenkilö jolla ei ollut oikein lainsäädäntö tiedossa. Hän meinasi siirtää minut pysyvästi palkkaluokkaa vaativampiin työtehtäviin ilman mitään palkankorotusta tai ylennystä. Sanoin että en ole kiinnostunut tarjouksesta, että meillä on tämä työsopimus, joka sitoo edelleen. Sanoin vielä että jos nyt haluavat minut oikeasti palkata siihen hommaan niin sitten olen kiinostunut. Myöhemmin sitten kuulin että minulla on henkilökemiaongelmia tämän ihmisen kanssa. Tämä ei tullut yllätyksenä kun hän oli avoimen vihamielinen minua kohtaan sen jälkeen, mutta en minä kokenut tilannetta sillä tavalla että minun pitäisi jotenkin häneen ihmisenä suhtautua eritavalla, meillä oli vain työasia josta oltiin eri mieltä.

Mutta siis wtf henkilökemia?!

Olen tuolta vaihtamassa pois heti kun käytännössä mahdollista, mutta vähän nyt kalvaa tämä että olenko minä nyt se ongelma tässä, että minun henkilökemiat ei vaan jotenkin kohtaa. Vai onko tämä vain sitä että pistetään päätä pensaaseen ja tulkitaan kaikki tilanteet, missä ollaan vähänkin eri mieltä ihan mistä vain, henkilökemiaongelmiksi.

Lähettäjä: Niin mitenkä 
Päivämäärä:   6.11.26 07:29:25

Jäi nyt vähän epäselväksi, että keneltä sinä kuulet näistä henkilökemia ongelmista. Joo toisesta sanoin esimies, mutta entä tuo toinen tapaus. Ja jos kerta puhut esimiehen kanssa asiasta niin miksi et kerro mitenkä tilanne on mennyt ja kyse ei ole mistään henkilökemioista vaan jos sinulta pyydetään vinkkejä niin totta kai kerrot sen oman näkökantasi asiaan eikä sillä ole mitään tekemistä henkilökemioiden yms. Kanssa ja toisessa tapauksessa taas kerrot ettei sinun työmäärääsi voi kasvattaa ylempään palkkaluokan ilman palkan korotusta eli opette kertomaan mitä on tapahtunut sen sijaan, että hyväksyt, että kaikki vaan selitetään henkilökemialla. Voit myös kysyä mitä tämä kummallinen henkilökemia termi näissä tapauksissa tarkoittaa eli mitä tekemistä aiheilla on henkilökemia kanssa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.11.26 09:15:12

up

Lähettäjä: Henkilökemisti 
Päivämäärä:   6.11.26 11:13:37

Nykyiseltä esihenkilöltä tuli molemmista tieto ja hän on hyvin tietoinen että miten tapahtunat on menneet. Ja olen hänelle sanonut että en itse koe noita mitenkään henkilökohtaisella tasolla henkilökemia asioina vaan vain työasioina.

Lähettäjä: Tty 
Päivämäärä:   6.11.26 11:28:11

"Ja olen hänelle sanonut että en itse koe noita mitenkään henkilökohtaisella tasolla henkilökemia asioina vaan vain työasioina"

Mitä tämän jälkeen tapahtui? Kun selvisi, ettei kaikkea voi perustella puhumalla henkilökemioista?

Voisi olla järkevää lähteä siitä, että mitä tästä eteenpäin toimintatavat ovat. Eilisen reaktio on nimenomaan eilisen reaktio, menneisyyttä.

Lähettäjä: Mieie 
Päivämäärä:   6.11.26 12:44:57

Vaihda työpaikkaa. En usko että on sinäongelma.

Lähettäjä: Henkilökemisti 
Päivämäärä:   6.11.26 13:11:54

"Mitä tämän jälkeen tapahtui? Kun selvisi, ettei kaikkea voi perustella puhumalla henkilökemioista?"

No vähän koomisesti ehdotti että asettuisin ehdokkaaksi (toivottavasti) vielä tämän vuoden puolella järjestettäviin työsuojeluvaltuutettuvaaleihin. Tämä on yksi tabu meillä kun kukaan ei tiedä, kuka on meidän työsujeluvaltuutettu ja yhdessä palaverissa kysyin asiaa. Selvisi että kuka se on, kysyin että mites se on oikein mahdollista kun hän on aika korkealla esimiesasemassa. Sain taas sellaisen hyvin defenssivisen vastauksen, että ei se haittaa mitään. Varavaltuutettu taitaa olla oma pomo. Tämä kysymys oli varmaan niitä samoja henkilökemiaongelmia mitä aiheutan. Pomolla oli siis se ajatus että sillä tavalla olisin enemmän tekemisissä näiden ihmisten kanssa ja meidän henkilökemiat parantuisi.

Lähettäjä: ...-. 
Päivämäärä:   6.11.26 14:03:37

Jos kuulut liittoon, ota yhteyttä luottamushenkilöön. Ja vaikka et kuuluisikaan, niin voi häneltä silti kysyä neuvoa, miten tilanteessa pitäisi menetellä. Jokuhan siellä mättää, jos asialliset ja rehelliset vastaukset antaa hankalan ihmisen leiman.
Sitä paitsi, jos esihenkilösi pitää sua hankalana (koska sitähän tuo tarkoittaa), niin hänen tehtävänsä olisi ohjata sua olemaan vähemmän hankala. Eli auttaa sua miettimään, toimitko tilanteissa oikein ja miten voisit olla hankaamatta muita vastakarvaan.
HUOM! En tarkoita tällä nyt sitä, että oikeasti olet hankala! Vaan tarkoitan, että jos esihenkilön mielestä käytöksessäsi on huomautettavaa, hänen pitää antaa rakentavaa palautetta ja ohjata sua, eikä vaan sanoa että olet hankala.

Tuohan on nyt suoraan 'ttuilua, että henkilö, jonka kanssa on "henkilökemiaongelmia", olisi työsuojeluvaltuutettu. Siinä hommassa pitää olla sellainen ihminen, jota voi lähestyä ja jonka kanssa voi ratkoa ongelmia. Jos jotakuta pidetään hankalana ihmisenä, työsuojeluvaltuutettu ei ole oikea homma hänelle.

Lähettäjä: ...-. 
Päivämäärä:   6.11.26 14:11:01

HUOM! En tarkoita tällä nyt sitä, että oikeasti olet hankala! Vaan tarkoitan, että jos esihenkilön mielestä käytöksessäsi on huomautettavaa, hänen pitää antaa rakentavaa palautetta ja ohjata sua, eikä vaan sanoa että olet hankala.
> Jatkan tätä ajatusta vielä. Jos sun esihenkilösi hoitaisi asian niin kuin se pitäisi hoitaa, olisit ehkä paremmin kartalla siitä, mikä mättää. Oletko esim. rehellinen asioista joista yrityskulttuurin mukaan pitäisi olla hiljaa.

Toisaalta syy voi olla niinkin yksinkertainen, että puhut asioista jotenkin väärällä äänensävyllä. Vaikka tarkoittaisit hyvää, tulkitaan äänensävysi takia asiasi täysin väärällä tavalla ja sitten on "henkilökemiat" solmussa. Kun esimerkiksi myötäilit HR:n henkilöä, oliko äänestäsi tai olemuksestasi luettavissa silmien pyörittelyä? Nuoret tuntuvat tekevän sitä paljon, eivätkä he ehkä hoksaa, että se vie komppaamiselta pohjan kokonaan.

Lähettäjä: Jaa 
Päivämäärä:   6.11.26 14:21:29

Ei meillä ole luottamushenkilöä.

Esihenkilö sanoo taas minulle ettei hän pidä minua mitenkään hankalana. On antanut paljonkin palautetta että minun kanssa on helppo keskustella ja järjestellä asioita.

Siitä hän jotenkin oudosti kommentoi kun minulla on nyt tuollainen oikeudenmukaisuuden tarve, että pitäisi lakien mukaan mennä. Se kuulosti vähän sellaiselta surkuttelevalta, että kun se nyt vähän hankaloittaa asioita. Tuo on kuitenkin aika syvä persoonallisuuden osa että en minä kyllä ihan heti pysty enkä haluakaan omaa arvomaailmaa pistää uusiksi.

Lähettäjä: Henkilökemisti 
Päivämäärä:   6.11.26 14:22:48

Oho meni väärällä nimellä tuo toinen viesti yllä

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   6.11.26 14:45:57

"Siitä hän jotenkin oudosti kommentoi kun minulla on nyt tuollainen oikeudenmukaisuuden tarve, että pitäisi lakien mukaan mennä. Se kuulosti vähän sellaiselta surkuttelevalta, että kun se nyt vähän hankaloittaa asioita. "

Minusta taas kuulostaa vähän siltä, että esimies oli ymmärtäväinen. Sinulla on vahva oikeudenmukaisuuden tarve, joten haluat että asiat menee prikulleen oikein. Mutta tämä voi aiheuttaa sinulle itsellesi haasteita, koska aina asiat ei mene prikulleen vaikka haluaisi.

Esimerkiksi tuo työsuojeluvaltuutettu on vähän sellainen rooli, että usein tulee ongelma kun kukaan ei sitä tehtävää halua. Näin ainakin pienehköissä firmoissa. Joten jos kyseenalaistat tehtävää hoitavan henkilön, saatat hyvinkin kohdata hieman puolustelua. Minkäs teet, jos kukaan muukaan ei sitä tehtävää ole halunnut. Mutta pomo tarjosi sinulle myös mahdollisuutta ratkaista ongelma: asetu itse tehtävään.

"Sanoin että en ole kiinnostunut tarjouksesta, että meillä on tämä työsopimus, joka sitoo edelleen. Sanoin vielä että jos nyt haluavat minut oikeasti palkata siihen hommaan niin sitten olen kiinostunut. "

Riippuu toki äänensävystä, mutta minusta on aika hyökkäävä tyyli heti vedota työsopimukseen. Edelleen, jos olet pienessä firmassa, on täysin mahdollista ettei esimiehetkään ole aina ihan perille lakikiemuroista. Jokainenhan on joskus ensimmäistäkin kertaa esimiehenä, eikä sitä opi asioita muuta kuin ajan kanssa. Joten esimies ei ehkä vain ajatellut asiaa ja halusi sinulle tarjota paikkaa.

Mukavampi vastaus olisi voinut olla esim. "Joo, kyllähän tuo homma kiinnostaisi. Mites se vaikuttaa muuten palkkaukseen?" ja sitten tästä lähtee edistämään keskustelua.

Eli tulee fiilis, että asenteesi on se, että ihmiset lähtökohtaisesti yrittävät huijata, ilkeillä ja tehdä tahallaan väärin ja lähdet heti itse puolustuskannalle ja vetoamaan sopimuksiin ja lakeihin. Jos taas lähtisit enemmän siltä kannalta, että ihmiset eivät tahallaan yritä sinua huijata, mutta saattavat erehtyä tai olla tietämättömiä, voi olla että muiden kanssa toimeentuleminen olisi helpompaa.

Lähettäjä: Henkilökemisti 
Päivämäärä:   6.11.26 14:50:56

"Toisaalta syy voi olla niinkin yksinkertainen, että puhut asioista jotenkin väärällä äänensävyllä..."

Tätä minä tässä juuri yritän itsereflektoida että teenkö minä jotain sellaista mikä aiheuttaa sellaisen tunteen että jotenkin arvostelisin ihmisiä ihmisinä. Se ei missään nimessä ole ainakaan tarkoitus. Ahdistusta minussa voi näkyä tuollaisissa tilanteissa, mutta ei varmasti mitään ylimielisyyttä. Enkä minä jää mistään väittelemäänkään. Luovutan jos huomaan ettei minun mielipidettä haluta ottaa huomioon.

Olen kyllä aina saanut sellaista (ymmärtääkseni) positiivista palautetta että olen asiallisen suora ja rehellinen. Että juuri sen takia minun kanssa on helppo kommunikoida. Mutta ehkä voi olla sekin että se ei oikeasti ole mikään hyvä juttu. Kyllähän suurin osa ihmisistä on vaan hiljaa jos joku asia on pielessä. Minä yleensä yritän miettiä jotain millä voisi sitä korjata ja ehdotan jotain.

Lähettäjä: Mieie 
Päivämäärä:   6.11.26 14:58:31

Minusta aloittaja kuulostaa juuri oikealta henkilöltä työsuojeluvaltuutetuksi, mutta et tuohon työpaikkaan.

Lähettäjä: Henkilökemisti 
Päivämäärä:   6.11.26 15:11:02

"Riippuu toki äänensävystä, mutta minusta on aika hyökkäävä tyyli heti vedota työsopimukseen."

Tämä oli siis vähän pidempi tarina/keskustelu, mutta tuolla yllä tiivistetysti. (Minulla oli siis sitä edellisen esihenkilön kanssa jo kirjallisesti sovittu ylennys ja palkankorotus mutta hän päätti kumota sen.) Ja silloinen esihenkilö todellakin oli ja on edelleen hyvin tietämätön asioista. On ollut esihenkilönä kauan. Tämä nykyinenkin esihenkilö on suunnillen yhtä tietämätön mutta hän on sellainen että hän haluaa oppia ja ymmärtää, joten on jopa ihan kiitollinen jos kerron hänelle esim. vaikka että ylityökorvaukset on työaikalaissa säädetty eikä firma vaan voi päättää olla maksamatta niitä. Hän ei ota näiden asioiden ääneen sanomista minään hyökkäyksenä, vaan ihan niin kuin tarkoitankin, jaettuna informaationa.

Sori, tämä voi olla hieman sekavaa näiden esihenkilöiden kanssa kun organisaatiomuutosten myötä minun esihenkilö on vaihtunut noin puolen vuoden välein.

Joku minussa varmasti vähän mättää koska edustan siinä firmassa sitä prosentin vähemmistöä joka ylipäätänsä puhuu näistä sinne johtoon päin.