|
Lähettäjä: Niinpä.
Päivämäärä: 6.11.26 00:54:13
Tietotekniikan ammattilaisena kiinnostuin tuosta käräjäoikeuden mukaan tulosta. Tosin en ole paremmin tähän Mäkiseen liittyvään kirjoitteluun tutustunut, enkä tiedä mitä kirjoittelu on loppujen lopuksi pitänyt sisällään, mutta tuonpa minäkin nyt mielipiteeni esille.
Tietosuojaselosteen mukaan Hevostalli.net tallentaa keskustelupalstan käyttäjien IP-osoitteita myös silloin, kun käyttäjä ei ole rekisteröitynyt. ietosuojalausekkeessa kerrotaan lisäksi, että IP-osoitteita voidaan käyttää käyttäjien tunnistamiseen, jos viranomainen vaatii niitä laillisesti käyttöönsä. Ymmärtääkseni jo poliisille tehty rikosilmoitus antaa virkavallalle oikeuden selvittää noita osoitteita, joten miksi käräjäoikeus? Poliisilain (872/2011) 4 luvun 3 §:ssä säädetään poliisin oikeudesta saada tietyin edellytyksin palvelun käyttäjän tunnistamiseksi tarvittavia tietoja, mutta onko kirjoittelu sitten ylipäätään ylittänyt rikoslain pykälät? Todennäköisesti ei, koska Mäkinen on hakemassa itse käräjäoikeuden lupaa.
Suomessa on tosiaan laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003), 17 §, jonka otsikko on Verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttaminen. Käräjäoikeus voi määrätä palvelimen ylläpitäjän luovuttamaan kirjoittajan tunnistamisessa tarvittavia tietoja, mutta edellytyksenä on, että on oikeasti olemassa todennäköisiä syitä epäillä viestin julkaisemisen olevan rikos. Jos tietoja hakee rikoksen asianomistaja itse, niitä voidaan määrätä luovutettaviksi hänelle vasta, kun hänellä on oikeus nostaa rikoksesta syyte itse.
Tämä viimeinen kohta on erityisen tärkeä. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 14 §:n mukaan asianomistajan oma syyteoikeus syntyy esimerkiksi silloin, kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkinta on päätetty jättää toimittamatta.
Vaikka käräjäoikeus hyväksyisi tietojen luovuttamista koskevan vaatimuksen, siitä ei automaattisesti seuraa, että kirjoittajien nimet selviäisivät. Esim. kunnianloukkaus voi täyttää edellytykset. Pelkkä arvostelu, epäasiallinen mielipide tai negatiivinen kokemus ei välttämättä täytä niitä.
Esim. vuonna 2016 Helsingin hovioikeus käsitteli tapausta, jossa henkilö vaati verkkosivuston ylläpitäjää luovuttamaan kirjoittajien tunnistetietoja. Käräjäoikeus hyväksyi vaatimuksen osittain ja hovioikeus piti tunnistetietojen luovuttamista koskevan ratkaisun voimassa. Kaikkien kirjoitusten osalta luovuttamisedellytykset eivät täyttyneet. Tuomioistuimet siis todella arvioivat kirjoitusten sisältöä eivätkä automaattisesti hyväksy kaikkien kirjoittajien selvittämistä.
Jäljittäminen on siis teknisesti mahdollista. Toinen juttu onkin sitten se, voidaanko jokainen osoite varmasti yhdistää yksittäiseen kirjoitukseen. IP-osoite voi johtaa nettiliittymään, mutta se ei vielä osoita, kuka liittymää käytti kirjoitushetkellä.
Kännykällä kirjoittavan henkilön jäljittäminen voi olla vaikeampaa kuin tavallisen kiinteän nettiyhteyden käyttäjän, mutta ei välttämättä aina. Kaikkien mobiiliyhteyksien tunnistaminen ei kuitenkaan ole yhtä hankalaa. Myös käytetty IP-osoitetyyppi vaikuttaa asiaan. Ratkaisevaa on erityisesti se, käyttääkö puhelin mobiilidataa (4G/5G) vai Wi-Fi-verkkoa. Jälkimmäisessä IP-osoite voidaan suoraan yhdistää kotitalouden nettiliittymään. Jos taas on käytetty VPN-yhteyttä tai mobiilidataa, jäljittäminen voi olla ehkä vaikeampaa. Operaattorit käyttävät usein niin sanottua NAT-osoitteenmuunnosta, jolloin kymmenet tai jopa sadat käyttäjät voivat näkyä keskustelupalstalle samalla julkisella IP-osoitteella. Keskustelupalstan tallentama IP-osoite ei siis yksin välttämättä riitä yksittäisen liittymän selvittämiseen.
Ja sitten se loppuhuipennus: vaikka käräjäoikeus määräisi ylläpitäjän luovuttamaan kirjoittajan tunnistetiedot sananvapauslain 17 §:n nojalla, päätös ei tarkoita sitä, että operaattorin asiakastiedot luovutetaan samalla automaattisesti. Niiden saaminen on erillinen oikeudellinen kysymys. Eli henkilö voi saada palstalta IP-osoitteen, mutta jäädä silti ilman kirjoittajan nimeä, kun operaattorilla ei ole velvollisuutta sitä luovuttaa.
Se siis laista. Se, mitä haluan henkilökohtaisesti sanoa, on seuraava: nimettömyys ei poista vastuuta sanoista.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, myös kriittiseen ja epämiellyttävään sellaiseen. Mutta mielipiteen ilmaiseminen ja toisen ihmisen tarkoituksellinen loukkaaminen ovat kaksi eri asiaa.
On helppoa kirjoittaa nimettömänä asioita, joita ei koskaan uskaltaisi sanoa toiselle kasvotusten. Nimettömyys voi antaa rohkeutta, mutta se ei tee ilkeydestä oikeutettua eikä perättömästä väitteestä totta.
Ennen kuin painat lähetä-nappia, kannattaa kysyä itseltään: Miksi kirjoitan tämän? Haluanko aidosti keskustella ja tuoda esiin epäkohtia, vai haluanko saada jonkun toisen näyttämään huonolta? Onko tarkoitukseni kertoa totuus vai satuttaa?
Ihmisen maineen vahingoittaminen voi kestää vain muutaman sekunnin. Sen korjaaminen voi viedä vuosia. Ja vaikka kirjoittaja unohtaisi sanansa jo seuraavana päivänä, niiden kohteeksi joutunut saattaa muistaa ne loppuelämänsä.
Sananvapaus antaa oikeuden arvostella, mutta se ei anna rajatonta oikeutta nöyryyttää, levittää valheita tai mustamaalata.
Erityisesti kannattaa muistaa, ettei nimettömyys tee kenestäkään parempaa, rohkeampaa tai oikeassa olevaa. Se, miten kohtelemme muita silloin, kun kukaan ei tiedä nimeämme, kertoo usein enemmän luonteestamme kuin se, miten käyttäydymme julkisesti.
Jos asia on niin tärkeä, että siitä pitää kirjoittaa, sen pitäisi olla myös niin hyvin perusteltu, ettei sen tueksi tarvita henkilökohtaisia loukkauksia.
Ja syy, miksi itse kirjoitan nimettömänä, on työni: jos laittaisin nimeni näkyviin, se yhdistettäisiin nanosekunnissa isoon työnantajaani, jonka nettisivuilla olen nimelläni ja naamallani, eikä siihen imagoon kuulu kirjoitella keskustelupalstoilla. Siksi esiinnyn nimettömänä omana itsenäni.
|