Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 12:12:08

Heti alkuun, en hae tällä kirjoituksella ratkaisua mihinkään. Ainoastaan paikkaa, johon purkaa. Ei tämmöisistä tunteista ja ajatuksista pysty kenellekään puhumaan omalla nimellä tai kasvotusten.

Mulla on kaksi nuorta koiraa. Vanhempi on ollut maailman helpoin tapaus, myös näin teini-iässä. Ei sen kanssa ole mitään ongelmia. Tämä toinen sitten haastaa kymmenen koiran edestä. Lenkeillä vetäminen ja toisista koirista liiallinen innostuminen (eli remmirähjäys) nyt isoimpana haasteena. Kotona sisällä maailman ihanin tapaus, käpertyy kainaloon tuhisemaan.

Olen nyt vähän kipeänä, joten ajattelin (eilen ja tänään), että käyn koirien kanssa metsässä käppäilemässä. Yhtä huutamista ja vetämistä ja kiskomistahan se oli. Nyt istun autossa huutoitkemisen jäljiltä, koirat takakontissa ja kirjoitan tätä. Teki ihan oikeasti mieli kuristaa tuo eläin. Ja voin sanoa, että on tullut hihnasta nykäistyä todella rumasti. Ja huudettua.

Kirsikkana kakun päälle: lopetin tupakan polton kuukausi sitten. Koko kuukauden ajan pinna ollut todella lyhyt. Tässä vain mietin, että kun uskallan ajaa autolla takaisin kotiin niin sytytänkö tupakan. Ehkä selviäisi tuo koira silloin hengissä. Tai sitten ei.

Vittusaatana.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.10.26 12:16:56

Sori, ei sympatiaa. Vika löytyy hihnan toisesta päästä. Se koiralle räyhääminen ja hihnan repiminen ei nyt selkeästi toimi, olisiko aika kokeilla jotain muuta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 12:18:31

” Se koiralle räyhääminen ja hihnan repiminen ei nyt selkeästi toimi, olisiko aika kokeilla jotain muuta.”

Joo ei ole mitään muuta kokeiltu. Suoraan aloitin koiralla räyhäämisen ja hihnan kiskomisen. /s

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   30.10.26 12:35:00

Jos vielä jaksat, niin kun koira rauhoittuu iän myötä. Jaksamista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 12:35:03

Noniin tuo on aika normaalia että pinna palaa välillä, varsinkin jos olet kipeänä ja lopettanut tupakan polton. Ikävä tilanne että olet riuhtonut ja huutanut, mutta nyt asiassa eteenpäin.

Vinkkejä joilla voisit ehkä päästä eteenpäin:

-minkä mittainen hihna koiralla on? Jos parin metrin, auttaisiko, että koiralla olisi pidempi hihna tai liina, jossa saa kuljeskella vapaammin eikä vetämistä ehkä tule niin paljon
-varsinkin nyt jos olet kipeänä, voisitko ajatella, että lenkin sijaan koirat saisivat kuljeskella metsässä joko vapaana tai liinassa, ja heittelisit niille vaikka kourallisen nameja kanervikkoon etsittäväksi.
-olisiko lähelläsi yksityistä koirametsää, josta voisit varata alueen. Todennäköisesti koirien häiriökäyttäytyminen vähenee merkittävästi, kun ne pääsevät liikkumaan vapaana.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 12:39:22

” minkä mittainen hihna koiralla on? Jos parin metrin, auttaisiko, että koiralla olisi pidempi hihna tai liina, jossa saa kuljeskella vapaammin eikä vetämistä ehkä tule niin paljon”
Voi olla vaikka 10 metrin liinassa, mutta kiskoo sitten siellä 10 metrin päässä. Pääasiassa 3 metrin hihnat käytössä.

” varsinkin nyt jos olet kipeänä, voisitko ajatella, että lenkin sijaan koirat saisivat kuljeskella metsässä joko vapaana tai liinassa, ja heittelisit niille vaikka kourallisen nameja kanervikkoon etsittäväksi.
-olisiko lähelläsi yksityistä koirametsää, josta voisit varata alueen. Todennäköisesti koirien häiriökäyttäytyminen vähenee merkittävästi, kun ne pääsevät liikkumaan vapaana.”
Vapaaksi voi päästää ainoastaan aidatulla alueella ja käydäänkin säännöllisesti 2-3x/vko koirametsässä. Tälle viikkoa käyty kahdesti.

-ap

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 12:46:44

Niin ja siis ei koira aina kisko. Pääasiassa nykyisin jo hölkyttelee ihan kivasti hihnassa, mutta jostain hajusta kun saa kiinni, niin järki katoaa kokonaan ja neliveto aktivoituu.

Eilen siis lähdin liikkeelle flexeissä, koska pidemmät liinat ja kaksi koiraa on välillä aika hankala yhdistelmä. Metsässä monesti nuo flexit ihan toimiva yhdistelmä, kaupungissa en käytä koskaan. Jouduin toiselle kumminkin aika pian vaihtamaan kiinteän hihnan vetämisen vuoksi. Tänään lähdettiin eilisestä viisastuneena 3m hihnoilla. Alussa oli vauhtia ja pysähtelin ja tämä hetkeksi auttoikin ja hölkytteli kivasti menemään. Sit taisikin löytää jonkun hajun ja meni taas vetämiseksi. Tässä vaiheessa käännyin takaisin autolle, koska en ihan oikeasti jaksanut enempää.

-ap

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 12:46:59

Hienoa, että olette käyneet koirametsässä jo pari kertaa tälle viikkoa! Koirasi on siis saanut enemmän ja monipuolisemmin liikuntaa kuin n 80prosenttia suomalaisita koirista.. nyt kannattaa siis laskea rimaa itseltä! Eli joskus on viisautta kääntyä takaisin siinä vaiheessa, kun huomaa, että koira sekoilee ja itseltä alkaa palaa pinna.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 12:46:59

Pystytkö saamaan ulkopuolista ulkoilutusapua etenkin tuolle viiripäälle? Minulla auttoi kun olin kovin sairaana pitempään että paikallinen nuori kävi kerran päivässä viikon ajan nuoren koiran kanssa pitkällä lenkillä, välillä juoksivatkin. Vanhempi veteraanikoira (jo edesmennyt) pärjäsi hyvin lyhyemmillä ja nauttikin kun viiripää kävi välillä muualla.

Lähettäjä: Xv 
Päivämäärä:   30.10.26 12:52:51

Mene koirametsään

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 12:55:58

” Pystytkö saamaan ulkopuolista ulkoilutusapua etenkin tuolle viiripäälle? ”

Jonkun pitäisi vaan hoitaa viiripään koulutus niillä lenkeillä.. Toisten koirien ohitukset jne

Tutulle hoitoon viemistä pariksi päivää jo mietin, mutta eivät ole ylimpiä ystävyksiä tutun vanhemman uroksen kanssa ja toinen koira heillä saikulla, joten ainakin just nyt poissuljettu vaihtoehto.

-ap

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   30.10.26 13:01:47

Ovatko kaikki eläinten omistajat sellaisia, että koskaan ei menetä hermojaan. Ihan oikeesti. Jos se teinikoira perseilee ja muutenki paineita elämässä.

Itsellä 11v kissa. Tosi kiltti ja rauhallinen. Tässä joku aika sitten hyppi telkkarrin eteen patsastelemaan ihan tahallaan. Työnsin sen monta kertaa sieltä pois ja eikä uskonut,. siinä kohtaa minulta tuli ärähdys. Pidän itseäni aika lehmänhermona noin muuten
Enkä muista että olisin koskaan muulloin siihen hermostunut.
Eikä ole ollut syytäkään.
.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 13:07:13

” Ovatko kaikki eläinten omistajat sellaisia, että koskaan ei menetä hermojaan. Ihan oikeesti. Jos se teinikoira perseilee ja muutenki paineita elämässä.”

En usko, mutta toki omat reaktioni on ihan todella suuria ja tulevat hyvin nopeasti. Ihan kuin olisin taas teini tunne-elämän osalta. Vaikka en kyllä muista edes teininä olleen näin räjähdysherkkä kuin nyt. Mietityttänyt kovasti, että kauankohan tämä kestää..

-ap

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 13:11:59

Pinnan kiristyminen toisinaan on normaalia niin toisten ihmisten kuin muiden eläintenkin kanssa. Sinulla on myös muita rasittavia seikkoja tällä hetkellä (kipeänä ja tuore tupakoinnin lopetus).

Vedät henkeä ja yrität nähdä tämän kokonaisuuden. Ehkä myös koiran näkökulman: Koiralla on normaalissa arjessakin haasteita, mutta nyt sen pitäisi jaksaa käyttäytyä, vaikka liikuntaa/tekemistä on ehkä ollut sairastelusi vuoksi vähemmän ja omistajalla pinna kireällä. Koirankin kannalta mahdoton yhtälö, etten sanoisi.

Et pystyisi pyytämään keneltäkään väliaikaisesti edes vähän apua jaksamiseen?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   30.10.26 13:18:32

Minä menisin siitä missä aita on matalalla. Keskeyttäisin tupakkalakon ja yrittäisin uudestaan sitten kun koira on aikuinen.

Lähettäjä: Peippi 
Päivämäärä:   30.10.26 13:44:48

Laita itsellesi kunnollinen vetovyö lanteille ja koira siihen kiinni, joustopala väliin. Siinähän kiskoo ja oma askel kevenee mukavasti.

Ymmärrän kyllä tunteesi. Minulla oli alkuraskaudessa huono olo ja aivan järjetön väsymys. Yksin kun olin vastuussa tuolloin koirista niin kyllä muutaman kerran riehakkaan lenkin jälkeen laitoin ärähtäen koirat suihkutilaan ja oven perässä kiinni, jotta sain hengitellä rauhassa enkä siinä mielentilassa olisi ollut reilu koirillekaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.10.26 13:45:15

No en minä ainakaan menetä hermojani. Siksi, että olen opetellut ne hallitsemaan, mutta myös erityisesti siksi että käytösten oppiminen hidastuu aina selvästi, jos opettamiseen tulee negatiivista tunnetta mukaan. Työkoirapuolelta tämä opittua.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.10.26 13:47:02

Laita koirat ensi viikonlopuksi hoitolaan. Tai vain nuorempi. Saat vähän lepoa ja rauhaa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   30.10.26 14:06:00

Mulla kanssa kissa peilaa mun mielialat käsittämättömän herkästi, ja on itsepäinen, Uppi Niskanen, Äkki Pikkanen. Välillä on vain lähdettävä ulos kun se käy hermoille, mutta sitä se kerpele vahtii erityisen tarkasti.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   30.10.26 14:09:04

Pistä piikille. Kaikki jonninjoutavat piskit työkoiria lukuunottamatta voisi muutenkin lopettaa, niistä ei ole kuin haittaa. Paskovat ympäriinsä ja levittävät tauteja eikä omistajia kiinnosta vttuakaan.

Lähettäjä: Koiratonasiaa 
Päivämäärä:   30.10.26 14:25:59

Äitini vippaili kollia, just ku raahautu kotiin ja oli saanut turpaansa, niin alkaa vielä emäntä kissaa heittää..
niin kissa on pikkupeto ja sitä ei voi hylätä luontoon, ns.kesäkissa-syndrooma. Mites se? Ryssäläs on hylätty molemmat kadulle...muusta nyt puhumattaka.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 16:20:40

No ei sitä viiripäätä joka lenkillä tarvitse koulia. Kunhan löytyy koiran kanssa pärjäävä, että voi käyttää muutamana päivänä kunnon lenkin niin helpottaa. Koiran koulutus ei oikeassa elämässä kärsi jos joskus pitää siitä paussia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 16:50:45

Koira oppii vaikkei sitä kouluttaisikaan. Hyvässä ja pahassa. Ja useimmiten pahassa, silloin kun ei kouluteta.

Lähettäjä: Toivotonta 
Päivämäärä:   30.10.26 20:12:53

Mulla ainakin koira joka räyhää vastaantulijoille niin kauan kunnes pääsisi tekemään tuttavuutta. No usein ei todellakaan voi. Mutta kun koira on jo 8 ja oman osaamiseni yli on kouluttaminen ollut lopputuloksestä päätellen todellakin.
No en vaan välitä yhen yhtään. Koiran tai ihmisen kohdatessaan(ellei tunne) räyhää mennen tullen ja palatessa. Otan koiran niin lyhyelle kuin voin ja menemme ohi. Ei siinä sen kummempaa. Hetken voi koira koittaa kulkea takaperin,mutta sitten taas uudet hajut vie mennesään.
En tee tästä mitään ongelmaa..se on mitä on.
Ja koira on yli 35 kiloinen ja mukana toinen pienempi koira myös.
Tiedän että jos koirani saisi tutustua vastaan tuleviin koiriin,niin useimman kanssa oltaisiin kavereita siitä eteenpäin aina tavatessa. Mutta koska ymmärrettävästi näin ei voi toimia,näillä mennään. Enkä yhen yhtään mieti mitä muut ajattelevat! Enkä ole pettynyt koiraan.

Lähettäjä: Pilli 
Päivämäärä:   30.10.26 21:39:11

Kuulostaa tutulta. Meillä homma menee helposti myös tohon pisteeseen että koirat riehuu ja mulla menee hermo ja mielenterveys.

Meillä ratkaisu on liikunnan ja aktivoinnin rutiinit joista ei jousteta. Väsynyt koira =onnellinen koira. Mun koirat tarvitsee viikkoon kahtena päivänä metsälenkin irti juosten, kahtena päivänä pidemmän tunnin lenkin, kahtena päivänä ohjatut treenit hallilla/kentällä ja yhtenä päivänä voidaan maata sohvalla. Lisäksi saavat päivittäin sisällä jotain hammashommia tai nenähommia. Tää on meillä se resepti onneen.

Kokeile ihan reippaasti lisätä koiralle liikuntaa, jos ei vapaana niin pitkässä liinassa tai koirapuistossa/metsässä ja lisäksi aivotyötä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 22:09:41

Tiedän tunteen, vaikka pääosin oma teini käyttäytyy hyvin. Mutta ei @!#$ jos pääsee kissan tai jäniksen jäljille, menee koko koira niin kierroksille että se ihan tärisee jos väkisin pitää aloillaan. Ja vaan 20kg painoiseksi kiskoo ihan hullulla voimalla silloin. Meni itseltäkin viikolla hermo sen jälkeen, kun melkein syöksyin koiran perässä kalliolta alas. Joutui kiskomaan hihnasta ja oli pakko kiepauttaa se kuonon ympäri "riimuksi" kunnes päästiin tarpeeksi kauas jäljestä, vaikka koira inhoaa tätä. Tuntuu ettei tuohon aita mikään, jos huomion sattuukin saamaan hetkeksi niin koira sinkoaa taas yhtäkkiä jäätävällä voimalla johonkin.

Lähettäjä: Noble 
Päivämäärä:   30.10.26 22:26:03

Minä pistin teinikoiralle kuonopannan. Aikani harjoiteltiin, treenattiin ja toistettiin, mutta vaikeassa elåmänvaiheessa huomasin, että oma hetmo oli aina kireällä. Tämäkin kova hajujen perään, muut koirat kiihdyttää ja ylipäätänsä kaikki liike. Elämä helpottui huomattavasti kuonopannan kanssa, kun ei päässyt vetämään. Omat hermot sain taas kasaan ja tuli uutta intoa kouluttaa lisää. Pitkään mentiin kahdella hihnalla, mutta jossakin vaiheessa kuonopannasta päästiin eroon

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.26 22:48:36

"huutamista,vetämistä,kiskomista!
kuinka isot koirat sulla on kun vie sua ku litran mittaa.
rumasti sanottu mutta narua päähän ja jalkaan niin että käsissä pysyy. ei tuo ole neuvottelukysymys
mitä isompi koira niin pakko ttotella ennen kuin vahinko käy.
oikeesti kaikkein paras kun haet apua heti. kasvattaja, joku osaava ihan sama.
ei pulassa oleminen ole häpeä. se ettet pyydä apua ON häpeä.
mulla on koiria ollut kolkyt v ja vieläkin kysyn neuvoa, apua. ei uutta opi kysymättä.
sitäpaitsi väsyneenä ei järki luista eikä älyä helppoa ratkaisua ongelmaan. ääneen sanottuna sen oman tyhmyyden yleensä tajuaa heti.

Lähettäjä: Pilli 
Päivämäärä:   30.10.26 22:55:12

Ja hei kuonopanta on myös yks pelastaja! Kestää omakin hermo haastavissa tilanteissa paljon paremmin kun ei tarvii koko lenkkiä jännittää hauis pinkeänä. Ja tekee mieli tehdä pidempiä lenkkejäkin.

En pidä kuonopantaa mitenkään kestävänä ratkaisuna, mutta vaikeisiin päiviin hyvä!

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   30.10.26 22:59:09

Luepa tuo nimim. Toivotonta vastaus ja ota mallia!

Mitä ihmettä sitä nyt kannattaa tuollaisesta noin stressata?
Miksi niiden koirien pitäisi käyttäytyä niin mallikkaasti, kun et sitä aina itseltäsikään vaadi? Höllää.

Lähettäjä: jee 
Päivämäärä:   30.10.26 23:26:29

Riekkujaa kannattaa lenkittää yksin ja nätisti menevää samoin. Jos lenkität niitä yhdessä, niin tietenkin meno on tuollaista vttupskaa. Luulisi sinun tämän itsekin tajuavan.

Nyt vain nyyhkit menemään ja ensi kerralla et lenkitä koiria yhdessä vaan erikseen.

Lähettäjä: teija 
Päivämäärä:   31.10.26 01:05:14

Tutulta kuullostaa... itsellä meni aivan hermo nuoren koiran kanssa kun se muka oli jo hyvinkäyttäytyvä aikuinen, mutta sitten kaverin kuolema ja ainoaksi koiraksi jääminen sekoitti pakan totaalisesti ja alkoi hysteerisenä kiskoa, poukkoilla ja rähjätä lenkeillä. Kuonopanta oli siihen kohtaan ratkaisu (pissatuslenkeillä, ei liinan kanssa treenatessa). Kiinnitin kuonopannan löysästi kaulapantaan ja hihna kaulapantaan kiinni, jolloin paine kuonopantaan tuli vain koiran kiskoessa. Sitten sillä pitkällä liinalla luoksetuloja ja seuraamisen uudelleenopettelua, nyt alle vuoden päästä mulla on se entisenlailla hyvinkäyttäytyvä koira taas takaisin. Kuonopantaa ei enää tarvi, liinalla lenkkeillään.

Mun mielestä parempi se kuonopanta tms hallintaa helpottava väline, kuin hermojen menetys ja koiran poukkoilu. Ehkä suurin osa koirista on positiivisella menetelmällä koulutettavissa, oma ei kun ei syö nameja ja joutuu tällaista ihan tavallista arkea elämään ihan tavallisessa asuinympäristössä, missä ärsykkeitä ei pääse pakoon.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   31.10.26 01:19:12

Mulla meni tänään hermot, kun teinikoira oli pissannut sänkyyni juuri kun olin vaihtanut puhtaat lakanat ja päiväpeiton. Hätyytin koiran mäkeen makkarista hyvin vihaisena hyi-sanojen saattelemana ja sen jälkeen kiroilin kun merimies petivaatteita repiessä pois. No koneeseen sain osan ajastuksella odottamaan aamua ja loput kylppärin lattialle odottamaan. Kello on nyt kohta puoli kaksi ja viimein pääsen nukkumaan. Pitkä ja rankka päivä niin äkkiä meni hermot, hyvä ettei itku päässyt kun odotin niin että pääsen puhtaisiin lakanoihin ajoissa nukkumaan.

Lähettäjä: Erkkitäti 
Päivämäärä:   31.10.26 05:28:47

Suosittelisin kahden vkon lomaa. Koirat hoitolaan ja itse muualle. Vkon päästä tulee jo koiria ikävä. Näitä kausia tulee ja aina ei ole ylpeä itsestään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.10.26 08:36:28

” kuinka isot koirat sulla on kun vie sua ku litran mittaa.”

~15-kiloisia ovat. Missä kirjoitin, että eivät käsissä pysy? Kyllä minä aina vauhdin ja suunnan saan päätettyä, mutta se ei poista sitä, että toinen huutaa (siis oikeasti; huutaa kun ei saa mennä haluamansa vauhtia haluamaansa suuntaan) ja kiskoo neliveto päällä silloin kun sille päälle sattuu

”Riekkujaa kannattaa lenkittää yksin ja nätisti menevää samoin. Jos lenkität niitä yhdessä, niin tietenkin meno on tuollaista vttupskaa. Luulisi sinun tämän itsekin tajuavan.”

Kaupunkilenkit teenkin aina erikseen. Vanhempi ei tuohon vittupaskaan osallistunut nytkään. Kyllä sitäkin turhautti, mutta oli ihan asiallisesti. Ja kuten sanoin, olen vähän kipeänä ja yrittänyt ottaa fyysisesti kevyemmin.

-ap

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   31.10.26 08:44:50

Yrittäisitkö ajatella että ei se koira ole valinnut omistajaansa, mutta sillä ei silti ole ketään muuta. Nuoret koirat voivat olla todella rasittavia, mutta se on omistajan asia jaksaa se koira kouluttaa ja pitää. Hermot voi olla koetuksella, mutta jos et jaksa niin tee koiralle ja itsellesi palvelus ja etsi sille uusi koti missä sen kanssa jaksetaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.10.26 12:09:08

joskus on vain pakko ottaa se nollatoleranssi ja ns näyttää kaapin paikka. remmeillä, eteneminen pysähtyy ja ite käytän tarvittaessa että nykäisen tujusti karvoista jos ei korvia ja aivoja löydy. litimärkä tiskirätti läpsäistynä persheelle on noiden mielestä ihan maailman järkyttävin juttu.
ei homma toimi niin että vedättää sua mennen tullen. oli pentuja tai nuoria. pienestä asti ne asiat pitäisi mennä oikein.
helpommin sanottu kuin tehty, tiedän, mutta se ratkaisu on löydyttävä.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   31.10.26 12:18:48

Tuttavaperheellä oli rottweileruros. Kerran perheen miehen piti vain ottaa kunnon paini ja näyttää kaapin paikka. Sen jälkeen tiesi paikkansa. Kohdeltiin sitä kyllä hyvin ja kiva koira tuli.

Aloittajalle sanoisin, että olet hyvä ihminen. Osaat katua. En sinuna miettisi tätä enää.

Muistan, kun vuosia sitten mokasin kunnolla. Tuli niin paha olo ja soitin kriisikeskukseen. Siellä sanottiin ,että anna itsellesi anteeksi. Viikon päästä olet unohtanut asian. Ja niin kävikin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   31.10.26 12:26:36

"ei homma toimi niin että vedättää sua mennen tullen. oli pentuja tai nuoria. pienestä asti ne asiat pitäisi mennä oikein."

Eihän koira mitään vedätä eikä homman aina pitä mennä "oikein", koska ei se mene edes meillä aikuisilla ihmisillä. Eikä koiralta voi ainakaan enempää vaatia kuin normaalijärkiseltä loogiselta aikuiselta ihmiseltä...

Aloittaja, tunnen tuskasi. On inhimillistä epäonnistua, turhautua, reagoida huonosti. Aivan kuten se on sitä koiraltakin.

Joskus törmäsin mainioon vastaavaan kirjoitukseen, joka oli kirjoitettu ensin ihmisen ja sitten koiran näkökulmasta. Muista, että sillä koirallasi on samankaltaisia tunteita ja hetkiä kuin sinulla. Sekin kokee turhautumista, epävarmuutta, kiihtymystä. Sekin tekee virheitä, unohtaa joskus jo opitun - aivan kuten me omistajatkin.

Armoa siis molemmille.

Joskus on tosiaan hyvä ottaa itse vähän lomaa ja antaa koira(t) vaikka hoitoon jollekin. Tai edes ottaa vaikka joku muu ulkoiluttamaan muutaman kerran siksi ajaksi kun on itse kipeänä.

Sen koiran tarpeet ja tunteet eivät lakkaa olemasta siksi ajaksi, kun meillä on huono hetki tai olemme kipeitä.

Vaadimme koirilta ja samalla itseltämme välillä myös ihan liikoja.

Hyvä alku on tunnistaa, kun itsellä on hetkellisesti jaksaminen lopussa ja sietokyky koetuksella. Samoinhan voi olla sillä koirallakin joskus.

Itselläni oli myös teinikoiran kanssa todella rankkaa, kun sillä oli päälle vielä kaikenlaisia terveysvaivoja ja kremppoja. Olin välillä aivan loppu. Vanhempani ottivat onneksi koiran välillä hoitoonsa, että sain vähän taukoa.

Vasta tämän koiran myötä olen alkanut ajatella asioita eri tavalla ja tajunnut, kuinka kohtuuttomia välillä tulee vaadittua myös siltä koiralta, ihan kuten toki itseltäkin välillä.

Lähettäjä: thb 
Päivämäärä:   31.10.26 14:16:18

En minäkään jaksaisi, siksi en niitä itselleni hankikaan. Ihan tarpeeksi näkee tuolla räyhääviä ja riehuvia rakkeja muutenkin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.10.26 16:12:14

Voisin ottaa tuon hankalamman tapauksen hoitoon hetkeksi jotta pääsisin koirakuumeesta eroon :D On itselläkin tällä hetkellä vain yksi nuori helppo koira ja voisi vähän muistutella itselle ettei se seuraava välttämättä ole yhtä helppo. Mutta oletettavasti asut jossain kaukana.

Aika auttaa. Ja kiskojalle voisi yrittää myös läntätä vetovaljaat päälle ja joustavaan hihnaan vyötärölle kiinni, mikäli ei ole sitä luonnetta että sinkoilee autojen alle jos liikenteen seassa joudutte ulkoilemaan. Siinä sitten kiskoo ihan vapaasti. Käyttänyt tätä kikkaa parin teinikoiran kanssa, ihan asiallisia niistäkin aikanaan kasvoi. Oppivat että vetovaljaissa saa kiskoa ja muissa valjaissa ja pannassa sitten ollaan nätisti, ja oli helpompi opettaa kun osan lenkeistä sai antaa vain olla eikä tarvinnut jatkuvasti kouluttaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.10.26 17:10:37

” Ja kiskojalle voisi yrittää myös läntätä vetovaljaat päälle ja joustavaan hihnaan vyötärölle kiinni,”

Oon itse asiassa tätä tehnytkin ja tykkää kyllä kun saa luvan kanssa kiskoa. Sisimmiltään kuvittelee vissiin olevansa husky :D Onneksi on muuten hyvin välinpitämätön vastaantulijoita kohtaan, paitsi ne toiset koirat.

Tänään käytin kaupunkilenkillä koirat erikseen, ja viiripääkin oli ihan kiva taas. Muutamalla pätkällä piti pysähdellä. Eikä saanut mitään suurta kohtausta edes vastaantulleesta koirasta.

Pitäisi aina yrittää muistaa, mistä ollaan lähdetty. Nykyisin tosiaan ei välitä vastaantulevista pyöristä tai ihmisistä tuon taivaallista, mutta vielä alkuvuodesta yritti hyökkiä polkupyörien alle ja murisi kävelijät.

-ap

Lähettäjä: kissat 
Päivämäärä:   1.11.26 16:01:16

Lähettäjä: Jep
Päivämäärä: 30.10.26 13:01:47

Ovatko kaikki eläinten omistajat sellaisia, että koskaan ei menetä hermojaan. Ihan oikeesti. Jos se teinikoira perseilee ja muutenki paineita elämässä.

Ehkä juuri siksi mulla ei ole koiraa. Ärsyttäisi se jatkuva huomion vaatiminen. Mulla on pari kissaa ja hevosia, niiden kanssa ei kyllä ole mennyt hermo ikinä.