Lähettäjä: Lii 
Päivämäärä:   16.10.26 12:09:42

Haluan koiran, mutta niistä ei ole aiempaa kokemusta. Perheessä ollut vain kissoja. Mitä pitää ottaa huomioon ennen hankintaa? Mikä olisi helppo ja terve rotu? Haluisin sen juoksulenkeille ja vaelluksille mukaan, joten iso koira pitäisi olla.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.10.26 12:13:34

Jonkun on aina hankittava se ensimmäinen.

"Haluisin sen juoksulenkeille ja vaelluksille mukaan, joten iso koira pitäisi olla."

Jos mietit sitä, että pieni koira ei jaksa juosta, niin minä kääntäisin huomion ennemmin siihen, että koira on sen kokoinen, että sen saa tarvittaessa kantamalla pois metsästä jos vaikka kyy puree. Pienikin koira pysyy kyllä ihmisen tahdissa ja jaksaa.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   16.10.26 12:19:42

Kaikilla on joskus ollut ensimmäinen koira. Lue kirjoja,, valitse hyvä kasvattaja jolta saat tukea, ja käy koirakoulussa. Myös rotuyhdistyksen ja mahdollisesti harrastusseuran toimintaan kannattaa mennä mukaan. Mutta aika pian kannattaa myös alkaa käyttää omaa järkeä ja miettiä mikä sopii sille omalle koiralle, jonka sinä tunnet parhaiten, eikä sokeasti uskoa joka ikistä neuvoa. Jokainen koira on erilainen ja kokenutkin koiranomistaja ja kopa ammattilainen voi olla sormi suussa, kun tuleekin vastaan ihan erilainen tyyppi kuin aiemmat. Tärkeintä on siis tutustua siihen omaan pentuun: mikä sitä motivoi, miten se palkkautuu, mitä se pelkää, onko se kuinka itsenäinen vai tukeutuuko sinuun, millainen se on toisten koirien seurassa jne. Opettele lukemaan koiran elekieltä.

Juoksulenkeillä ja vaelluksilla menee pienikin koira. Usein jopa jaksaa paremmin kuin iso. Kunhan valitset aktiivisen rodun (esim terrierit, villakoirat).

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   16.10.26 12:20:17

Helposta ja ystävällisestä, yleensä aika sosiaaliseksi tiedetystä rodusta on hyvä aloittaa ! Kuten sanottua vähän pienempikin jaksaa kulkea mukana. Sitten tutkia aihetta, käydä katsomassa koiria ja muodostaa omaa makua ja mielipidettä ja etsiä sopiva. Pennun kanssa sitten pentukurssille ja sellaisille, että saa kädestä pitäen ohjausta miten koiraa koulutetaan. Valitsee kasvattajan kuka on valmis neuvomaan ja auttamaan matkalla.

Jokainen on joskus ostanut ensimmäisensä !

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.10.26 12:21:26

Ja siis tietysti saa haluta ison koiran, ei siinä ole mitään vikaa, vaellus vaan ei sellaiseen välttämättä pakota.

Lähettäjä: Lilli 
Päivämäärä:   16.10.26 12:31:08

Aloita vaikka tuolta: https://www.mustijamirri.fi/vinkit-ja-artikkelit/koirarodun-valinta

Omat kokemukset on kahdesta sekarotuisesta (molemmissa saksanpaimenkoiraa) ja yhdestä lapinporokoirasta. Seropit olivat kyllä helpompia, kuin poro =D. Tuolla linkin tekstissä kuvattiin hyvin rodunomaisia piirteitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Porokoira paimenrotuisena haastoi kyllä lenkkeilyä ja vapaana pitämistä ihan tosissaan, oli reaktiivinen ja räyhäsi moottoriajoneuvoille, pyöräilijöille, pyrki paimentamaan niitä. Oli myös riistaviettinen ja lähti tilaisuuden saadessaan kyllä ajamaan metsän eläimiä. Vapaana ei siis voinut pitää kuin aidatulla alueella, vaikka hyvin käskyjä noin muuten tottelikin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.10.26 12:37:59

Sellaisia peruskoiria luonteeltaan on esimerkiksi pitkäkarvainen collie, sileäkarvainen collie, partacollie, suomenlapinkoira, ruotsinlapinkoira, springerspanieli (showlinjaa), labbis (jos kestää sen sähellyksen) jne. Vaihtoehtoja kyllä löytyy.

Ja jokaisella koiranomistajalla on joskus ollut se ensimmäinen oma koira. Hyvän kasvattajan jos löytää niin sieltä saa apua jos ongelmia tulee, ja toki pennun kanssa kannattaa mennä pentukurssille jossa opetellaan niitä arjen taitoja ja tulee sosiaalistamista siinä sivussa :)

Lähettäjä: ,,, 
Päivämäärä:   16.10.26 12:43:42

Kaikilla meillä on ollut joskus ensimmäinen koira. Paitsi silloin, kun me olemme olleet jollekin koiralle uusi ihminen. Meitä on aika paljon, joilla on ollut koira kotona jo silloin, kun meidät on tuotu synnytyslaitokselta. Me emme näe koirissa mitään ihmeellistä ja usein "oma" rotu on se, joka tuli nuolemaan kasvojamme konttaamaan opetellessa.
Perusasia on se, että pitkälle jalostettujen rotujen ominaisuudet on paremmin tiedossa kuin seropien ja alkukantaisten rotujen, joissa yksilölliset erot samassa pentueessakin ovat suuret.

Lähettäjä: Tiku82 
Päivämäärä:   16.10.26 12:51:49

Moni hankkii aikuisena sen ensimmäisen oman koiran. Ja se riippuu niin ihmisestä minkätyyppinen koira sopii ensimmäiseksi, tiedän niitä jotka on kokemuksesta huolimatta pulassa tiibetinspanielin kanssa ja niitä jotka aloittaa suoraan laumanvartijasta.

Monet pienet rodut sopii aktiiviseen elämäntapaan, monet terrierit, sheltti, kääpiövillakoira jne pärjää juoksulenkeillä ja vaelluksilla ihan yhtä hyvin kuin vaikka valkoinenpaimenkoira, kultainennoutaja jne.

Koirarotuja on monta sataa, niistä valitseminen voi olla hankalaa. Noin alussa voi lähteä ulkonäkökeskeisesti etsimään tyyppiä ja sitten tutustumaan tarkemmin rotuihin. Esim jos haluaa pystyt korvat ja lyhyen turkin (esim saksanpaimenkoira, mudi, shipperke) tai ehdottomasti lupat korvat (labradorinnoutaja, beagle jne). Paljon turkkia (collie, tiibetinterrieri), trimmattava (villakoirat, vesikoirat).

Mä olen itse kasvanut koirien kanssa ja oma mielenkiinto on haasteissa joten se vaikuttaa eniten rotujen valintaan. Kun muutin omilleni niin ensimmäinen oma koira oli käyttölinjainen saksanpaimenkoira. Tämänhetkinen haaste on 4kk saksanmetsästysterrieri. Kumpaakaan en suosittele ensimmäiseksi ellei halua haasteita.