Lähettäjä: Hilla 
Päivämäärä:   23.9.26 13:15:37

Sen sanon heti alkuun, että olen ihan "normaali" työssäkäyvä, pikkukaupungin kaksiossa asuva, auton omistava ja sekasyöjä (jos tällä on jollekin merkitystä). Tiedän myös kokemuksesta erittäin hyvin miten rankkaa maalla eläminen pahimmillaan on.

Kuitenkin tulee kausia, kun mietin miten pitkälti sitä olisi mahdollista elää Suomessa off grid -tyylillä. Kesällä varmasti huomattavasti helpompi, mahdolliset sadevedet pystyisi keräämään, säilömään maan alle sekä suodattimien avulla hyödyntämään normaalin hanaveden tavoin. Kesällä varmasti aurinkopaneeleilla saa kerätyksi sen sähkön mitä tarvitsee ja kasvihuoneessa sekä -maalla saisi kasvatettua vihannekset. Näitä saisi kuitenkin kasvattaa valtavan määrän, että saisi säilöttyä talteen koko talven tarpeisiin. Hunajat tulisi omasta takaa sitten aikanaan, kun mehiläiset on asettuneet.
Jos sydän kestäisi niin kesälampaita yms. ja syksyllä jollekin paikalliselle teurastajalle ja niistä lihat talveksi ja villat hyötykäyttöön.

Olisi mahtavaa jos olisi näiden kahden elämän tasapaino. Kävisi töissä parina päivänä viikossa, ihan jo sen takia, että tulee oltua ihmisten ilmoilla ja loppuviikon tekisi omia juttujaan. Jos taas olisi normaalin 37-40h/vk töissä ja sitten pyörittäisi tuollaista kotitilaan niin siinä kyllä palaisi varmasti jossain kohtaa.

Onko jollain samantyyppisiä haaveita tai elääkö joku tälläistä melko omavaraista elämää?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.26 13:17:14

Miksi?

Lähettäjä: Hilla 
Päivämäärä:   23.9.26 13:30:39

Miksi ei?

En itse ajattele tätä mitenkään niin, että pitäisi valmistautua maailmanloppuun tai irtautua yhteiskunnasta. Enemmänkin sitä kautta, että nykyisessä maailmassa olisi ihan järkevää osata tehdä edes jotain itse.

Maailmantilanne on kuitenkin aika epävakaa ja ruokahuolto on aika pitkälti pitkien tuotantoketjujen varassa. Kotivaraakin suositellaan jo ihan virallisesti. Se on jo nähty useaan kertaan miten hyllyt on tyhjänään kaupassa, kun ihmiset panikoi.

Itseäni kiinnostaisi juuri se, että voisi kasvattaa omalla maalla mahdollisimman paljon sellaista, mikä täällä luonnostaan kasvaa, ja säilöä siitä osan talveksi. Ei kaiken tarvitsisi olla omasta takaa.

Ja onhan siinä ruoankin kannalta jotain aika kiehtovaa, että tietäisi mistä ruoka tulee ja voisi itse päättää mitä kasvattaa ja millä tavalla.

Lisäksi itse tekeminen, luonnossa oleminen ja se, että näkee konkreettisesti oman työnsä tuloksen, kuulostaa aika hyvältä vastapainolta nykyiselle elämäntyylille. Ja jos samalla pihasta tekisi sellaisen, että siellä olisi kasvimaan lisäksi kukkia, puita, pensaita ja pölyttäjille sopivia paikkoja, niin lähiluonto vain kiittäisi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.26 13:32:50

Ala lapsettomaksi mökkimummoksi – ota vaikka muutama kissa.

Lähettäjä: Hilla 
Päivämäärä:   23.9.26 13:35:41

Se ei kuulosta ollenkaan pahalta suunnitelmalta eläkepäiville

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.26 13:37:15

Hyvä goy.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.26 13:38:45

>pasko kaupungit mamutuksella
<pakene ongelmia korpeen

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.26 13:41:07

Vettä saa kaivosta. Jos kaikki on maksettu, talot, kasvihuoneet auto ja käy parina kolmena päivänä viikossa töissä voi onnista, mutta ikääntyessä asiat vaatii korjausta ja rahat saati eläke ei riitä. Juurekset ja suurin osa muista kasviksista on suomessa niin halpoja ettei kannata kasvattaa itse vaikka kuinka romanttista olisi, kun laskee kaikki kulut.
Mökki lämmittää puilla jotka saa omasta metsästä ja kyky tehdä ne.

Lähettäjä: Hilla 
Päivämäärä:   23.9.26 13:58:18

-: Mikä viimeisimmällä viivalla on hätänä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 14:01:43

Sillä on se hätä ettei saa naista. Ja se pitää kostaa kaikille naisille ihan vaan peruastteesta.

Lähettäjä: nuppu 
Päivämäärä:   23.9.26 14:11:12

Samanlaisia haaveita täälläkin.

Me ostettiin talo maalta, mutta käydään vielä päivätöissä, puoliso etänä ja minä osittain etänä, osin toimistolla kaupungissa.

Mitään täydellistä omavaraisuutta emme tavoittele, ja nyt ollaan vielä kaukana siitä. toimivaa kaivoa ei ole, aurinkopaneelit ehkä tulossa. Lämmitys osittain omilla puilla. Puoliso haaveilee vieläkin tiukemmasta omavaraisuudesta, mutta minulle tämäkin jo riittää.

Ruuan kasvatus ja keräily on työlästä, mutta samalla palkitsevaa. Sen olemme oppineet, että mitään helppoa se ei ole. Eri kesinä saadaan eri kasviksista vaihtelevaa satoa, eikä meillä vieläkään ole sellaista taitoa, että saisi kaiken onnistumaan. Esim. tänä kesänä tuli perunaa, papuja ja hedelmiä varmaan omaan koko vuoden tarpeeseen, juurekset taas eivät onnistuneet oikein mitenkään.

Metsästä kerätään alkuvuonna villivihanneksia ja -yrttejä, syksyllä marjoja ja sieniä.

Tänä vuonna meillä oli ensimmäistä kertaa myös eläimiä (ankkoja), jotka ovat nyt jo pakkasen puolella.

Rankinta tässä itselllä on tuo kaupungin ja maaseudun välillä ramppaaminen, siihen menee aika ja pitää suunnitella tarkasti, milloin on missäkin.

Vapaa-aika menee paljolti tuohon ruuan kasvatukseen, varisnkin kesäisin. En tekisi tätä, jos en tykkäisi puuhasta. Joku kysyi, että miksi. Minulle tämä on tuonut valtavasti lisää merkitystä elämään. Koen ihan eri tavalla yhteyttä tähän asuttamaani maaplänttiin ja luontoon, kun saan sieltä suoraan ruokani. Kasvien kasvattaminen on kiehtovaa, ja harva tekeminen on niin tyydyttävää kuin se kun hakee kasvimaalta itse kasvatetut, maukkaat kasvikset ja kokkaa niistä jotain herkullista.

Myös mitä enemmän tekee itse asioita, kasvattaa ruokaa, ompelee vaatteita, kunnostaa / rakentaa huonekaluja, remontoi kotia, sitä enemmän koko ajan oppii ja saa onnistumisen ja pärjäämisen kokemuksia (toki myös epäonnistumisia tulee).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 14:21:20

"Lisäksi itse tekeminen, luonnossa oleminen ja se, että näkee konkreettisesti oman työnsä tuloksen, kuulostaa aika hyvältä vastapainolta nykyiselle elämäntyylille."

"Ruuan kasvatus ja keräily on työlästä, mutta samalla palkitsevaa."

Näissä toteamuksissa ollaan nähdäkseni miksi-kysymyksen ytimessä. Ihminen on pohjimmiltaan kuitenkin edelleen se keräilijä-metsästäjä-viljelijä, jonka syvimpiin lajityypillisiin tarpeisiin nyky-yhteiskunta ei oikein kykene vastaamaan. Moni kokeekin nykyään tyhjyyttä ja jonkinlaista merkityksettömyyden tunnetta.

Lähettäjä: ennea 
Päivämäärä:   23.9.26 14:25:35

Yhteiskunta kaipailee enemmän sitä että tehdään 100% duunia.. Tällainen on ainakin oma ymmärrykseni. Eli ehkä tällainen ei ole mitenkään suositeltava haave?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   23.9.26 14:31:37

Asun melkein kokonaan omavaraisesti. Isoisoisän rakentama vanha maatila. Vesi nostetaan itse omasta kaivosta, ei tarvitse säilöä mihinkään kun siellä se säilyy ja on suoraan ihan juomakelpoista. Talvisin pitää olla vähintään kattilallinen vettä sisällä, koska pumppu välillä kaivosta jäätyy ja se pitää kuumalla vedellä sulattaa saadakseen lisää vettä. Hätätapauksessa toki voisi sitten sulattaa vaikka lunta, mutta lumi ei ole kovin vesipitoista :D

Isot kasvimaat joiden hoito on oikeastaan ilmaista. Lannoitan kompostilla ja nokkosvedellä. Kerään siemeniä itse omista kasveista, ei juurikaan tarvitse siemenpusseja ostella. Kastelu tarvittaessa sen oman kaivon vedellä tai sadevedellä. Osan kasvimaista käy naapuri traktorillaan kääntämässä kun sattuu ohi ajamaan.

Talo, sauna ja pesuvedet lämpeää omasta metsästä itse tehdyillä puilla. Ankoista ja hanhista saa lihaa ja munia, kanojakin joskus oli mutta naapurilla on iso kanala ja sieltä tulee munia meillekin vähän jopa yli tarpeen.

Vielä käyn töissä kesät kokopäiväisesti ja talvet 50% työajalla, olen 33v. Kohta alkaa olla sijoituksissa sen verran rahaa, että voi jäädä töistä pois kokonaan. Elämiseen kun ei paljoa rahaa mene.

Ja miksikö? Siksi, koska haluan päättää omat aikatauluni ja menoni itse. Jos tänään laiskottaa, voin laiskotella. Huomenna ehkä sitten taas innostaa tehdä enemmän. Saan nukkua niin pitkään kuin haluan. Ja tykkään touhuta omalla tontilla, ei tunnu yhtään työltä, on enemmänkin harrastus tämä omavaraistelu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 15:06:44

"Yhteiskunta kaipailee enemmän sitä että tehdään 100% duunia.. Tällainen on ainakin oma ymmärrykseni. Eli ehkä tällainen ei ole mitenkään suositeltava haave?"

Jaa, pelkän työnteon ja jonkinlaisen taloudellisen tehokkuudenko takia täällä eletään? Selittänee nykypäivän mielenterveysongelmien määrää. P.S. Yhteiskunta käsittää aika paljon muutakin kuin (palkka)työnteon.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 15:31:53

Facebookissa on useampi ryhmä tällaisille.

Itse en meinaa jaksaa sitä ihmettelyn määrää mikä tähän teemaan vieläkin liittyy. Siis oumaigaaaad joku haluaa elää ihan tavallista elämää ihan samalla lailla kuin suurin osa suomalaisista eli vielä 1970-luvulla. Siis voi hitsit miten hurjaa!

Ja aina se sama juttu, että sitten vedetään se palkkatyö tuohon mukaan ja oletetaan että "omavaraisuus = yhteiskunnan ulkopuolella". Mä en tajua mistä tää johtuu.

Suurin osa omavaraisuuteen pyrkivistä ihmisistä on ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä. Se nyt vaan on järkevää varautua esimerkiksi sähköverkon ongelmiin hankkimalla kunnolliset akut. Ja on järkevää että on oma kaivo. Ja että hedelmiä ja marjoja on tontti täynnä. Ei näissä asioissa ole mitään ihmeellistä.

Mutta aina, joka kerta sama vänkäys että taivas putoaa niskaan ja maailma romahtaa jos joku sanoo että haluaa kasvattaa omia perunoita.

Lähettäjä: nuppu 
Päivämäärä:   23.9.26 15:38:10

Kaipaako yhteiskunta sitä, että tehdään 1005 duunia. Tässä on tekoälymurroksen myötä ihan oikea pelko siitä, ettei ainakaan ns. valkokaulustöihin enää tarvita kaikkia ihmisiä, joita näissä hommissa nykyään pyörii.

Olen tehnyt niitä palkkatöitä 120% viimeiset 20 vuotta, ja jaksaminen alkaa loppua. Uskon, että yhteiskunnalle on parempi jos kasvatan omat perunani ja pyörin metsässä kuin että hakeudun kalliiden mielenterveyspalevluiden pariin tai työkyvyttömyyeläkkeelle.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.26 15:40:45

Rahako tulee seinästä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 15:44:07

"Ja aina se sama juttu, että sitten vedetään se palkkatyö tuohon mukaan ja oletetaan että "omavaraisuus = yhteiskunnan ulkopuolella". Mä en tajua mistä tää johtuu."

Veikkaan, että taustalla ovat mm. kapitalismi, kuvitelma yhteiskunnan alisteisuudesta taloudelle sekä käsitys siitä, että ihminen on täällä taloutta varten eikä suinkaan talous on ihmistä varten.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 15:45:40

Lähettäjä: -
Päivämäärä: 23.9.26 15:40:45

Rahako tulee seinästä?

Raha tulee töistä.

Mä en tajua mikä tässä konseptissa on niin hirveän vaikeaa. Itse asun talossa, minkä ekat asukkaat olivat kylän suutari ja kansakoulun opettaja. Eli molemmat perheen aikuiset tekivät palkkatöitä.

Sen lisäksi täällä on ollut lehmiä, kanoja ja sikoja. Naapurin hevosella on tehty puut talvella omasta metsästä ja kasvimaalla tuotettu kasvisruuat. Metsällä on käyty hakemassa riistaa ja järvestä kalaa. Kaupasta on haettu jotakuinkin suola ja kahvi, siinä se.

Ihan on koko ajan käyty silti palkkatöissä.

Jostain syystä ihmisten on kauhean vaikea tajuta tätä. Yleensä menee sitten sellaiseen irvailuun, että jos nyt joku omavaraisharrastaja sanoo vaikka käyttävänsä kirvestä niin sitten aletaan leukailla että aijaa, käytät valmista kirvestä! Ethän sä sitten ole omavarainen! Sun ois pitäny kaivaa se malmi vuoresta ja takoa se itse! Sä et voi olla omavarainen jos sulla on kaupan kirves!

Hämmästyttävintä on, että nämä kommentoijat on yleensä ihan aikuisia ihmisiä. Ajattelu on kuitenkin tuolla tasolla.

Lähettäjä: nuppu 
Päivämäärä:   23.9.26 15:46:25

Näissä suunnitelmissa varmaan lasketaan, että elinkustannukset on hyvin pienet, ja loppu raha tulee sitten tavalla tai toisella seinästä.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 15:51:17

Lähettäjä: nuppu
Päivämäärä: 23.9.26 15:46:25

Näissä suunnitelmissa varmaan lasketaan, että elinkustannukset on hyvin pienet, ja loppu raha tulee sitten tavalla tai toisella seinästä.

Mihin tämä perustuu?

Eihän omakotitalo ole ikinä elinkustannuksiltaan pieni. Asuntolainat on melkoisia, remonttiin menee rahaa, lisäksi monet näistä omavaraisuuden edistämiseen liittyvistä asioista ovat varsin kalliita. Esim vaikka ne aurinkopaneelit. Ei tämä ole mitään köyhäilyä, päinvastoin, rahaa palaa vaikka kuinka.

Lähettäjä: nuppu 
Päivämäärä:   23.9.26 16:15:24

En ota muiden suunitelmiin kantaa, mutta omalta osaltani se perustuu seuraavaan:

-vanha talo, jonka ostohinta oli maltillinen. Tärkeimmät / kalleimmat rempat tehty, loput tehdään pikkuhiljaa ja itse + kierrätysmateriaaleista niin paljon kuin pystytään
-asuntolaina maksettu pois, kaupunkiasunnon myyntihinta oli aika paljon isompi kuin tämän ostohinta
-pieni kiinteistövero, pieni jätemaksu (kierrätetään niin paljon kuin voidaan)
-lumityöt tehdään itse kunnan ylläpitämäle tielle asti
-vesiosuuskunnan vesi edullista, sadevettä kerätään kastelutarkoituksiin
-lämmitys oman metsän puilla
-kasvihuone ja eläinten tilat jo olemassa ja tehty
-sähkö on ainoa isompi juokseva kulu

Ylipäänsä juoksevat kulut tässä okt:ssa maalla on aika paljon pienemmät kuin oli hoitovastikkeet kaupunkiasunnossa, ja itse kilpailutetut / itsetehdyt rempat on halvempia kuin taloyhtiön teettämät rempat.

Ruuan kasvattamisessa siemenet maksaa (kaikkia ei saada kerättyä itse), lannoitus omalla kompostilla ja naapurin hevosenlannalla. Ruuan keräily on ilmaista. Säilömisestä on jotain kuluja (kuivaukseen ja pakastamiseen kuluu sähköä).

Lisäksi palkkatyöstä on säästöjä, niistä muodostuu minulle osa siitä seinästä, josta raha tulee. Lisäksi voin tehdä osa-aikaisia töitä, jos ei rahat muuten riitä

Tietty jos ajattelee niin, että lähtee ihan nollista ja ostaa lainalla talot, aurinkopaneelit sun muut, niin kyllä ne kustannukset saa isoiksikin.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 16:20:36

nuppu: teillä siis hyvä tilanne ja ollut myös tuuria matkassa.

Mitä nyt tuttavien touhuja seurannut tämän omani lisäksi, useimmilla kululuokka on noin 1000-1500 e/kk koostuen pääosin asuntolainasta ja sähkölaskuista. Tästä syystä en itse tajua tätä jatkuvaa virnuilua siitä että omavaraisuuteen pyrkiminen olisi jotain yhteiskunnan ulkopuolella asumista. Johan sen jo järki sanoo, että vähintään yhden ihmisen pitää käydä palkkatöissä jotta asuminen olisi mahdollista.

Ei tätä rahan takia tehdä.

Aikaa myöten alkaa sitten kertyä niitä säästöjäkin mutta ei se ole se pointti. Ihan tavallista elämäähän tämä on, ihan samaa mitä valtaväestö eli koko ajan vain muutama vuosikymmen sitten. Ei tässä ole mitään ihmeellistä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.26 16:25:45

Niin missä se hätä kommentissani oli?

"Lähettäjä: -
Päivämäärä: 23.9.26 13:41:07

Vettä saa kaivosta. Jos kaikki on maksettu, talot, kasvihuoneet auto ja käy parina kolmena päivänä viikossa töissä voi onnista, mutta ikääntyessä asiat vaatii korjausta ja rahat saati eläke ei riitä. Juurekset ja suurin osa muista kasviksista on suomessa niin halpoja ettei kannata kasvattaa itse vaikka kuinka romanttista olisi, kun laskee kaikki kulut.
Mökki lämmittää puilla jotka saa omasta metsästä ja kyky tehdä ne.

Ilmoita häirikköviestistä
Re: Omavarainen elämä Suomessa?
Lähettäjä: Hilla
Päivämäärä: 23.9.26 13:58:18

-: Mikä viimeisimmällä viivalla on hätänä?"

Lähettäjä: nuppu 
Päivämäärä:   23.9.26 16:28:03

Joo tuuria ja sitten sitä, että ennen tätä maalaistouhua on kerrytetty omaisuutta kaupungissa ja makseltu jo siellä niitä asuntolainoja pois.

Toki kyse on myös siitä, millainen elintaso riittää. Tarviiko kaiken olla ihan viimeisen päälle ja haittaako jos talvella sisällä on 17 astetta.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 16:33:25

nuppu: mulla on just toi 17 astetta talvisin normaali huoneenlämpö. Muualla käydessä meinaa sit paistua kun on niin kuuma.

Isoin ongelma omassa tuttavapiirissää on ollut se, ettei ole ollut mitään omaisuutta mitä voisi myydä ensin pois ja sitten käyttää sitä rahaa talokauppoihin. Jos siirtyy kaksiovuokralaisesta pientilan omistajaksi niin se on aika iso taloudellinen harppaus. Kyllä siinä saa keräillä palkkatilin jos toisenkin, että homma onnistuu.

Mutta sitten kun se onnistuu, niin on kyllä kaiken arvoista!

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   23.9.26 16:40:18

"Suurin osa omavaraisuuteen pyrkivistä ihmisistä on ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä. Se nyt vaan on järkevää varautua esimerkiksi sähköverkon ongelmiin hankkimalla kunnolliset akut. Ja on järkevää että on oma kaivo. Ja että hedelmiä ja marjoja on tontti täynnä. Ei näissä asioissa ole mitään ihmeellistä."

No mutta kun oikeasti omavaraisuus tarkoittaisi että kaikki hankitaan itse.. ei rahalla vaan tekemällä. Kasvattamalla ja metsästämällä ja keräämällä ruoat, ei pelkästään sitä että veden nostaa kaivosta tai purosta ja voi tarvittaessa elää ilman sähköä.

Suomessa omavaraisuus on hankala toteutettava: kasvukausi on lyhyt, reiluja määriä syömäkelpoista kalaa on hankala saada ja metsästys on melkoisen prosessin takana olevaa kausiluontoista hommaa. Kalliisiin hintoihin, sähkönjakelun ongelmiin, sotaan tai vaikka zombi apokalypsiin voi toki jokainen valmistautua haluamassaan määrin ja tehdä omassa asumisessa muuveja, mitkä antaa vähän pelivaraa katastrofin varalle.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 16:46:36

kun oikeasti omavaraisuus tarkoittaisi

Niin, ja kaikki, siis ihan kaikki, ymmärtävät ettei tämä ole Suomessa mahdollista. Siksi kukaan ei yritä tehdä tällaista eikä tarkoita tätä asiaa silloin kun puhuvat omavaraisuudesta.

Tää on just sitä, että sitten virnuillaan että mitä, käytätkö kaupasta ostettua paitaa, miten et itse viljellyt pellavaa ja tehnyt siitä lankaa ja ommellut käsin kynttilän valossa paidan!

Järkeä saa käyttää. Tuossa aloittajan esittämässä skenaariossa ei ole mitään ihmeellistä. Ainoa mihin vähän silmä osuu on tuo veden suodattaminen, mikä todennäköisesti johtuu siitä, että aloittaja on katsonut jotain ulkomaisia videoita aiheesta. Veden suodatus on iso juttu monessa paikassa vaikka Australiassa mutta Suomessa ei ole mitenkään olennaista. Johtuen jo ihan siitä, ettei kannata muuttaa mihinkään taloon, mistä puuttuu toimiva hyvälaatuinen kaivo. Eli oma vesi järjestyy kyllä. Ja jos kaivo on rikki, niin useimmilla kylillä on vanhastaan lähde mistä voi hakea, ei tarvitse suodattaa mistään.

Omavaraisuushaaveet ovat kaikin puolin järkeviä. Kylät pysyvät asuttuina, maaseudulle syntyy uutta vipinää, kasvimailla viljellään monimuotoisesti. Kaikki hyötyvät. Turha nitistää aloittajan tai muiden suunnitelmia omavaraisuuskettuilulla.

Lähettäjä: ennea 
Päivämäärä:   23.9.26 16:47:17

Olen kyllä ymmärtänyt esim päättäjien puheista että nimenomaan se olisi tahtotila että kaikki kynnellekykenevät tekee sitä 100% työtä. Ajatus taustalla että yhteiskunta pyörii paremmin ja myös verotulot kasvavat näin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 16:48:24

Hauskasti vaatteet unohtuvat aina näistä omavaraisuuskuvitelmista. Villat omista lampaista, sitten kehrätään langaksi ja joko kudotaan kankaaksi tai neulotaan. Hamppua voi myös kasvattaa, liottaa ja kehrätä itse. Nahan voi parkita itse omista teurastetuista lehmistä.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 16:51:22

Lähettäjä: .
Päivämäärä: 23.9.26 16:48:24

Hauskasti vaatteet unohtuvat aina näistä omavaraisuuskuvitelmista. Villat omista lampaista, sitten kehrätään langaksi ja joko kudotaan kankaaksi tai neulotaan. Hamppua voi myös kasvattaa, liottaa ja kehrätä itse. Nahan voi parkita itse omista teurastetuista lehmistä.

No just kun pääsin sanomasta, että tää on just tätä tyypillistä mukahauskaa kettuilua tästä aiheesta!

Sitä paitsi todella monet ihan oikeasti hankkivat ne lampaat ja kehräävät lankaa. Itsellä ei ole lampaita omina vielä mutta osaan kyllä kehrätä. Tarvittaessa voisin jopa tuottaa lankaa myyntiin. Mutta tää tekstiilipuoli on asian kannalta täysin yhdentekevä niin kauan kun on kirppareita mistä voi ostaa mitä tahansa vaatetta.

Tää on just tätä vänkäystä mitä mä en millään enää jaksaisi tämän aiheen ympärillä.

Lähettäjä: nuppu 
Päivämäärä:   23.9.26 17:02:32

Joo, sivulliset ne aina virnuilee.

Kaikki jotka oikeasti pyrkii elämään omavaisemmin (tai ainakin kaikki joihin olen netissä yms. törmännyt), tiedostaa, ettei suomessa täysi omavaraisuus ole kovin realistinen haave. Itsekin voisin ihan oppimis- ja kokeilumielessä tehdä jonkun vaatteen ihan alusta asti itse, mutta pääsääntöisesti ostan vaatteet kyllä kaupasta / kirpparilta.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 17:09:27

nuppu: no niinpä.

Ihan nyt vaan vielä ratakiskosta tästä määritelmästä:

Mä olen pyörinyt "näissä piireissä" pari vuosikymmentä, ollut mukana omavaraisuustapahtumissa ja seurannut nettikeskusteluita ja tunnen melkoisen määrän tätä porukkaa henkilökohtaisesti.

En ole vuosien varrella tavannut IKINÄ ketään, joka tarkoittaisi omavaraisuudella sitä että pitäisi tehdä itse AIVAN KAIKKI.

Tää on sellainen juttu, mistä muut kettuilee koko ajan mutta ne ihmiset, jotka tässä touhussa ovat mukana, eivät koskaan itse ajattele näin. Ainakaan en ole itse ikinä tavannut sellaista ihmistä.

Päinvastoin, yleensä tulokkaille joutuu korostamaan sitä ettei heidän edes tarvitse suunnitella niin isoja kuvioita kuin mitä monilla on. Usein kannattaa pyrkiä suurempaan omavaraisuusasteeseen kyläyhteisön tasolla eikä tehdä kaikkea itse. Esim minä en kalasta enkä aio koskaan kalastaakaan, koska saan kalat naapurilta joka hoitaa sen homman. Silti niitä ei tarvitse ostaa kaupasta, eli se on jo iso bonus.

Toinen on se, että varsinkin jos hankkii kotieläimiä niin niitä eläinlajeja ei kannata hankkia kaikkia mahdollisia kerralla. Aloittaa helpoista ja sitten lisää vähitellen. Väsyminen johtuu usein just siitä että on kerralla hankittu 50 eläintä ja sitten ihmetellään mitä tehdään. Jos esim on se hunaja mielessä niin aloittaa ihan vaan hunajalla ja opettelee sitä pari kolme vuotta ennen kuin hankkii mitään muuta.

Kaikkea ei siis tosiaankaan tarvitse tehdä itse eikä osata heti ekana vuonna.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 17:13:24

Ovatko nämä kettuilijat yhtä mustavalkoisia kaikessa ajattelussaan? Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole kuin joko-tai?

Joko kierrätät aivan kaiken viimeisen päälle tai käyt kippaamassa hajonneen pesukoneenkin metsään? Joko syöt viimeisen päälle terveellisesti tai ruokavaliosi on pelkkää roskaruokaa? Joko pidät huushollisi yhtä siistinä kuin sisustuslehdissä vai sitten tulet pölypallojen tukahduttamaksi?

Jos ongelma on omavaraisuus-termissä, niin kertokaa sitten kettuilijat, että mikä olisi teidän mielestänne parempi termi käyttää?

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 17:20:17

Yhdellä bloggaajalla on hauska termi "omavaraistelu". Olisiko se sitten parempi?

Mua kiehtoo tässä se, että kuten tälläkin foorumilla on nähty, aloittajan kysymyksen tyyli ratkaisee sen, miten vastataan. Kaksi vaihtoehtoa, aloittaja kysyy:

A) pitäisikö muuttaa maalle ok-taloon, perustaa kasvimaa ja hankkia kanoja?

tai

B) pitäisikö alkaa tavoitella omavaraista elämäntapaa?

Jos kyseessä on vaihtoehto A, kaikki tsemppaa ja kannustaa että joo tottakai muutat ja laitat kasvimaan ja otat ne kanat.

Mutta jos kysytään B, niin sitten irvaillaan ja länkytetään ties mitä. Ihmetyttää mikä siinä omavaraisuuden ajatuksessa on niin hirveää että aina pitää riehaantua kun joku sen sanan mainitsee?

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   23.9.26 17:34:41

Lopetan kohta netin selailun mutta tuosta pisteen kommentista palautui mieleen vuosien takainen tilanne

Mun kaveri haaveili silloin maallemuutosta ja jutteli mun kanssa suunnitelmastaan. Kaverin silloinen miesystävä sekaantui keskusteluun ja piti noin 20 min mittaisen miesselityksen siitä että kuinka monta perunaa taloudessa kuluu per päivä, kuinka monta päivää vuodessa on, kuinka monta perunaa pitää istuttaa että saa niin monta perunaa satona ja miten monta perunaa säilyy varastossa seuraavan vuoden satoon asti.

Hänen pointtinsa oli siinä, että jos ei ole olemassa 100% varmuutta siitä että jokaisen perunan pystyy tuottamaan itse koko vuodeksi ilman että ainutkaan laskennallinen peruna puuttuu, niin silloin ei kannata viljellä perunaa ollenkaan! Että ihan turhaa kun kaupassa on kuitenkin perunaa!

Menin aika sanattomaksi silloin. Kyllä mä olen pitänyt ihan voittona sitä että on vaikka helmikuullekin asti omia perunoita kellarissa. Mutta ei, väärin meni, ei ollut pottua koko vuodeksi!!!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 17:55:10

86v isäni on muistellut usein lapsuuttaan. Samaa teki 95-vuotiaana menehtynyt mummunikin ja vähän nuorempana menehtynyt pappani.

Isäni sanoo että hänen oma äitinsä ei suostunut edes muistelemaan lapsuuttaan koska se omavarainen elämä oli niin kovaa.

Isäni perhe olivat myös lähes omavaraisia, viljelivät itse perunansa ja kalastivat kalan, suolasivat ja säilöivät. Vilja ja suola ostettiin. Isälle jätti traumat, on puhunut ruoasta monta kertaa miltä tuntui kun aina arkena oli vain silakka, peruna, leipä, silakka, peruna, leipä. Ja syksyllä puolukka mitä vihasi. Omenat oli parasta ja syötiin heti. Muistelee itku silmässä sitä yksittäistä appelsiinia jonka sai kerran vuodessa jouluna. Puhuu katkerana peltotöistä, pakollisista verkolla käymisistä säässä kuin säässä ja katkerammin kun joka vuosi ottivat yhden kesäpossun josta tuli lasten ystävä ja sitten se piti tappaa ja syödä mukisematta.

Isovanhempieni puheet olivat hyvin samansuuntaisia. Ruoan yksitoikkoisuus, ankara fyysinen työ ja kun piti itse tappaa eläimet jotka oli oppinut tuntemaan ja joiden kanssa oli vähän kaverustunut.

Omavaraisuushan oli ikäänkuin muotia n. 20v sitten, silloin oli paljon aiheeseen liittyviä kotimaisia blogeja joita luin. Monella lähti idealismi aika pian.

Kannattaisi jättää vitaalit elämään liittyvät seikat muulle pohjalle kuin omalle tekemiselle ja sitten vaikka harrastella kasvimaata, harrastella vaikka kehräämistä ja kunnon takia voisi harrastella vaikka polttopuiden tekemistä. Kun on talvi, pakkasta kymmeniä asteita, torppa jäässä, puut ei syty, elukat on jäässä, sähköjä ei ole, perunatkin jäätyneet ja päällä joku itse nokkoskuidusta harsittu kaapu niin ei naurata. Sallitte kärjistämisen.

Lähettäjä: Hilla 
Päivämäärä:   23.9.26 21:16:24

Kiitos vastauksista! On kyllä huvittavaa miten täällä osa väestä on niin mustavalkoisia ja tosiaan perus -70 luvun elämää pidetään tänä päivänä valmistautumisena maailmanloppuun.

Kyllähän se maailma on aina halunnut, että tehtäisiin sokeana 110% töitä miettimättä mitään. Se vain ei ole realistista elämää

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.9.26 21:20:13

Naisten kuuluu miettiä lastentekoa – ei korpimuijan larppausta.

Lähettäjä: nuppu 
Päivämäärä:   23.9.26 22:32:52

No kyllähän sen nykyään kaikki tietää, että jos on perunat jäässä jne., niin kaupasta saa sitten tarvittaessa haettua. Ei varmaan kukaan haaviele mistään 1800-luvulle palaamisesta, vaan oman omavaraisuusasteen kasvattamisesta.

Itselläkin on tuttavapiirissä ihmisiä, jotka ovat traumatisoituneet kuka mistäkin lapsuuden puutarhatöistä, eivätkä halua enää koskeakaan niihin hommiin. Itselläni oli ikävät muistot lapsuuden marjametsään pakottamisesta, mutta niistäkin olen näin keski-iässä päässyt yli ja alkanut taas maltillisesti marjastaa.

Se on niin eri asia, jos jonkin elämäntyylin itse aikuisena valitsee, eikä sitä lapsena pakoteta. Minua ei haittaa, vaikka sadonkorjuuta pitää tehdä tihkusateessa tai talvella hakea puita pakkasessa. Vastapainoksi saa kokkailla ruokaa puuhellalla ja nauttia omien kätöstensä jäljistä.

Mitä eläinten syömiseen tulee, niin mieluummin minä itse kasvatettua elukkaa syön, kun tiedän miten sitä on pidetty ja ettei se ole käsinyt, ja teurastuskin on tehty kotona. Olisi aika tekopyhää syödä mieluummin tehotuotettua eläintä kaupan hyllystä, vain jottei itse joutuisi kohtaamaan sitä, mistä liha tulee.

Tämän sanottuani, en ole kenellekään sanomassa, että näin kuuluisi elää tai ehdottamassa, että kaikki tekisivät näin. Sellaiselle, joka tuntee vetoa tällaiseen elämäntyyliin, tällä voi olla paljon annettavaa. Sitä vaan en ymmärrä, miksi tämä tuntuu niin kovasti triggeröivän ihmisiä, joilla ei ole koko hommaan osaa eikä arpaa, ja mikä sa kirjoittamaan tuollaisia ihmeen negatiivisia kommentteja.

Lähettäjä: ttt 
Päivämäärä:   23.9.26 22:40:09

Haaveilen! Aina on kiehtonut omavaraisuus ja olen erähenkinen. Asun kaupungissa ja viljelypalstalta tulee jonkin verran itse viljeltyä ruokaa, mutta toki lähinnä kesällä/syksyllä näkyy merkittävämmin omassa keittiössä. Olen asunut myös pienemmässä paikassa tilapäisesti ilman juoksevaa vettä ja kokemus oli hjyvä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 22:41:22

Mä itse asiassa nostin tekstiilituotannon esiin juuri sen takia, kun oma isoäitini (syntynyt juuri ennen toista maailmansotaa) käytti koko lapsuutensa kehräämiseen, kutomiseen ja neulomiseen. Vahti samalla nuoremmat sisaruksensa, päivänvalossa kitkettiin kasvimaata/oltiin lehmipaimenessa/ym muita ulkotöitä ja illalla sisällä hoidettiin tekstiilituotantoa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 22:42:26

Jos haluaa keskustelua aloittajana, olisi silloin fiksua hyväksyä myös sellaiset kommentit jotka eivät ole samanlaisia kuin itsellä.

Eihän se ole keskustelua että diktaattori sanelee miten asia on ja alamaiset toteavat että oikeassa olet suuri johtajamme.

On aivan turha loukkaantua siis keskustelusta. Se osoittaa huonoja kommunikaatiokykyjä ja tunteenhallintaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 22:56:51

Lähettäjä.

Päivämäärä23.9.26 22:41:22

Mä itse asiassa nostin tekstiilituotannon esiin juuri sen takia, kun oma isoäitini (syntynyt juuri ennen toista maailmansotaa) käytti koko lapsuutensa kehräämiseen, kutomiseen ja neulomiseen. Vahti samalla nuoremmat sisaruksensa, päivänvalossa kitkettiin kasvimaata/oltiin lehmipaimenessa/ym muita ulkotöitä ja illalla sisällä hoidettiin tekstiilituotantoa.

> Korjaus, lehmipaimenessa myös neulottiin. Ja kävellessä. Laiska oli sellainen nainen (/tyttö), jonka kädet olivat hiljaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.26 23:15:45

Yksin asuessa 24h ei meinaa kesällä riittää jos on eläimiä, kasvimaa ja meinaa vaatteensaki tehdä.

Lähettäjä: !! 
Päivämäärä:   24.9.26 01:18:15

ajattelen toisinpäin. Menkööt sähkö vaikka vuodeksi kahdeksi.
Lämmitän puilla ja teen niitä lisää, metsästän ja kalastan ja pidän puutarahassa porkkanaa ja perunaa ja tarvittaessa vaikka kahta lehmää. On maakellari, on vanhaa koivua 7 ha, on leivinuuni, on puuhella, jne
Ei haittaisi yhtään. Polttoainetta on sen verran, että pääsen liikumaan autolla ja toisaalta saan sähköä niin, että saan ladattua varavirtalaitteet ja lamppujen patterit.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.9.26 01:19:28

Niin ja oma kaivo ja lähde.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   24.9.26 10:07:42

Tää pisteen kertoma juttu isovanhemmistaan kuuluu sitten siihen toiseen kategoriaan, mistä joutuu kuulemaan aina kun nämä asiat tulee puheeksi. Nää jutut on kuultu satoja kertoja.

Ihan vaan pointtina: ymmärrättekö te, mitä eroa on seuraavilla kahdella tilanteella?

A) Ihminen inhoaa eläimiä, ulkoilmaa, haluaisi asua kaupungissa ja viettää aikansa kahviloissa ja kulttuuririennoissa mutta on olosuhteiden johdosta PAKOTETTU asumaan maalla ja raapimaan kasaan ruokaa kävyistä ja kaarnasta

ja

B) Ihminen on kiinnostunut eläinten hoidosta, puutarhan hoidosta, metsän hoidosta, remontoinnista, rakentamisesta, haluaa viettää kaiken vapaa-aikansa ulkona, nauttii siitä että opettelee käden taitoja, arvostaa maaseudun rauhaa ja hiljaisuutta ja hauaa elää luonnon keskellä.

Nämä teidän traumatisoituneet sukulaiset ovat kuuluneet tyyppiin A, niihin ihmisiin jotka ovat vasten tahtoaan tehneet jotakin mitä eivät olisi halunneet tehdä.

Omavaraisuudesta nykyisin kiinnostuneet kuuluvat tyyppiin B. Huomaatteko eron?

"turha loukkaantua"

Minähän tässä olen se, jolla on eniten palanut taas käämi. Se johtuu ihan siitä, että nämä samat kettuilut tulee vastaan joka ikinen kerta kun tästä aiheesta puhutaan. Näin ollut sen parikymmentä vuotta kun olen keskustelua seurannut. Ongelma on juuri siinä, että osa ihmisistä takertuu aivan hirveällä vimmalla siihen omavaraisuuden käsitteeseen niin ettei kuule eikä näe mitä omavaraisuudesta kiinnnistunut ihminen on oikeasti edes haluamassa. Hirveä huuto heti että omavaraisuus on mahdotonta ja turha edes yrittää ja pieleen menee kuitenkin ja sun unelmat on vääriä!

Kyse kuitenkin ihan tavallisesta elämästä, ei mistään maakuopassa asumisesta.

Hilla: etsi Facebookista niitä ryhmiä, sielläkin saattaa keskustelu mennä välillä raisuksi mutta saat kuitenkin ideoita itsellesi. Skippaa kaikki ulkomaiset tietolähteet, niissä menee helposti vikaan kun asiat ei ole sovellettavissa Suomeen. Noissa sun suunnitelmissa ei ole mitään ihmeellistä, sadat ihmiset on tehneet Suomessa ihan vastaavia elämänmuutoksia. Varaudu ensi sijassa siihen, että alkuvaiheessa rahaa voi mennä paljon!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.26 10:26:03

Hilla ei vastanut mikä hätä hänen mielestään viivalla oli.

Taitaa aloittaja itse olla aika nuori ja mustavalkoinen, aika tietämätön ja netistä ammennettu haavekuvia, tuo sadeveden suodattaminen ja maan alle säilöminen kertoo sen.
Maalle kannattaa muuttaa, se minkä tasoista elämää haluaa, ratkaisee hinnan. Oma työpanos on rajoittava tekijä, yksin ei kaikkea kerkiä vaikka kuinka netissä niin annetan ymmärtää. Joku vaatteiden tekeminen ottaa aika siitä kehräämisestä lähtien. Parempi asenne on muuttaa maalle ja harrasttaa sitä kasvimaata ja villan kehräystä.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   24.9.26 10:39:51

Joku vaatteiden tekeminen ottaa aika siitä kehräämisestä lähtien.

Tätä mä just tarkoitan. Jäädään jankkaamaan jostain vaatteiden tekemisestä alusta asti, vaikkei aloittaja sanonut muuta kuin että "villat hyötykäyttöön", mikä voi tarkoittaa aika montaa eri asiaa. Vaikkapa villan käyttämistä katteena kasvimaalla.

Toi sadeveden suodatus oli ainoa asia, mikä aloitustekstissä oli vähääkään "pielessä" ja sekin johtuu todennäköisesti siitä, että somessa on tullut vastaan sisältöä muualta kuin Suomesta. Maan alle säilöminen = kellari, ei ole mitään ihmeellistä siinä.

Somessa on aika paljon tarjolla materiaalia esim jenkeistä missä tää off-grid on ihan omanlaisensa ilmiö. Suomessa niitä juttuja ei voi sellaisenaan toteuttaa koska esim rakennusmääräykset estää tekemästä sellaisia kokeellisia rakennuksia mitä jenkkilän off-grid harrastajat kasailee autonrenkaista ja hiekalla täytetyistä muovipulloista. Suomessa tehdään toisella tavalla.

"Parempi asenne on muuttaa maalle ja harrasttaa sitä kasvimaata ja villan kehräystä."

Tämä on ihan tismalleen sitä mitä omavaraisuudesta kiinnostuneet tekevät. Se on just tismalleen sitä. Ulkopuoliset vaan alkaa vääntää siitä kaikkea muuta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.26 10:45:27

Jep keskustelutaitoa kannattaa hioa

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.26 11:59:32

Ranuan erakolle nostan hattua. Tehkää te muutkin sama perässä!

Lähettäjä: jh 
Päivämäärä:   24.9.26 12:14:48

En tiedä, mitä off-grid tarkoittaa, mutta suomalaisesta "omavaraistaloudesta" tiedän aika paljon. Siis sikäli kuin se tässä ilmastossa on mahdollista.

Suomessa omavaraisissa talouksissa on yleensä kaivo. Sieltä saadaan juomavettä ja muutakin. Porakaivoon tarvitaan sähköllä toimiva pumppu, tavallisesta kaivosta saa käsivoimin. Sadevettä on varsinkin talvella vähän huono kerätä, eikä sitä muutenkaan käytetä yleensä kuin pesu- ja kasteluvetenä. Maan alle säilömisen nimi on maakellari. Tunnetaan myös talojen alla olevat kellarit mm. rintamamiestaloissa.

Suurimpana haasteena näkisin säilömisessä tarpeellisten suolan ja sokerin hankinnan. Lämmitys hoituisi tietenkin oman metsän puilla niin kuin monessa vähemmän omavaraisessa taloudessa. Tuskin siinä olisi paljon aikaa ansiotyöhön, kun pitäisi hoitaa päivittäin lehmät, lampaat, kanat, kehrätä nokkoset ja villat ja kutoa niitä vaatteet, ym.

Tämä perustuu omaan näkemykseen lapsuudessa mummolassa, jossa suola, sokeri ja valopetroli hankittiin myymällä perunoita ja maitoa. Ei ollut sähköä eikä aurinkopaneeleja oltu edes keksitty. Niin ja pitäisihän aloittajalla olla tietenkin hevonen kulkemiseen sekä tarpeeksi peltoa ja kalustoa eläinten ruokintaa varten.

Lähettäjä: Hilla 
Päivämäärä:   24.9.26 12:49:13

Ihan 30v. nainen täällä kirjoittaa ja käy töissä, joten ei ole aikaa notkua täällä vastaamassa joka välissä.

Tietoisesti jätän myös vastaamatta kommentteihin joista tiedän tulevan vain vänkäystä eikä rakentavaa keskustelua missä pohdittaisiin posiitiivisessa mielessä aihetta.
Tokihan sitä saa aina oman mielipiteensä tuoda esiin, se on eri asia jaksaako siihen kukaan reagoida mitään.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.9.26 13:20:05

Kyllähän sitä on jo muutaman vuoden miettinyt kuinkahan saattaisi käydä jos Suomi esim joutuisi sotaan tai muun syyn takia infrastruktuuri pettää.
Sanotaan vaikka, että tulee pitkiä sähkökatkoksia talvella, vettä ei tule kraanasta ja näin ollen ei vesivessatkaan toimi.

Kyllä silloin moni ihminen on hätää kärsimässä.

Onnekkaita ovat silloin ne, joiden talo lämpiää puilla joita on omasta takaa, joilla on oma kaivo ja kompostoiva huussi pihalla. Joilla on kellarissa itse kasvatettuja perunoita ja juureksia, omia kanoja jotka tuottavat munia, viljaa josta saa leipää tehtyä, muutama possu tai lammas tuottamassa lihaa, muutama vuohi tai lehmä joista saa maitoa jne

Itsellä lämpiää talo omista puista ja asun vesistön äärellä eli vettä saa kunhan sen puhdistaa juomakelpoiseksi. Suunnitelmissa hankkia aurinkopaneelit ja teettää kaivo pihalle.
Maata on noin puoli hehtaaria niin kyllähän täällä saisi aika paljon kasvatettua.
Että saisi tämän kaiken toimivaksi niin vaatisi kyllä sievoisen summan rahaa mitä tällä hetkellä ei ole... ;D

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   24.9.26 13:21:38

Jos nyt joku valittaa keskustelutaidosta niin katsokaa nyt ihan oikeasti tätä keskusteluketjua, että mitä tässä on tehty ja mitä on tapahtunut.

Jos tää ois ollu hevosaiheinen keskustelu niin aloittaja olis voinut aloittaa vaikka että:

Mua kiinnostais ostaa poni. Olen kyllä aikuinen mutta pienikokoinen, jotenkin ponit kiinnostaa enemmän. Onko ihan hassua?

Sitten siihen tulee lista kommentteja:

Älä osta shettistä! Shettis on ihan liian pieni! Mitä sä oikein ajattelet!
Tuttu osti shettiksen ja meni ihan pieleen koko juttu, shettiksistä haaveilevat on pellejä!
Mieti nyt vähän, ei aikuinen tee shettiksellä yhtään mitään! Sä et pääse sillä kisaamaan 100cm esteitä kuitenkaan!
Joo mun tädillä oli shettis eikä se päässy sillä kansallisiin koulukisoihin, ihan turha haaveilla shettiksiksistä!
Kyllä se idealismi siitä sitten haihtuu kun on shettis pihassa ja ymmärtää että se on vaan metrin korkea eikä sillä voi kuin ajaa, kadut vaan!

Huomaatteko?

Tää sama tapahtuu joka helkkarin kerta kun joku erehtyy sanomaan sanan "omavaraisuus".

Ei edes sen vertaa sitä "keskustelutaitoa" että kysyttäisiin, että millaista ponia sä ajattelit, jotain connemaraa tai cobbia vai pienempää? Haluatko ratsastaa vai ajaa vai mennä agilityyn?

Ei tietenkään, vaan heti keksitään omasta päästä että aloittaja varmasti haluaa just sen shettiksen ja kuvittelee osallistuvansa sen kanssa olympialaisiin.

Tää sama kaava toistuu jokaisessa omavaraisuuteen liittyvässä nettikeskustelussa.

Henk koht mä tsemppaan jokaista maallemuutosta haaveilevaa, olen tyytyväinen että nuoria kiinnostaa asia enemmän ja enemmän, jaan mielelläni vinkkejä ja varoitan niistä asioista mistä on oikeasti tarvetta varoittaa. Kuten vaikka siitä ettei missään tapauksessa voi ostaa taloa mistä puuttuu kunnollinen vesikaivo. Aika monta muuta juttua voi korjata mutta kaivo on välttämätön.

Mutta ei tää niin vaikeaa ole, että pitäisi ketään alkaa mollaamaan siksi että on kiinnostunut. Kaikki lähtee jostain liikkeelle, ollut iso ilo nähdä kerta toisensa jälkeen miten koko elämänsä kaupungissa asuneet siirtyvät syrjäkylien asukkaiksi ja luovat yritystoimintaa, projekteja ja tuovat uutta elämää paikkakunnalle.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   24.9.26 14:13:34

"Nämä teidän traumatisoituneet sukulaiset ovat kuuluneet tyyppiin A, niihin ihmisiin jotka ovat vasten tahtoaan tehneet jotakin mitä eivät olisi halunneet tehdä."

Ja sittenhän on sellainenkin hassu, että noin 99% ihmisistä kuuluu joka tapauksessa aina tyyppiin A, oli olosuhteet sitten karut tai hyvät tai mitä tahansa siltä väliltä. Miltei jokainen muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan aikana jolloin piti tehdä vastentahtoisesti asioita ja elää ihan eri tavalla kuin mitä sisimmässään halusi ja että omat vanhemmat, sisarukset, opettajat, oma kylä ja kaikki se siinä ympärillä oli ihan tymiä. Eikös ole jännä.

Lähettäjä: realisti 
Päivämäärä:   24.9.26 14:19:05

"Sadevettä on varsinkin talvella vähän huono kerätä, eikä sitä muutenkaan käytetä yleensä kuin pesu- ja kasteluvetenä."

...Mikä tarkoittaa noin 90% vedenkulutuksesta. Esimerkiksi perunat voi aivan hyvin keittää sadevedessä. Kaivovettä ei tarvita kuin suoraan juomiseen, hampaiden pesuun ja sellaiseen ruuanlaittoon, jossa vesi jää osaksi ruokaa (eikä siinäkään sadeveteen kuolisi, se ei ole vain pitkässä juoksussa kovin terveellistä).

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   24.9.26 14:31:54

Itsellänikin särähtää korvaan tuo sana "omavaraisuus" kun tosiaan kyse on siitä että asuu maalla ja harrastaa viljelyä yms. Ehkä siitä tulee mielikuva että jollain on niin epärealistisen romanttinen ajatus päässä että hanke on tuomittu epäonnistumaan. Mutta siitähän tässä nyt aloittajalla ei ole kyse.

Minä olen ison osan elämästäni asunut maalla, pitänyt kasvimaita, keräillyt marjat ja sienet, on ollut jos jonkinlaisia elikoita yms. Siinä on omat antoisat puolensa, mutta en kyllä enää hirveästi kaipaa sellaista, paitsi jos olisi rahaa investoida todella hyvään maatilaan ja tavittaessa työväen palkkaamiseen (ne elikot on hoidettava kuumeessa ja oksennustaudissa jne.)

Jos lähtisin tuollaiseen niin kivoja juttuja olisi, maalämpö, aurinkopaneelit, oma kaivo (näiden lisäksi mahdollisuus käyttää kunnallista vettä tai verkkosähköä), noin 10ha hyvää peltomaata ja saman verran vanhahkoa sekametsää, traktori, lumilinko, (tai vaihtoehtoisesti todelle mukava ja joustava viljelijä/lumiurakoitsija naapuri), erinomainen navetta/halli, todella hyvin eristetty talo jossa ei suuria korjaustarpeita(eli käytänössä aika uusi), jossa olisi vielä useampi puulla lämmitettävä uuni (yksi leivinuuni/hella yhdistelmä), todella hyvä kellari, muutama aari kasvimaata, pari erittäin energiatehokasta suurta pakastinta, jo valmiita omenapuita, ja sitten vielä elikoista riippuen niiden ruokien ja kuivikkeiden säilömiseen tarvittavat tilat ja toki säännösten mukainen lantalakin on oltava. Toki pitäisi olla se joku tuttu joka pystyisi koska vain tulemaan avuksi jos sairastuu. Eli minun osalta ei ehkä ihan heti olisi toteutumassa tuollainen elämäntyyyli.

Sitten siinä on tietysti se että miten tuon saa milläkin alalla yhdistettyä työssäkäyntiin vai pystyykö elämään esim. sienien, marjojen tai satunnaisten keikkahommien avulla esim lomituksia tekemällä. Talvellahan on maatiloilla vähemmän tekemistä, mutta kesä on kiireistä aikaa.

Yksi asia on myös huomionarvoinen maatilalla ollessa. Olisi etua jos edes vähän pysyisi vasara kädessä, kun koko ajan on jotain korjattavaa.

Yksi vaihtoehto aloittajan kaltaiselle on ihmiselle on ostaa se omakotitalo/maatila ja laajentaa sitten sitä omavaraisuusastetta sitä mukaa kun se tuntuu hyvältä. Alottaa vaikka siitä kasvimaasta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.26 14:37:41

"Ja sittenhän on sellainenkin hassu, että noin 99% ihmisistä kuuluu joka tapauksessa aina tyyppiin A, oli olosuhteet sitten karut tai hyvät tai mitä tahansa siltä väliltä. Miltei jokainen muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan aikana jolloin piti tehdä vastentahtoisesti asioita ja elää ihan eri tavalla kuin mitä sisimmässään halusi ja että omat vanhemmat, sisarukset, opettajat, oma kylä ja kaikki se siinä ympärillä oli ihan tymiä. Eikös ole jännä."

Jännä, että tämä ei kyllä pidä mun tuttavapiirissäni paikkansa. Itse asiassa, iso osa mun peruskoulukavereista ja myöhemmistä opiskelukavereista on valmistuttuaan muuttanut takaisin kotipaikkakunnalleen tai samantyyppiseen ympäristöön, jos työtilanne on sen sallinut. Itsekin kuulun tähän joukkoon. Moni on löytänyt uudelleen ilon omasta puutarhasta, pihatöistä yms. Edes mun isoäitini, joka oli Karjalan evakoita ja elänyt selvästi askeettisemmissa oloissa, ei muistellut lapsuuttaan mitenkään traumaattisena. Erilaisena kylläkin kuin myöhemmät vuotensa, muttei kuulostanut saaneen pysyviä traumoja siitä elämäntyylistä.

Jostain yksittäisistä ruokalajeista (omalla kohdalla kaurapuurosta) tms. saattaa olla traumoja, mutta ei mun tuttavapiirissä koko lapsuudesta ja sen elämäntyylistä ole monellakaan syviä haavoja. Muutamilla kyllä, mutta niihin liittyy esimerkiksi perheenjäsenen alkoholismia, läheisen tapaturmainen kuolema tms.

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   24.9.26 16:36:26

Olisiko se hyväksyttävämpää ja vähemmän triggeröivää kertoa "harrastavansa kotihommia" ;)

Reilut parikymmentä vuotta on pyritty kasvavaan omavaraisuuteen, samaa tahtia palkkatyön määrää on pienennetty ja hyvinvointi sekä tyytyväisyys elämään yleensä on lisääntynyt. Mä teen noin 10h/ viikko palkkatöitä joka on mulle oikein passeli. Rahat riittää tarpeellisiin ja lisäksi harrastuksiin ja huvituksiinkin. En käytä päihteitä tai tuhlaile, silloin tällöin käydään ulkona syömässä, leffassa tms.

Mulle omavaraisuus tarkoittaa sitä, että pääosin viljelen/ teen/ kasvatan/ keräilen/pyydystän sen, mitä elämisen perustarpeisiin tarvitsen. Talo ja tila koneineen on omat ja velattomat, remontteja ja huoltoja tehdään suunnitelmallisesti ja niihin säästetään varat etukäteen ja tehdään niin paljon itse kuin pystytään ja on järkevää. Mulle ravinnon kotimaisuus ja eettisyys sekä korkea laatu ja hyvä maku merkkaa valtavan paljon. Viljelen biodynaamisesti ja haluan, että mun maapallolle ja luonnolle jättämä jälki on positiivinen, luontokatoa korjaava ja parantava.

Monen mielestä tällainen elämäntapa on raskas ja sitova, mulle raskaampaa olisi käydä palkkatöissä joka arkipäivä 8h. Nautin fyysisestä tekemisestä ja kun tekemisiin on vuosikymmenten kokemus, alkaa tekniikat olla hallussa ja tieto jättää paljon turhia huitomisia pois. Koneista ja laitteistakin on paljon apua, ja ne osataan huoltaa ja korjata itse.

Annetaan jokaisen kukan kukkia. En ole kenellekään taakaksi, olen maksanut ja maksan verot niin ansio- kuin pääomatuloistani, en saa reseptilääkkeiden kela-korvausta suurempia yhteiskunnan tukia, autan ja neuvon lähimmäisiäni kaikessa missä vaan pystyn ja osaan enkä puutu pyytämättä muiden asioihin. Ammatillisesta osaamisestani hyötyy koko yhteiskunta.

Lähettäjä: jh 
Päivämäärä:   24.9.26 16:57:46

Realisti: aika hidasta ja energiaa vaativaa sulattaa perunoitten keittovesi ja pesuvesi lumesta. Kyllä maalla on joko oma kaivo, lähde, järvi tai muu vesipaikka, josta otetaan vettä eikä yksikään talous ole sadeveden varassa.

Lähettäjä: realisti 
Päivämäärä:   24.9.26 17:05:13

Totta kyllä, joku puhtaan veden lähde ehdottomasti tarvitaan. Mutta samalla on harhaanjohtavaa vähätellä sadeveden käyttöä "vain" pesuvetenä, kun leijonanosa käyttämästämme vedestä on kuitenkin sellaista mihin sadevesi sopii aivan hyvin. Ja esimerkiksi täällä lounais-suomessa pystyy sadevettä nykyään keräämään ja käyttämään miltei vuoden ympäri, kun talvet ei enää ole kuin sadetta ja räntää. Esimerkiksi meillä kerätään sadevettä IBC-konttiin ihan keskitalvea lukuunottamatta ja käytetään pesuvetenä saunalla sekä kasvimaan kasteluun. Tämä jo pelkästään siksi, että johtovesi maksaa meillä muuten yli vitosen kuutio. Ja tosiaan hätätilanteessa sitä sadevettäkin kyllä käytetään ruuanlaittoon ja juomiseen ennemmin kuin kuollaan janoon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.26 18:49:23

Inhorealisti tässä. Sitten sitä rahaa tarvii sakokaivojen tyhjennykseen, kiinteistöveroon, mikä kasvaa tilakoon mukaan auton vakuutuksiin vaikkei muita vakuutuksia ottaisikaan, puhelin tarvii olla samoin lääkkeisiin menee, saati sitten ne jos niitä elukoita on niin el lääkärikulut ja omat kun elukat talloo jalat jne

Lähettäjä: Aika 
Päivämäärä:   24.9.26 19:41:14

Sadeveden kanssa puljaaminen(muuhun kuin kasvien kasteluun) ja mehiläisten tarhaaminen eivät ole realistisia asioita ensimmäisinä kun miettii omavaraisuutta.

Ihan ensimmäisiä asioita joita pystyy alkamaan toteuttamaan heti, on esimerkiksi leivän ja ylipäätänsä ruoan tekeminen itse. Marjojen ja sienten kerääminen ja säilöminen. Jos on parveke, niin siellä pystyy kokeilemaan kasvattaa edes jotain pöytään, esimerkiksi perunaa. Tottakai kaupunkikämpässä ei säilytystilaa juurikaan ole, mutta tekee sen verran mitä on resursseja. Lisäksi omien kulutustottumuksien yksinkertaistaminen kannattaa. Esimerkiksi leivän päälle ei tarvitse laittaa sitä sun tätä sorttia päällisiä.

Se oma tila sitten,olkoonkin millainen pläntti tahansa, mutta jos meinaa joitakin hyötyeläimiä pitää, niin vaativat tietysti asianmukaiset tilat....se maksaa, sen ylläpito maksaa, kaikki lakisääteiset maksut on pakko maksaa. Rahaa pitää olla tai tulla säännöllisesti.
Aikaa vuorokaudessa on rajallisesti, joten asuinkumppani joka myös auttaa tilan töissä on pelkästään plussaa.

Onhan moni asia mahdollista ja kaikkea ei tarvitse tehdä ensimmäisenä vuotena. Jo eka puusavotta ja elikoiden hoito talvella antaa vinkkiä, että kuinka paljon tosiasiassa haluaa mukavuuksista ja vapaa-ajastaan luopua.
Mutta ajatus perunankeittovesien sulattaminen lumesta ei ihan todellisuudentajuista pohdintaa ole.

Ja nythän en päässyt edes otsikon aiheeseen, mutta vähän alustavaa pohdintaa täällä maalla ikänsä asuneen näkökulmasta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.9.26 20:14:00

Jos haaveilee aurinkopaneleista ilman sähköverkkoa, tarvii olla aggrekaatti pimeäksi ajaksi, halvat hajoaa yllättävän helposti. Maalla on sit oikeesti pimeää pimeänä aikana. Täällä ei tiedä onko silmät auki vai kiinni kun valoa ei tule mistään. Jollain led tuikulla on aika ankeeta talvi viettää.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   24.9.26 20:23:36

"Tää on just tätä vänkäystä mitä mä en millään enää jaksaisi tämän aiheen ympärillä."

No se hoituu ihan sillä kun ei yritä vääntää maalla vähän vanhempaan ja luonnonläheisempään tyyliin elämistä väkisin "omavaraisuuden" tai off the grid- elämisen muottiin kun eivät ole sama asia. Voi saada vaikka keskustelua aikaiseksi tai vinkkejä jos ei käytä moisia ihan muuta tarkoittavia triggerisanoja.