|
Lähettäjä: Kolmas täti
Päivämäärä: 22.9.26 10:53:29
Kohdunpoistosta tulee pian 9 vuotta. Tehtiin "tappomenkkojen" takia, ja poistossa selvisi niille syy eli adenomyoosi. Ja taisi myooma/myoomiakin olla. Kuten olen täällä ennenkin kertonut, siihen loppui melkein 30 vuoden menkkahelvetti. Pahimmillaan vuodin "kaikesta läpi" ja kipukrampit veivät toisinaan tajun. Eräänkin kerran makasin jossain työpaikan keittiössä jalat ylhäällä tai tien levähdyspaikalla tai parkkipaikalla, kun ei matkaa pystynyt enää jatkamaan kipujen takia.
Tehtiin tähystyksellä, sairaalasta pääsin seuraavana päivänä. Omasta mielestäni "helppo" operaatio ja toipuminen nopeaa. Parin viikon kuluessa olin takaisin töissä, joka siihen aikaan oli osin fyysistäkin. Kipulääkkeitä en ottanut enää sairaalasta kotiuduttuani mitään. Ainoa miinus sairaala-ajassa oli se, että sai henkilökunnan kanssa vääntää lääkityksestä. Voimakkaammat kipulääkkeet aiheuttavat minulla (suun kautta otettuna) pahoinvointia ihan oksentamiseen saakka, ja niistä kieltäydyin, kun kivut olivat kestettävissä.
Munasarjat jätettiin, joten vaihdevuodet ovat tulleet sittemmin ihan normaalisti. Vaikutus elämänlaatuun oli pelkästään positiivinen, kun kivut ja vuodot jäivät pois. Ei tarvitse enää miettiä, mihin reissuun voi lähteä, onko vessaa matkan varrella tai pukeutua pelkkiin mustiin alaosiin ylivuotojen varalta, jos vessaan ei pääse sillä sekunnilla.
Ja joo, pikkuhousunsuojilla ja Buranalla pärjäävien on turha tulla viisastelemaan ;) Jos ei ole vuotanut kuin niagara tai pyörtynyt menkkakivuista, ei tiedä niiden vaikutuksesta arkeen mitään ;)
|