|
Lähettäjä: J
Päivämäärä: 16.9.26 09:51:42
Mibä asun erittäin pohjoisessa. Heinä tilataan porukalla luottotuottajalta etelämpää. Hintaa tulee koska rahtikulut päälle, mutta muuten ei ongelmaa. Hevosarki samaa kuin etelässä, mitä muutakaan se olisi?
Tämä on kasvukunta joten ränsistymään jää vain etelässä asuvien perikuntien tmv talot, joista ei raaskita luopua, mutta ei pidetä huoltakaan. Hyvin vähän näitä kuitenkin, koska kysyntä taloille on täällä kovaa.
Vanhempi rakennuskanta ei ole hääviä, koska Lappihan poltettiin. Sen jälkeen syntynyt rakennuskanta ei ole rikkaitten tekemää, joten vanhemmat talot ovat täällä enimmäkseen pieniä ja vaatimattomia. Uudet talot samanlaisia kuin muuallakin. Toki täällä joutuu moni säästekemään, koska palkat ovat keskimäärin pienemmät, muttta hinnat kaikelle kovemmat kuin etelässä.
Me käydään töissä, eletään, harrastetaan vapaa-ajalla, kasvatetaan perhettä tai ollaan kasvattamatta, kuten etelässäkin. Mutta eroja on, se tietty rentous, hätäilemättömyys, haluttomuus juosta helmat hampaissa trendien ja vouhotusten perässä. Paikalliset pitävät varsinkin alkuun pientä etäisyyttä uudempiin tulokkaisiin. Itse (ja moni muu) lähinnä siksi että olen vähän kyllästynyt siihen kaavaan mitä muuttajat aika usein noudattavat. Ensin on kaikki upeaa ja ihanaa, sitten aletaan ihmetellä miksi täällä ei olla kuin etelässä. Miksi täällä metsästetään, kalastetaan, syödään poroja, ajetaan moottorikelkoilla talviverkoille, vaikka mä oon vege ja liikun liukulumikengillä! -tyyliin. Rinkkaturistit kertovat paikallisille miten pitää olla ja elää, koska on ihan käyty Vätsärissä kaksi päivää vaeltamassa. Siitä ei yleensä sanota mitään, vaan käännetään kyllästyneenä selkä, ja se ei kaikkia paremmintietäjiä miellytä.
Jos uusi asukas on antaa muille arvon, pitää huolen omista asioistaan eikä tyrkytä mielipiteitään, aletaan kyllä luottaa, ja täällä ollaan uskomattoman avuliaita ihmisille. Apua kyllä annetaan jopa niille ärsyttäville, koska täällä on vielä jollain lailla selkärangassa se, että toisiaan ei hylätä hädässä. Toki tämä kulttuuri on muuttumassa, kun väkeä on niin paljon jo muualta, ja yhteisöllisyys katoaa pikkuhiljaa täälläkin, koska kaikille se hiljainen toisista huolenpito ei enää ole itsestäänselvyys. Se on surullista.
|