|
Lähettäjä: A
Päivämäärä: 16.9.26 09:21:03
"Hassua että Suomessa 50 vuotta vanha talo on käyttöiän päässä ja Euroopassa asutaan 250 vuotta vanhoissa taloissa ja vanhemmissakin."
-Asutaan suomessakin 250v vanhoissa taloissa, niitä vaan ei riitä kaikille. Eikä riitä muuallakaan euroopassa.
1700-luvulla Suomi on ollut todella köyhä ja syrjäinen kolkka. Isoja taloja on rakennettu hyvin vähän. Muualla Euroopassa on ollu vauraampaa, ihmisiä on ollut määrällisesti enemmän ja taloja on siksi rakennettu lukumäärällisesti ihan merkittävästi enemmän. On ollut enemmän mitä säilyä.
Euroopassa puutavara on mennyt laivanrakennukseen, talot on tehty kivestä. Kivitalot kestää paremmin aikaa ja laiminlyöntikausia, joten suuremmalla prosentilla rakennuksista on edellytykset säilyä.
Ihmiset on olleet nykyistä pienempiä, joten iso osa tavallisen väen taloista on ollut mitoitukseltaan niin pieniä, ettei niitä ole ollut mielekästä säilyttää ihmisten keskipituuden kasvaessa. Tämä on hyvin nähtävillä esim. Luostarinmäellä Turussa.
Elintason noustessa parhailla paikoilla olleet vanhat isommat talot on 1800-1900 luvun vaihteessa korvattu uudemmilla ja isommilla.
Sodat on tuhonneet osan, tulipalot on tuhonneet osan, 1960-luvulta alkaen taloja on purkamalla purettu.
Tekninen käyttöikä taas tulee siitä, miten talo on teknisesti toteutettu. 1700-1800-lukujen tekniikalla toteutetun rakennuksen todellinen tekninen käyttöikä olisi edelleen satoja vuosia. 1920-luvulta alkaen on Suomessakin alettu kokeilla miten rakentaa halvemmalla ja nopeammin. Jälleenrakennuskaudella kehitys pääsi vauhtiin ja 1960-luvulla alettiin olla hyvin lähellä nykyrakentamista. Kun priorisoidaan halpaa ja nopeaa, eikä edes haluta ylläpitää ja peruskorjata, vaan korvata uudella, jää talon tekninen käyttöikä tuonne 50v paikkeille ja sekin on jo käytännössä aika venytettyä monien kohteiden tapauksessa. Jos ongelmat rehellisesti tunnistettaisiin, niin keskimäärin jäisi lyhyemmäksikin.
Vastaavaa halparakentamista on myös muualla Euroopassa suuri enemmistö. Ei sielläkään uusia tavallisten ihmisten lähiöitä rakenneta kuten satoja vuosia vanhoja linnoja tai kartanoita. Isoin kulttuurinen ero on laajemmassa massiivirakenteiden ja kiven käytössä, joilla vältetään iso osa suomalaista rakennuskantaa riivaavista perusriskeistä. Suomessa voitaisiin yhtälailla hyödyntää kennotiiltä ja clt:tä, mutta kun ei kukaan ymmärrä vaatia, niin miksipä rakennusliikkeet vaihtaisi toimintatapaansa. Rankarunkokohteiden lyhyt käyttöikä pitää rakennusten kysyntää paremmin yllä.
|