|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 13.9.26 20:35:06
Mulla on koulukiusaamistausta ja olen introvertti. Teininä oli myös vahvaa sosiaalista ahdistusta, en uskaltanut yhdessä vaiheessa puhua läheisillekään koska minua koulussa kiusattiin r-viastani jos uskalsin viitata ja puhua ja sain paniikkikohtauksia.
Jotain luonnollista aivojen kypsymistä varmaan tapahtui ja itsetunnon vahvistumista sillä kun pääsin kiusaajakoulusta eroon ja lepäsin, sain ns päänkin kuntoon. Olen varma että tuolloin puutostaudit myös vaivasivat ja pää prakasi siksi, söin tosi epäterveellisesti ja vaillinaisesti.
Ammattikorkean aloitus tällä taustalla oli vaikeaa. En saanut kavereita koska en osallistunut mihinkään tutistumisiltoihin, en siksi että olisin ujostellut vaan siksi että introverttina sosiaalisuus väsyttää ja olin mielummin kotona. Koulussa otin asenteen että teen siellä työt ja muutkin olivat asiallisia. Eivät henganneet kanssani mutta työt tuli tehtyä.
Jos sulla on paniikkikohtauksiakin niin jokuhan niille altistaa. Nyt kun itse syön hyvin, mulla on priimat D-vitamiini ja rautatasot, en minien myötä enää vuoda kaikkea vertani vessanpönttöön, olo on henkisesti ihan erilainen. Ihan vain heikko ruokailu ja ravintotasapaino (ja kofeiini) voi laukaista ahdistuskohtauksia koska se koulun ja sosiaalisten tilanteiden aiheuttama stressi on viimeinen pisara olemassaolevan kuormituksen päälle jota on vielä menneistäkin traumoista. Hermosto on sitten ihan sekaisin.
Yritä vähentää kuormitustasi, yritä saada peruspalikat kuten uni, ulkoilu, ruokailut, vitamiinit kuntoon ja asennoidu opintoihin työnä. Sä menet sinne tekemään työtiimissäsi muutaman työtehtävän ja sitten menet kotiin. Ei sen ihmeellisempää.
|