Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   13.9.26 15:08:56

Sain kuulla ystäväni kuolleen.

Hän on aina puhunut vain veljistä ja vanhemmista. Miten voisin esittää osanotot? Facessa ystävälistat on salattu,näen vaan yhteiset kaverit ja heillä ei ole tietoa vanhemmista.

Miten saada yhteyttä?

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   13.9.26 15:19:15

Laita surunvalittelukortti tai adressi hänen osoitteeseensa. Vanhemmat yms omaiset käyvät varmasti asunnossa katsomassa postit yms laita saajaksi "Maija Virtasen " omaiset

Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   13.9.26 15:24:15

Minä Vaan,tämä oli yksi ajatus.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   13.9.26 15:38:24

Sinne faseen tai paikallislehteen tai muuhun vastaavaan foorumiin saattaa ilmestyä kuolinilmoitus tai muu vastaava missä voidaan kertoa myös kuinka muistamisia toivotaan.. nykyään usein esim syöpäsäätiölle tai mt työhön tai mikä sitä kuolemaa liippaakkaan läheltä. että ihan hetki kannattaa odotellakin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.9.26 16:08:35

"Sain kuulla ystäväni kuolleen."

Kysy yhteystiedot siltä, joka kertoi uutisen.

Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   13.9.26 17:51:36

En saa yhteystietoja viestintuojaltakaan. Hänellä sama tilanne, ei tiedä. Veljensä nimi on tiedossa, mutta messengerviestit katoaa usein, on laitettu viestiä. Ei ole vastannut.

Ja tämän tapauksen myötä ymmärsin, etten oikeasti tiedä varmaan juuri kenenkään ystäväni vanhempien/sisarusten nimiä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.9.26 17:53:06

Numerotiedustelustahan noita yhteystietoja saa jos kerran nimi on tiedossa. Etenkin jos sattuu vielä tietämään paikkakunnan tai ei ole sitä viittäsataa kaimaa hänellä.

Lähettäjä: Jone 
Päivämäärä:   13.9.26 17:59:32

Kirjoita osanotot kuolleen ystävä seinälle faceen ja kerro/kysy siellä tilanne? Kuuluiko seurakuntaan?

Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   13.9.26 18:15:08

Minulla on siis osoite, nimi, sytymäaika. Haluaisin LÄHEISTEN tiedot, mutta mistä ne saa? Ei mistään.

Ja ei, en laita faceen osanottoja. Kaikki eivät ole tästä kuulleet ja facen julkinen seinä ei ole oikea tapa kuulla aiheesta.

Taidan viedä adressin vaan postilaatikkoon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.9.26 18:22:32

Otan osaa.

Saat tiedot täältä. https://dvv.fi/osoitepalvelu
Numero on maksullinen.

He saavat tiedot selville pienilläkin rippeillä. Esim. Tiedät varmaan kaverisi etu- ja sukunimen ja asuinpaikkakunnan. Tämä riittää. Jos paikkakunnalla on monta samannimistä, pienistäkin lisätiedoista voi haarukoida oikean henkilön. He näkevät henkilön vanhempien tiedot.

Lähettäjä: Oi 
Päivämäärä:   13.9.26 21:58:31

Mihin kuoli noin yllättäen tod. näk. maks. keski-ikäinen ihminen?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.9.26 22:11:18

"Minulla on siis osoite, nimi, sytymäaika. Haluaisin LÄHEISTEN tiedot, mutta mistä ne saa? Ei mistään."

Tarkoitinkin, että sillä hänen tiedossa olevalla veljensä nimellä tiedustelisi sieltä numerotiedustelusta hänen yhteystietojaan. Jos ei ole salatut niin sieltä ne löytyy, toki samaan listaan tulee sitten kaikkien hänen kaimojenkin tiedot etenkin jos et tiedä asuinpaikkakuntaa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   13.9.26 22:21:30

Oi, wyöpään, josta ei ollut kertonut. Oli yarkka yksityisyydestään ja vihasi lääkäreitä, ei käynyt kuin pakon edessä.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   13.9.26 22:23:18

Ja tulipahan omalla. En viitsinyt tätä kirjoittaa omalla, kun aina tulee vittuilua ja sitä en nyt kaipaa.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   13.9.26 22:27:01

Minäkin varmaan laittaisin surunvalittelukortin tai adressin hänen osoitteeseensa. Kävisin itse viemässä sen postilaatikkoon/luukkuun, ettei olisi sitä riskiä että Posti hukkaa sen.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   13.9.26 22:30:01

Päädyin siihen, että vien postilaatikkoon adressin. Eiköhän sen käy joku katsomassa vielä, asuntoa ei tietääkseni ole tyhjennetty.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   13.9.26 22:56:31

Lähetät ystäväsi osoitteesen, mikäli hänellä on vielä asunto, sen adressin ystäväsi nimellä, ja kirjoitat siihen nimen alle omaiset

Lähettäjä: Oi 
Päivämäärä:   13.9.26 23:12:01

Voi että. Otan osaa.

Saanko vielä udella, mikä syöpä oli kyseessä? Olisikohan voinut lääkärivihan riisumalla, ajoissa ja tarpeenmukaan lääkäriinmenemällä, selvitä. On toki paljon syöpiä, joista ei hengissä selvitä.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   13.9.26 23:23:52

Oi, en valitettavasti voi kertoa yksityiskohtia tunnettavuuden vuoksi, mutta hän joutui tietyn poikkeavuuden vuoksi ravaamaan lääkärissä lapsesta saakka ja paljon, joten ymmärrän, että aikuisena ei halunnut siellä käydä. En tiedä tarkkaan, mikä syöpä hänellä oli, mutta tuon poikkeavuuden vuoksi eliniänodote on normaalia lyhyempi. Oletamme, että keuhkosyöpä, kun valitteli pitkään yskää, mutta toki kyse saattoi olla muustakin ja keuhkoissa vain etäpesäkkeitä. Näimme viimeksi kesäkuussa ja laitoin viestiä noin kuukausi sitten, kun ei olit kulunut hänestä mitään. Luki viestin, ei vastannut. En halunnut ahdistella ja mietin, että viestittää halutessaan sitten.

Kuten sanoin, hän oli todella tarkka yksityisyydestään ja ei kertonut koskaan yksityiskohtia kellekään mistään, joten ei sinällään yllätä, ettei kertonut sairastamisestaankaan, vaikka jälkikäteen sen pystyi tulkitsemaan viesteistä, vaikkei niissä sitä suoraan kerrotu.

Enkä oikein ymmärrä, mikä syöpäkuolemassa on kummallista - toinen ystäväni menehtyi viitisen vuotta sitten paksusuolensyöpään ja hän oli silloin alle 40 v.

Lähettäjä: Muistelo 
Päivämäärä:   14.9.26 00:02:29

Ehdin juuri ja juuri hautajaisiin, muutaman tunnin varoitusajalla, kun kaverin kaverin kaveri sanoi, ettei pääsekään X:n hautajaisiin ja minä ihan ymmyrkäisenä, että onko hän kuollut. Ei ollut Facessa mitään ilmoitusta, oltiin siis kavereita sitäkin kautta. Ihan koko ajan ei oltu yhteydessä, mutta jotenkin olisin odottanut, että tieto olisi tullut minulle.

Enkä tuntenut sisaruksia tai vanhempia.

Ei minulla oikein muuta ajatusta jäänyt kuin että pitäkää ystäviinne yhteyttä kun ovat vielä hengissä. Siis muutakin kautta kuin tykkäyksiä kuviin somessa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.9.26 00:15:03

Muistelo, me kyllä näimme säännöllisesti kesäkuuhun asti. Samoin tämä pariskunta, jolta kuulin viestin kuolemasta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.9.26 00:35:45

Voi voi. Kuka uskoo kuka ei.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.9.26 00:37:29

"Voi voi. Kuka uskoo kuka ei."

Hyvä esimerkki siitä, miksen kirjoita itselleni arkoja asioita tänne omalla nimimerkilläni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.9.26 00:47:03

Jos on laaja ystäväpiiri, ei tänne kirjoitella mitään tällaista, sulla ei oo kavereita tai oot himmee draamahötö.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.9.26 00:49:49

Sovitaan, ettei mulla ole ystäviä, jos se sinut iloiseksi tekee.

Tämän henkilön kuolema nyt kuitenkin kosketti, kun olemme/olimme käytännössä saman ikäisiä. Vien huomenna adressin hänen postilaatikkoonsa, kun olen kerännyt muilta allekirjoituksia. Muuta en voi tehdä, kun vanhempiensa tietoja tms ei ole.

Itkuni on jo itketty, mutta v*tuttaa maailman epäreiluus.

Lähettäjä: G 
Päivämäärä:   14.9.26 07:33:04

"Ja tämän tapauksen myötä ymmärsin, etten oikeasti tiedä varmaan juuri kenenkään ystäväni vanhempien/sisarusten nimiä."

Noin yleisellä tasolla, itse en kutsu tällaisia ystäviksi, vaan tuttaviksi tai korkeintaan kavereiksi (esim. työkaveri, jota ei näe vapaa-ajalla). Ystävän kanssa olisi useaan kertaan ehtinyt tulla vanhemmatkin puheeksi ja todennäköisesti olisin niitä joskus tavannutkin (omat ystäviksi kutsumani olen tuntenut lapsesta asti). Ja tietäisin myös, mikä syöpä oli.

Lähettäjä: lupu 
Päivämäärä:   14.9.26 07:51:53

Maailman epäreiluutta on aika turha surra, se ei suremalla muutu.

Lähettäjä: tupu 
Päivämäärä:   14.9.26 08:42:41

Osanotot aloittajalle.

Meille tuli vanhemman poismenon jälkeen surunvalitteluja hänen osoitteeseensa ja hyvin löydettiin ne sieltä aina kun käytiin. Oli ihan sydäntälämmittävää löytää niitä välillä, kun muuten oli fiilis aika matala. Ja jos on omistusasunto niin todennäköisesti voi viedä pidemmänkin ajan päästä, vuokra-asunto saatetaan siivota ja luovuttaa nopeammin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.9.26 08:44:17

G kanssa samaa mieltä, tässä taas haetaan huomiota vaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.9.26 09:55:38

Lämmin osantotto! Tuo adressin vieminen ystävän postilaatikkoon on oikein hyvä idea. Mun toiset isovanhemmat kuolivat suhteellisen lähekkäin toisistaan ja adresseja tuli runsaasti nimenomaan heidän osoitteeseensa. Joukossa oli paljon sellaisia ihmisiä, jotka me jälkipolvet tunnistimme ehkä nimeltä, muttemme olleet koskaan tavanneet.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.9.26 10:12:49

Älkää nyt langetko provoon.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.9.26 14:38:55

G, me olimme tavanneet aikuisina, niin ei koskaan tullut puheeksi vanhempien tai sisarusten nimet. Kuusi vuotta ehdimme tuntea ennen hänen menehtymistään. Syövästään hän ei ollut sanallakaan kertonut sen paremmin minulle kuin tälle pariskunnallekaan, joka asiasta kertoi. Toisaalta kun tiedän, miten tarkka hän asioiden suhteen oli, niin en toisaalta ihmettele. Ja hyvin nopeasti oli edennyt.

Mutta täysin samoin en monen muunkaan ystäväni vanhempien nimiä ole koskaan kuullutkaan, kun aina on puhuttu nimellä mutsi/faija tms. En ole varmaan suurimman osan nimiä kuullut ja jos olen heidät tavannutkin, niin en muista nimiä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.9.26 14:47:58

Jälkikäteen selittely on säälittävää

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.9.26 14:56:36

. , vedä nyt @!#$ päähäs ja pakene vuorille. On todella mautonta tuo sun käytös. Tosin eipä voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu.

Lähettäjä: Tuuli 
Päivämäärä:   14.9.26 15:01:03

Eihän se nyt mikään erikoinen asia ole ettei tiedä aikuisena alkaneissa ystävyyssuhteissa heidän vanhempiensa nimiä.

Itse ainakin puhun "äiti ja isä" eikä ole tullut mieleenkään erikseen kertoa, että isäni, jonka nimi on "Seppo". Joskus saattaa tulla jokin tilanne, että esim uuden ystävän nimi on "Maija" ja siihen totean, että "kappas, äitinikin on Maija". Juhlissa yms on toki saatettu tavata, mutta niistä ei välttämättä jää esittelyt mieleen.

Läheisten lapsuuden/nuoruudenkavereiden vanhempien nimet tiedän, mutta niistäkin olen huomannut vuosikymmenien myötä, että varsinkaan isien nimiä en enää kaikkia muista. Isät olivat siihen aikaan vielä etäisempiä kyläillessä kavereilla. Nämä toki olisi muilla tiedoilla tarvittaessa helppo selvittää.

Osanotto. Adressia postilaatikkoon olisin itsekin ehdottanut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.9.26 15:36:07

Ihan tavallistahan se on, että tietää ystävien vanhemmista vain vähän tai ei mitään. Siis omillaan asuville aikuisille.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.9.26 23:52:18

Katso ällö peiliin, niin metsä vastaa miten sinne huutaa. Vanha kauna sattuu pitkään. Ehkä asiat johtuvat tämän palstan ulkopuolelta.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   15.9.26 05:33:48

. Sori, mulla ei ole vihamiehiä omassa elämässäni. :)

Kerro toki etunimeni, kun tällaista höpölöpöä satuilet ja kuvittelet pitäväsi minua varpaillaan. Eipä onnistunut tämä sukkela tarinointisi.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   15.9.26 05:39:51

Adressin sain jokatapauksessa vietyä ja sitä ennen sain allekirjoitukset muilta, eli varsinainen ongelma on siltä osin ratkennut. Eiköhän jossain vaiheessa joku tule asuntoa tyhjentämään ja adressi löytyy sieltä odottamasta.

Kurja uutinen joka tapauksessa. :( Kuusi vuotta ehdimme tuntea toisemme ja tuntuu kurjalta, että yhteinen aika jäi näin lyhyeksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.26 06:57:33

"Ja tietäisin myös, mikä syöpä oli."

Tai sitten et.

Lähettäjä: Laku 
Päivämäärä:   15.9.26 13:37:04

Olen tuntenut yhden kaverini yli 10 vuotta. Tänä kesänä kuulin ensimmäistä kertaa hänen isänsä nimen (ja unohdin senkin jo), koska aina puhutaan vaan isä/äiti, puolin ja toisin. Oli muuten hassua huomata, kun kuulee nimen vasta nyt, että totta tosiaan, en tällaistakaan ns.perusasiaa ole tiennyt :D Kaverin siskon nimen tiedän. Äidin nimeä en ole muistaakseni kuullutkaan. Ja nämä kaverin vanhemmat ja siskon olen kyllä nähnytkin muutamaan kertaan. Kaveri ei myöskään tiedä vanhempieni nimiä, sisarusten varmaan kyllä, koska heistä tulee puhuttua nimillä "siskoni Kerttu" tyyliin. Toki ei tiedä naimisissa olevan siskoni sukunimeä eikä ainakaan kaikkien sisarusten asuinpaikkaa.