|
Lähettäjä: x
Päivämäärä: 12.9.26 10:49:18
Mun mielestäni terve asenne löytyisi tuolta väliltä.
Ei siis
"Mä oon vähän sellainen että jos oot kerran ryssinyt mun suhteen niin tilannetta ei voi enää muuttaa vaan pidän aina tietyn etäisyyden."
eikä myöskään niin, että toinen kohtelee ensin asiattomasti ja sitten ilman mitään anteeksipyyntöä on kuin koko asiaa ei olisi tapahtunutkaan ja kaikki olisi ihan hyvin. Se on kuin olisi kynnysmatto, jonka yli voi kävellä edestakaisin miten haluaa.
Kyllä minua jäisi asia kaihertamaan ja olisin tuollaisen henkilön kanssa varuillani, kun en tietäisi, mistä taas hetkenpäästä tuulee ja miten hän käyttää sanomisiani, jos nyt häneen luotan ja asioista avaudun.
En kuitenkaan myöskään pidä hyvänä asennetta, että asioita ei voi koskaan enää muuttaa ja välejä palauttaa asiallisiksi, vaikka tuo huonosti kohdellut myöntäisi virheensä ja asiat puhuttaisiin halki ja lyötäisiin kättä päälle sovinnon merkiksi.
Tässä tapauksessa niin ei ole ollut, joten ymmärrän kyllä, että epäluuloisuus aloittajan puolelta jatkuu, eikä se ole pikkumaisuutta. Eihän aloittaja kuitenkaan missään riidoissa ole vaan hoitaa työnsä asiallisesti ja kommunikoi varmasti tarvittavat, mutta ei vain halua muusta uskoutua.
|