|
Lähettäjä: Menee vaikeaksi
Päivämäärä: 10.9.26 12:44:42
Ymmärrän ettei rahaa ole ylimääräistä kaikilla, mutta ei se tarkoita sitä, että työssäkäyvien lastenkin pitäisi pihistellä kaikesta tai tuupata lapselle ylimääräistä rahaa mukaan mummolaan jne.
Minusta on tullut todella varovainen miten pukeudun äitini seurassa tai missä kerron käyneeni vaikkapa lomalla. Ihan siksi, kun äitini mielestä uudet vaatteet ovat älytöntä ja turhaa rahan menoa ja saan saarnan kuinka hänellä ei ikinä olisi pistää 20€ paitaan tai 50€ talvitakkiin vaan ne ovat hänen mielesttä poskettomia summia ja minun mielestäni taas suht tavallisia summia uusista vaatteista. Käytin/ käytän lapsilla kestovaippoja ja kerran äitini oli käymässä niin, että vaihdoin vauvalle vaippaa. Olin ajattelematon ja sanoin, että katso kuinka kivoja vaippoja löysin todella edullisesti facebookin kirpparilta. Äitini suuttui ja loukkaantui tästä oikein tosisaan ja piti minulle tulikiven katkuiaen saarnaan kuinka minunkin kannattaisi miettiä mitä ostelen ja ei hänellä ole rahaa edes katsella mitään kirppariryhmiä tai vastaavia kun raha menee elämiseen. Kyseessä oli 15€ ostos joka sisälsi 4 siistiä hyvin toimivaa ja kivan näköistä kestovaippaa. Mielestäni edullinen ja kiva ostos. Lisäksi vauva nyt sattuu tarvitsemaan vaippoja joten anteeksi kun iloitsin saaneeni kivoja vaippoja edullisesti. Olemme mieheni kanssa kumpikin työssäkäyviä ihmisiä ja saaneet lapset kolmekymppisinä eli ehdimme kerryttää jo säästöjä ennen hoitovapaata.
Minun on aina pukeuduttava mahdollisimman kulahtaneisiin vaatteisiin jos näen äitäiäni ettei synny mielipahaa. Muuten alkaa saarna kuinka sitä vain hassataan rahaa turhuuteen ja ei hänellä ikinä ole rahaa pistää uusiin vaatteisiin.
Sitten anoppi. Hän ei valita meidän rahan käytöstä, mutta hänelle pitäisi maksaa vähän joka asiasta. Esim housujen lahkeiden lyhentämisestä 15€/ housut tai muuttoavausta 100€ kertamaksu, jos menemme kylään niin tuoda kassillinen ruokaa, synttärilahjaksi pummaa ihan kirkkain silmin aina monen sadan euron arvoisia tavaroita ja mieheni ostaa ne hänelle. Tämä nyt ei kuulu minulle, mutta ihmetyttää ja mieheni perustelee asiaa sillä, että hänen äitinsä on ostanut hänelle vaatteet, ruuat ymv hänen ollessaan lapsi.
Sen sijaan minua ärsyttää, kun lapsilla pitäisi olla rahaa aina mukana jos ovat aikeissa mennä johonkin käymään anopin kanssa. Viime viikolla lapsemme 7 v oli anopilla 3 tuntia hoidossa. Anoppi pyysi lapselle rahaa mukaan, koska olisi halunnut käydä kirpparilla lapsen kanssa. Tämä viesti tuli miehen kautta minulle ja sanoin lapsellekin, että olet nyt saanut asiat c, z ja y lähiaikoina joten nyt ei tule rahaa kirpparille käyttöön. Lapsi ostelee yleensä sieltä leluja, lehtiä, koruja ymv. Lapselle tämä oli ihan ok eikä harmittanut häntä vaikkei saanutkaan rahaa. Anoppi nosti tästä ihan kamalat kierrokset, kun minä rajoitan hänen ja lapsemme yhteistä tekemistä enkä antanut lapselle rahaa käytettäväksi kirpputorilla ja hän ei viitsi lähteä sinne lapsen kanssa ilman rahaa, kun lapsi kuitenkin haluaa sieltä jotain. Samoin olen ollut antamatta samanlaisessa tilanteessa lapselle jätskirahaa mukaan anopille ja anoppi suuttui tästä, kun olisi kiva käydä lämpimänä päivänä lapsen kanssa jäätelöllä. Minulle on täysin ok, että anoppi käy lapsen kanssa kirpparilla tai jätsillä, mutta silloin myös anoppi maksakoon ne eikä suutu minulle kun en anna näitä varten rahaa heidän käyttöönsä.
Olen havainnut samaa muissakin samaan ikäluokkaan kuuluvissa, mutta luonnollisesti olen eniten tekemisissä äitini ja anoppini kanssa joten heidän kohdallaan tämä ”rahasta suuttumunen” tulee selvimmin näkyviin.
|