|
Lähettäjä: Faktahomma
Päivämäärä: 9.9.26 14:49:27
Viime viikolla hallituksen budjettiriihen yhteydessä kerrottiin, että korkokulut ovat vuonna 2030 peräti 6,5 miljardia euroa.
6,5 miljardin euron korkokustannus on laskettu uuden lainanoton osalta käyttäen 2,1 prosenttia kolmen kuukauden korolle ja 3,0 prosenttia kymmenen vuoden korolle.
Suomen valtion kymmenen vuoden lainan korko on tällä hetkellä noin 3,7 prosenttia. Jos korkotaso on yhä samalla tasolla vuonna 2030, korkolasku on selvästi suurempi kuin 6,5 miljardia euroa. Korkokustannukset nousisivat pelkästään uusien valtionlainojen kasvaneiden korkokustannusten vuoksi 6,5 miljardista 6,9 miljardiin euroon.
Korot ovat nousseet rajusti tämän vuoden aikana ja voivat nousta vielä lisääkin.
Korkoja nostavat Iranin-sodan käynnistämä inflaatio, länsimaiden korkeat velkamäärät sekä myös lainamarkkinoiden kilpailu. Sijoittajien rahoista kilpailevat valtioiden lisäksi muun muassa valtavien lainasummien avulla datakeskuksia rakennuttavat teknologiayhtiöt.
Kuluvalle vuodelle on budjetoitu 3,2 miljardin korkokulu. Summa on selvästi alakanttiin, sillä se laskettu kymmenen vuoden lainan osalta 3,0 prosentin korolla. Budjetoitu korkokulu ylittyy vähintään kymmenillä miljoonilla euroilla, jos ei sadoilla.
Tämä tarkoittaa lisää velan ottoa ja suurempia korkokuluja seuraavalle hallitukselle jos lisää talouden sopeutuksia ei tehdä ja tuskin tehdään koska viimeinen budjettiriihi on jo tehty. Budjetti oli 12,4 miljardia euroa alijäämäinen. Hallitus teki veronalennuksia velkarahalla ja uudet leikkaukset jäivät tekemättä.
Se tarkoittaa sitä, että edes 8-11 miljardin talouden sopeutus ei välttämättä riitä seuraavalle hallitukselle.
|