Lähettäjä: Traumasidos 
Päivämäärä:   8.9.26 12:50:37

Kuinka kauan olette tehneet eropäätöstä mielessänne ennen sen toteuttamista?

Onko taustalla ollut jokin syy eroon vai kasvoitteko vain erillenne?
Onko kenelläkään kokemusta traumasidoksesta, mutta silti on saanut jostain voimaa erota? Mistä?

Puolisoni jäi kiinni pettämisestä. Hän on pettänyt ennenkin ja olen antanut anteeksi. Nyt hän kertoi tapahtuneestaitse ja vakuuttaa, että kyse oli vain seksistä. Olemme puhuneet asiasta paljon ja hän on luvannut hakea apua. Sovimme, että tämä saamme tämän vielä toimimaan ja puoliso on luvannut muuttua.
Minun on kuitenkin hyvin vaikea luottaa, mutta samaan aikaan eroaminen tuntuu mahdottomalta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 13:00:45

Saat voiman erota kun opettelet välittämään itsestäsi. Mielellään rakastamaan itseäsi, mutta voit aloittaa välittämisestä.
Ei se toki ole helppoa, etenkin kun on huonossa suhteessa, mutta kun sen saa tehtyä niin eroamiset ei ole enää niin vaikeita päätöksiä. Koko keho vaan tietää että se pitää tehdä, koska suhteessa pysyminen vahingoittaa sinua, ja vaikka suru ja ikävä tietysti on olemassa niin niiden kaverina on tieto ja ylpeys siitä että teit oikean päätöksen.

En osaa kertoa sinulle miten opit välittämään itsestäsi. Minulla se alkoi itsemyötätunnon todella kovakätisestä opettelemisesta. Kun aloin tuntea empatiaa itseäni kohtaan, aloin nähdä oman arvoni ihmisenä.

Joten kai ehdottaisin että SINÄ haet apua tähän asiaan. Hienoa jos kumppanisi hakee itselleen apua, mutta se ei auta sinua. Sinä tarvitset omaa apua.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   8.9.26 13:08:30

"Nyt hän kertoi tapahtuneestaitse ja vakuuttaa, että kyse oli vain seksistä."

Onko teidän suhteessa siis sovittu, että seksi muiden kanssa on ok vai minkä takia tämä on millään tavalla lieventää asianhaara?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 13:10:24

Elintaso laskee, sitä mietit.

Lähettäjä: Kk 
Päivämäärä:   8.9.26 13:23:09

Ltoivottavasti saat jostain voimia erota ja pysyt siinä. Kumppanin pitäisi olla sun tukipilari. Ja tämä sun nykyinen kaukana siitä. Se vaan rikkoo sut.

Lähettäjä: Mailis 
Päivämäärä:   8.9.26 13:25:54

Kyse oli "vain seksistä"? :D

Lähettäjä: RR 
Päivämäärä:   8.9.26 13:48:54

Nyt aloittaja kannattaa kerätä ne viimeiset itsekunnioituksen rippeet ja ymmärtää, että sinulle on todennäköisesti paljastunut vain jäävuoren huippu miehen pettämisistä. Mies on päässyt tekosistaan aiemminkin, kuin koira veräjästä ja tulee pääsemään nytkin, jos uskot nuo tyhjät lupaukset ja vakuuttelut. Ja sama kuvio toistuu sitten jatkossakin, siihen voit jo varautua. Kysehän on nyt vain siitä, että arvostatko itseäsi sen verran, että et hyväksy niin luokatonta kohtelua.

Lähettäjä: Traumasidos 
Päivämäärä:   8.9.26 13:49:44

Kyllä, mietin myös elintasoa ja sitä, pärjäänkö yksin. Yli puolet elämästäni olen miellyttänyt ja elänyt puolisolleni, joten luonnollisesti ero olisi suuri askel myös minulle. Tuntuu usein helpommalta uskoa häntä ja jäädä.

"Vain seksiä" on lieventävä asia siinä mielessä, että heillä ei ole ollut tunteita pelissä ja puolisoni haluaa yhä olla kanssani. Tiedän, että tämäkin mahdollisesti vain tuntuu helpommalta uskoa. En tiedä, haluanko edes tietää totuutta.

Käyn terapiassa ja tunnistan traumasidokseni. Siksi haluaisin nyt kuulla positiivisia kokemuksia erosta, kuinka siihen on päädytty ja selvitty.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   8.9.26 14:22:18

Voi ei aloittaja, olet elänyt puolet elämästäsi jotain k*sipäistä ukkoa miellyttäen ja totellen?! Etkö ole terapiassa tästä kertonut?

Nyt on aika alkaa elää ihan omaa elämää, itselleen. Unohda se säälittävä hyväksikäyttävä äijä!

Lähettäjä: Kolmas täti 
Päivämäärä:   8.9.26 14:28:23

Kaikkihan me haluttais jatkuvasti vetää sekä lounasta että jälkkäriä. Kotona arki rullaa, kun siellä on puoliso jakamassa kustannuksia ja kotitöitä, ja mikäs sen mukavampi, jos siihen päälle saa käydä hyppimässä vieraissa sängyissä. Säilyyhän se kipinä sen toisen kanssa paremmin, kun ei tarvitse hänen kanssaan elää arkea.

Jos sinulle on ok, että puolisosi ramppaa vieraissa "vaan seksin" perässä, niin sen kuin jatkat suhteessa. Ja käy toki sitten vieraissa itsekin. Mutta jos puolison toiminta loukkaa sinua eikä vastaa sinun käsitystäsi parisuhteesta ja sinun arvojasi, niin lähde. Likasanko ei tarvitse olla eikä ehdoin tahdoin kiusata itseään.

Minä lähdin melkein parinkymmenen vuoden suhteesta kohta vuosi sitten. En pettämisen takia, mutta koin oikeutetusti tulleeni muuten kohdelluksi huonosti jo pidemmän aikaa. Totta kai rakastin ex-puolisoani oikeasti ja hyviäkin hetkiä oli, mutta eniten erossa kirpaisi se, miten minua suhteessa kohdeltiin. En ikävöi häntä, vaan olen vihainen siitä, mitä hän ja suhde minulle tekivät ajan saatossa.

Realisti pitää olla esimerkiksi asumiskuvioiden kanssa, mihin sinulla oikeasti on varaa. Mutta ihan varmasti selviät, kunhan alat toimia ja teet asialle jotain. Tsemppiä <3