Lähettäjä: kuikka 
Päivämäärä:   3.9.26 11:47:27

masta sukulaistensa kanssa? Lemmikkieläimet ei ainakaan. Esyn sijaiskotina toimineena tiedän, että pienten populaatioiden kissoilla (jotka muuten on ihan samaa lemmikkilajia, kuin rotukissatkin - Suomessa ei villikissoja ole, villiintyneitä vain) on sisäsiittoisuudesta aiheutuvia ongelmia. Nusauttelevat ihan surutta toisiaan ja terveys on sen mukainen.

Lisäksi yhden menneen kauden (ei viime vuoden) Pentulive -kasvattajan sivuilla lukee, miten live-emon veli pääsi vahingossa nusauttamaan omaa siskopuoltaan kun lipesi valvomatta. Hyi hele! Ja siinä ei lue, että olisi abortoitu tämä tiineys vaan muistaakseni sen annettiin ihan tulla? Mitä v?

Onko luonnossa enemmän älliä elukoilla? Jatkumona,

Lemmikkikanit ei älyä olla syömättä myrkyllisiä kasveja eli ne syö mitä niille ulkoa kannetaan ja mitä tarhassa kasvaa. Mutta rusakot ja metsäjänikset ei myrkkykasveihin koske. Tästä uutisoi taannoin iso eläinsairaala, että koittakaa ihmiset olla huolellisempia kun ihan olisi myrkytykset vältettävissä.

Valkohäntäper-seet ei myöskään myrkkykasveihin koske kuulemma. Äitini sanoo, että systemaattiset eivät koske myrkyllisiin kasveihin puutarhassa. Myrkyttömät meneekin sitten suorinta tietä vatsaan.

Lähettäjä: vampiree 
Päivämäärä:   3.9.26 12:00:35

Kyllä se luonto hoitaa, usko vaan.

Lähettäjä: melli 
Päivämäärä:   3.9.26 12:01:22

Jotkut lajit kestää sukurutsausta paremmin kuin toiset.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.9.26 12:36:02

Ei luonnossa mitenkään aukottomasti vältytä sukurutsalta. Useimmiten nuoret eläimet pyrkivät vaeltamaan kauemmas vanhemmistaan, mutta toisinaan ne törmäävät silti lähisukulaisiinsa ja lisääntyvät. Samoin, jos populaatiot ovat pieniä, niin kyllä eläimet ennemmin lisääntyvät kuin kuolevat sukupuuttoon.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.9.26 12:41:42

Pari sataa vuotta taaksepäin kuningashuoneissa ei tehtykään muuta kun harrastettiin sukurutsaa.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   3.9.26 12:53:22

Eläimet parittelee täysin vaiston varassa ja eikä ne ymmärrä sukulaisuudesta.
Myrkylliset kasvit ilmeisesti pahan makuisia niin eläimet välttävät siksikin. Ei meilläkään kotikissa koske peikonlehteen mutta pureskelee muita kukkia. Kanit ilmeisesti valikoivat myös -en ole vaan tarjonnut myrkyllisiä meidän kanille niin en riedä söisisikö.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.9.26 12:57:03

On villieläimillä tapoja välttää sukusiitosta, mutta eivät yksittäiset eläimet aktiivisesti mieti, että tuo on sisarukseni, joten jätänpä parittelematta. Joissain lajeissa nuoret yksilöt jättävät tyypillisesti synnyinalueensa sukukypsyyden saavuttaessaan tai vähän ennen sitä. Joissakin lajeissa esimerkiksi vain laumojen hallitseva pari lisääntyy sukusiitoksen välttämiseksi tai lisääntymään lähdetään oman porukan ulkopuolelle. Ilmeisesti myös erilaiset kemialliset signaalit saattavat vähentää sukusiitosta, ts. vähentää parittelua läheisten sukulaisten kesken.

Silti sukusiitosta tapahtuu varmasti luonnossakin. Jos se tuottaa jälkeläisille epäedullisia ominaisuuksia vallitsevissa olosuhteissa, niin sisäsiittoiset karsiutuvat pois kannasta. Joskus sisäsiitos saattaa kuitenkin tuottaa myös hyödyllisiä ominaisuuksia vallitseviin oloihin tai sitten ympäristöolojen muuttuessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.9.26 13:04:07

Mitä tulee myrkyllisten kasvien syömiseen, niin villieläimet taitavat olla keskimäärin varovaisempia kuin monet lemmikit ja kotieläimet. Ihmisarkuuden lisäksi ne ovat siis varovaisempia ja epäluuloisempia muutenkin uusia asioita kohtaan. Tämä epäluuloisuus auttaa hengissä pysymisessä, mutta eiköhän luonnostakin löydy niitä yksilöitä, jotka ovat maistelleet vierasta kasvia vähän liikaa ja menettäneet henkensä. Tällainen eläin saa ehkä joko vähemmän jälkeläisiä tai ei välttämättä ehdi lisääntyä ollenkaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.9.26 13:06:35

Eräs pennutti kerran kaksi täyssisarusta keskenään saadakseen sinisiä kelpieitä. Ej-rekkariin menivät. Taisi jokunen niistä ainakin kuolla kupsahtaa syöpään rotuisekseen aika nuorella iällä.

Ei eläin osaa ajatella ettei sukulaisen kanssa voi paritella, ei se tiedä mitä siitä jälkeläisille seuraa. Mutta toki luonnossa on sen verran paljon tilaa, että usein eläimet vaeltavat kauaskin synnyinseudultaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.9.26 13:18:11

Mun erittäinkin viisas narttu oli varmaan lukenut näistä sukurutsista. Tapasi näyttelyssä narttupentunsa ja oli liikuttavan ihana jälleennäkeminen. Samassa näyttelyssä tapasi urospentunsa ja rähähti siihen malliin, että pentuparka olisi juossut pitkälle, jos ei olisi ollut kytkettynä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   3.9.26 13:25:43

"Pari sataa vuotta taaksepäin kuningashuoneissa ei tehtykään muuta kun harrastettiin sukurutsaa."

Aloittajan kannattaisi tosiaan lueskella vaikka Thaimaan kuningashuoneen historiasta: hyi hele, voi v ja yäkkistä.

Lähettäjä: piki 
Päivämäärä:   3.9.26 13:31:22

Jos omistaja on koiralauman(kaksi koiraa plus omistaja(t)on lauma)"pomo" niin uros ei uskalla pökkiä vaikka narttu olisi kuinka kiimassa. Mistä lie johtuu?

Lähettäjä: yäk 
Päivämäärä:   3.9.26 14:16:00

"Pari sataa vuotta taaksepäin kuningashuoneissa ei tehtykään muuta kun harrastettiin sukurutsaa."

Ja sama on edelleenkin tapana esim. monissa heimoissa Pakistanissa. Kupletin juonena kun on se, että rahojen pitää pysyä samassa suvussa. Hyi hele!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.9.26 14:28:10

"Jos omistaja on koiralauman(kaksi koiraa plus omistaja(t)on lauma)"pomo" niin uros ei uskalla pökkiä vaikka narttu olisi kuinka kiimassa. Mistä lie johtuu?"

Mielenkiintoista, ilmeisesti yksikään koiria kasvattanut ihminen ei siis ole koiriensa "pomo", kun on saanut koiransa lisääntymään. :DDDD Onneksi näin, muuten meillä ei olisi koiria ollenkaan enää.

Lähettäjä: testiä 
Päivämäärä:   3.9.26 15:13:02

Jos sukurutsa olisi aina haitallista, luultavasti evoluutio olisi karsinut sen pois. Sukurutsa voi vahvistaa tietyn perimän osaa. Jos joku suku menestyy muita paremmin esim. kovissa luonnonolosuhteissa. Sukurutsa vahvistaa juuri niitä ominaisuuksia jolla selvitään eteenpäin. Heikomman ominaisuuden kantajat tippuu pois.
Evoluutiohan leikkii kaikilla kombinaatioilla jatkuvasti ja luonnonvalinta auttaa siinä karsimalla huonojen ominaisuuksien kantajat pois.
Ajatellaan vaikka Tsernobylin eläimiä. Siellä oli yksilöitä, jotka kestivät säteilyn toiset ei. Nyt siellä on vallalla ne, joiden perimässä on ominaisuudet selvitä kohonneessa säteilytilanteessa. Sukurutsa saattoi olla nopeasti lisäämässä näitä säteilyn kestäviä yksilöitä.
Liikaa ei saa tietystikään olla sukurutsaa polvesta toiseen. Siitä seuraa koirarotu tai rampa faarao.

Lähettäjä: hevosenkenkä 
Päivämäärä:   3.9.26 16:00:30

Joskus matadorjalostus oli muotia tietyissä koiraroduissa. Ja näkyy tuota suokeissakin olevan...