|
Lähettäjä: Hmm
Päivämäärä: 2.9.26 11:35:07
Pakko purkaa eilisen tapahtumat.
Meidän oli tarkoitus järjestää lapsen syntymäpäivät. Mies halusi itse että hän siivoaa pihaa ja minä aloin keittää kinuskia kakun päälle ja sanoin että oon tässä kiinni n. Puoli tuntia sillä se pitää levittää kakun päälle ja aineita ei ollut ylimääräistä. Tämä oli ok.
Kohta poikamme tuli sanomaan että minun pitää heti mennä nostamaan yksi raskas laatikko kaverina mönkijän kyytiin. Jätin kinuski liedelle ja lähdin heti, mies lykkäsi mönkijää siinä vähän matkan päässä ja minä jäin töllistelemään että missä se laatikko on. Hän huutaa että tule nyt @!#$ lykkään kaveriksi tätä!! Juoksin sit sinne ja lykkäsin kaverina. Se siitä sitten, hän huusi minulle että on se kumma ku ei älli sen verta leikkaa että tulee heti kaveriksi ku näkee että tarvii apua. Yritin sanoa että en tajunnut kun poika sanoi että tarvit apua laatikon nostossa ja se mönkijä liikkui hyvin luulin että tilanne on hallinnassa. Hän komensi mut takas sisälle ja sain tehtyä kinuskin loppuun.
Siitä hän tuli sitten sisälle ja sanoi että se mönkijä oli sammunut (akku loppu) johonkin pellon reunaan että pitää lähteä työntämään sitä ja se vetää sen ruohonleikkurilla sieltä pois.
Vedin saappaat jalkaan ja juoksin leikkurin perässä pellolle. Painotan , että oli säkkipimeää ja en kertakaikkiaan tiennyt mitä minun pitää tehdä. Hän kiinnitti vetonarun ja ryhdyin vetämään, mönkijä irtosinkin reippaasti mutta kun hän painoi kaasun pohjaan en kertakaikkiaan saanut otetta sarvista ja sehän sinkosi mihin sattii, yritin roikkua siinä kiinni ja huusin että pysähdy että en Saa otetta! Nyt tulee paha tilanne.
Hän tulee minua kohti huutaen täynnä vihaa ja sanoo minulle että olen vajaa älyinen , hommasta ei tule mitään kun en lyllerrän perässä, en edes muista kaikkia sanakäänteitö mitä hän huusi. Yritin puolustautua ja sanoin että en yletä sarviin kun hän menee niin lujaa ja mönkijä ei siksi pysy hallinnassa.
Tästä hän suuttui enemmän ja tuli ihan iholle huutamaan ja LÖI minua nyrkillä rintakehän sivuun, että ala s*atana tyhmä akka ajatella omilla aivoilla!
Siinä samassa mönkijä lähti jo liikkeelle ja yritin vaan tuskassa saada sen pysymään suorassa. Ihan julmetun vaikeaa, kuvitelkaa pyörä jota täytyy työntää väärin päin miten ne sarvet vaan menee miten sattuu ja se mönkijä on vielä tuhat kertaa isompi.
Olin ihan shokissa , 200metriö tuntui ikuisuudelta ja kertasin vaan päässäni mitä äsken tapahtui.
Saatiin mönkijä pihaan ja hän alkoi värkötä sitä laturiin. Oletin että nyt ei tarvita minua enää ja lähdin sisälle. Menin vessaan, sillä välin mies oli mennyt jo sänkyyn. Kävin suihkussa ja luulin että hän jo nukkuu. Pyysi kainaloon ja pyysi anteeksi. Nyökyttelin ja koitin vain olla hiljaa.
Mulla on rintakehässä mustelma ja se on turvonnut. Ja kipeä. Mies on lähtenyt aamulla töihin ja kohta tulee jo minun sukuani juhliin.
Tämä on ensimmäinen kerta kun hän käy käsiksi minuun, vaikkakin kaikkea sanallista harkkaa on ollut aiemminkin. En ole mikään avuton saati laiska, en todellakaan niin tämä tapahtuma sarja on ihan käsittämätöntä.
Mitä tekisit te tilanteessani?
|