Lähettäjä: kyynistynyt 
Päivämäärä:   27.8.26 12:54:39

Asensin Tinderin, oikein sen maksullisen version. Nyt siellä on päälle 4000 tykkäystä ja ihan yhtä tyhjän kanssa kaikki. Minusta tuntuu, että miesten kanssa jutellessa tai tavatessa heillä on vain päässään kuva siitä, mitä minun pitäisi tarjota heidän elämäänsä, enkä mitenkään päin keksi, miten he voisivat vastaavasti elämänlaatuani parantaa. Aiemmatkin parisuhteet ovat olleet aina sitä, että lopulta minä annan, joustan ja passaan naurettavuuksiin asti, silti mikään ei riitä ja llopulta lähden suhteesta energiatasot, sydän ja lompakko tyhjänä.

Ihan oikeasti, onko parisuhteissa jotain hyvääkin naiselle? Kertokaa esimerkkejä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.8.26 12:56:04

Oletko lesbo?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.8.26 13:09:50

Aika monella orgasmintuottajan lisäksi kustantaa naisen asumisen, matkustelun (kuten ällö) eläinten pidon korkeamman elämänlaadun. Siittää lapset jolla nainen voi kiristää erotilanteessa mieheltä rahaa 20 vuotta jne jne.

Lähettäjä: kyynistynyt 
Päivämäärä:   27.8.26 13:14:14

-: olen bi-seksuaalisuuteen kallellaan, ja jos seksiin vittasit, saan sitä ilman parisuhdettakin. Parempaa, itse asiassa. Miehet viitsivät yrittää sängyssä vielä silloin, kun ei olla parisuhteessa.

Parisuhteessa en lopulta kelvannut edes seksiin, koska en ollut riittävän uusi enkä jännittävä. Annoin miehen haluttomuuden lisäännyttyä luvan avoimeen suhteeseen ja etsittiin kolmen kimppaan seuraakin, että mies innostuisi. Lopputuloksena hän innostui kyllä muista naisista, mutta kyllästyi minuun lopullisesti ja vaati silti uskollisuutta minulta. Jos nyt jotain hyvää siitä täysnöyryytyksestä on kaivettava, niin löysin sentään sen bi-puolen itsestäni.

Mutta kertonee tuokin jotain siitä skaalasta, miten paljon olen valmis ollut antamaan saamatta yhtään mitään takaisin.

Lähettäjä: kyynistynyt 
Päivämäärä:   27.8.26 13:16:44

Asumisen, matkojen ja korkeamman elämänlaadun tarjoamista ei ole näkynyt. Eihän miehet halua tarjota edes kahveja ensitreffeillä. Minun lompakolla ovat kyllä kupanneet, kun heidän unelmistaan on tullut "meidän" unelmia, ja tasa-arvon nimissä kaikki pitää laittaa 50-50. Orgasmikoneena edellisen suhteen aikana toimi parhaiten Satisfyer.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   27.8.26 13:16:59

En ole ollut sinkku vuosikausiin, niin vaikea sanoa, millaista elämä olisi sinkkuna, kun siitä on pitkä aika... 21 v? Elämäni on hyvää parisuhteessa, olen parisuhdeihminen. Toisaalta jos olisin sinkku, niin varmasti viihtyisin niinkin. Olen vähän taipuvainen miettimään asioita niin, että asioihin sopeutuu ja jokaisesta tilanteesta voi löytää positiivista ja hyvää. Mitään kiviriippaa en haluaisi, mieluummin olisin sitten yksin. Mutta eipä sellaista olekaan.

Ikävä tuottaa pisteelle pettymys, mutta maksan reissuni ihan itse. Kun on pienet menot, niin riittää rahaa mukavaankin. Pariisin lento maksoi huikeat 78 e, paluu 60 e. Hurjan kallista siis, eikö? Jotenkin pystyin tällä tarjoilijan palkallani maksamaan sen. Oi voi.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.8.26 13:18:42

Omassa tapauksessa elämäni olisi melko samanlaista ilmankin miestä. Olihan se alkuhuuma toki ihanaa mutta nyt kun suhde on arkipäiväistynyt, on melkein se ja sama viettääkö mies aikaa luonani vai omassa asunnossaan. Käydään yhdessä kaupassa ja tehdään ruokaa, välillä käydään jossain ulkona syömässä. Pyöritetään arkea. Meillä ei vain ole oikein mitään yhteistä tekemistä, olen yrittänyt keksiä kaikenlaista mutta miehelle ei kelpaa mikään ja hän taas ei jaksa keksiä mitään vaikka tylsyyttä valittelee. Tämän suhteen olen luovuttanut, ollaan sitten molemmat omissa oloissa ja tehdään omia asioita.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   27.8.26 13:24:18

Kyllähän karu fakta on se, ettei nainen tarvitse miestä mihinkään muuhun kuin lasten siittämiseen. Muuten nainen pärjää paremmin omillaan, moni mies sen sijaan on jokseenkin avuton ilman "äitiä" kotona.

Lähettäjä: Y 
Päivämäärä:   27.8.26 13:26:13

Onhan se pirun mukavaa, kun vierellä on ihminen jota kiinnostaa mitä mulle kuuluu ja joka haluaa tehdä kanssani asioita ja viettää aikaa. Hyväksyy mielipiteeni ja ratkaisuni, vaikka ei olisi kaikesta samaa mieltä. Kuuntelee pöljiäkin juttujani ja uskaltaa itsekin olla höpsö. Saa minut puhumaan tunteistani ja ajatuksistani, vaikka olen lähtökohtaisesti aika simpukka. Kertoo myös omistaan, että voisin ymmärtää häntä paremmin. Osaa mennä itseensä ja miettiä, miten oma käytös vaikuttaa muihin. On silmänruokaa ja antaa hyvää kyytiä petipuolella. Ei kohtele hyvin pelkästään minua, vaan myös muita ihmisiä ja eläimiä. Kantaa vastuunsa arjen touhuista, talousasioista ja parisuhteesta, ettei minun tarvitse tehdä kaikkea. Koetan itse parhaani mukaan olla yhtä hyvä hänelle.

Lähettäjä: Å 
Päivämäärä:   27.8.26 13:27:19

Jaetaan arjen ilot ja surut, eletään yhteistä elämää, kasvatetaan lasta, harrastetaan melko paljon yhdessä, ja tehdään muutenkin paljon yhdessä. Rakastamme ja kunnioitamme toisiamme suuresti, ja pyrimme omalla toiminnallemme sen näyttämään. Yhteinen koti, tasapuolisuus raha-asioissa, avoimuus kaikessa. Yhteinen jaettu huumorintaju auttaa läpi monesta asiasta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.8.26 13:28:00

Minulla on puolisona aikuinen, normaalilla toimintakyvyllä ja sosiaalisilla taidoilla varusteltu mies, joka on hyvää seuraa ja kommunikaatio toimii myös sängyssä.

Kun seuraa tuttujen Tinder-elämää niin tuntuu että uskomaton tuuri on käynyt.

Lähettäjä: niinno 
Päivämäärä:   27.8.26 13:31:52

Tuollainen Y :n kuvaama mies olisikin kiva, mutta ne ovatkin tosi harvassa. Useimmat vaan ei tuota elämää ymmärrä, halua tai kykene siihen. Sinkkuna on parempi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.8.26 13:35:39

Mutta asumisesta ällö ei maksa mitään, siksi on varaa lennellä pariisiin.

Lähettäjä: pilosopi 
Päivämäärä:   27.8.26 13:37:26

"Kyllähän karu fakta on se, ettei nainen tarvitse miestä mihinkään muuhun kuin lasten siittämiseen. Muuten nainen pärjää paremmin omillaan, moni mies sen sijaan on jokseenkin avuton ilman "äitiä" kotona."

Ja vastaavasti mies ei tarvitse naista mihinkään muuhun kuin seksiin, miesten seksuaalisuus kun on enemmänkin ihan luontainen tarve toisin kuin naisille, joille se on enemmänkin valintakysymys (sitä siittämistä ja biologista kelloa lukuunottamatta). Nimittäin tuo että keskiverto mies tarvitsisi naisesta "äidin" on aikalailla vanhentunut klisee, peräisin ajoilta jolloin lapsuudenkodista muutettiin suoraan naimisiin ja omaan kotiin, ja ne miehet jotka eivät muuttaneet vaan jäivät sinne peräkammariin asumaan, jäivät helposti myöskin vähän mammanpojiksi. Nykyään kun porukka muuttaa jo toiselle asteelle omineen vieraaseen kaupunkiin ei tämä enää päde, kun jokaisen on opeteltava pitämään sitä omaa taloutta jo nuoresta. Lisäksi tässä menee hyvin usein sekaisin se että mikä on "avuttomuutta" ja mikä vain erilaisuutta ja toisenlaisia valintoja; se että miehellä on kämpässä tasan kolme paskaista kahvimukia joita se kierrättää päivästä toiseen välillä vähän pesaisten sen sijasta että olisi putipuhdas arvokas kahviastiasto kaapissa rivissä ei ole "avuttomuutta", se on se systeemi millä mies pärjää ja minkä hän kokee tarvitsevansa.

Lähettäjä: ### 
Päivämäärä:   27.8.26 13:37:37

Ei mulla ikipäivänä olis tällaista elintasoa ilman mun miestä. Joskus on ero käynyt mielessä (mies on oikeasti hyvä mies! mutta viihtyisin jo paremmin yksin), mutta kaatuu sitten siihen, etten jaksaisi laittaa elämää ihan uusiksi ja alkaa kituuttaa. Siis on munkin palkka 4000 euron kieppeillä (toki brutto), mutta ei sillä nykyistä elintasoa tosiaan ylläpidettäisi, ei matkusteltaisi, ei harrastettaisi nykyisessä määrin. Ja kun miehessä ei oikeasti ole mitään vikaa, niin en jaksa sitä laittaa kiertoon. Meillä on hyvä liitto, ei tietenkään mitään ilotulitusta enää näin 27 yhdessäolovuoden jälkeen, mutta en kyllä sitä kaipaakaan.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   27.8.26 13:42:03

No nyt kun näin kysytään niin ei olisi todella samaa elintasoa, ei edes asumista ilman miestä. Ei pelkästään se, että yhdessä saa/on mahdollista asua niin kuin haluaa ja on fasiliteetit eläimille jne. vaan käytännössä mahdollistaa ne kokonaan. Onneksi on ihan paras ystäväni, edelleen antaa hyvät kyydit punkassa ja aidosti viihdytään yhdessä, antaa siis näinkin ihan konkreettista seuraa ja tyydytystä arjessa.

Lähettäjä: /// 
Päivämäärä:   27.8.26 13:58:16

Mun mies on myös Tinderistä, vaikka suurin osa ihmisistä ei napannut siellä yhtään. Vaikka joskus sanotaan, että deittailussa on naisten markkinat, niin hyville miehille on kysyntää ja munkin mies ehti käydä monilla treffeillä ennen kuin me tavattiin ja meidän kohdalla löytyi se oikea kemia heti. Mutta me tavattiin jo kolmekymppisinä, jolloin molemmat tunsi itseään paremmin, tiedetään omat rajat eikä suostuta katsomaan huonoa kohtelua kummankaan osalta, osataan mennä itseemme ja pyytää myös rehellisesti anteeksi tarvittaessa. Myös seksi vaan paranee ajan kanssa, koska molemmat tuntee toiseen ja tietää mistä toinen pitää, se on rentoa ja hauskaa, ja intiimiä muullakin tavalla kuin fyysisesti.

Tää kuulostaa todella kliseiseltä, mutta toi mies tuo mun elämään niin paljon rakkautta, että sitä on vaikea sanoin kuvailla. Mä pärjäisin hyvin itseksenikin - nauttisin harrastuksista, kavereiden seurasta, kutsumustyöstä ja omista projekteista. Mutta miehen kanssa tää kaikki on vaan paljon parempaa. Me jaetaan niin arkea kuin juhlaa, tuetaan toisiamme, kehitytään ihmisinä ja puolisoina, nauretaan joka päivä yhdessä, jaetaan läheisyyttä joka tuntuu samaan aikaan turvalliselta, mutta silti vatsanpohjassa saakka. Se, että voi jakaa elämän upean ihmisen kanssa, on tosi onnekasta. Mutta munkin kohdalla se on vaatinut niitä harha-askelia vääriin suhteisiin ja omien rajojen etsimistä. Vähempään en silti enää tyytyisi.

Lähettäjä: pop 
Päivämäärä:   27.8.26 14:04:45

Alkuun paransi, mutta vuosien kuluessa oma käsitys siitä mitä tarkoitetaan elämän laadulla niin muuttui. Kaikki näytti ulospäin hyvältä ja elämä sujui tasaiseen, mutta suhteessa oli silti ongelmia ja voin silti huonosti, eli se elämä ei ollut mua varten.

Nykyään ajattelen, että elämän laatu lähtee siitä sisäisestä hyvinvoinnista. Eli suhteessa kunnioitetaan toista ja pystytään olemaan aidosti avoimia, ihan kaikesta. Samoin arvot kohtaa. Kaikki materia on toissijaista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.8.26 14:05:02

Ainakin minulla pitkä parisuhde on selvästi tasapainottanut minua sekä nostanut itsetuntoa. Oma lapsuuden perheeni oli dynamiikaltaan jotenkin vinksahtanut ja epäterve näin jälkeen päin ajatellen kun taas mieheni lapsuuden kodissa ei ole ollut alkoholismia (isäni) tai mt ongelmia( äitini).

Lähettäjä: Miehet <3 
Päivämäärä:   27.8.26 14:07:15

Mies on tuonut mun elämään vaikka mitä ihanaa ja positiivista! Ennen kaikkea olen saanut hänestä elämänkumppanin ja parhaan ystävän. Jaetaan elämä sellaisena kuin se on, ylä- ja alamäissä. Mies aina tukee, kehuu ja kannustaa sekä auttaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.8.26 14:08:29

Yksikään mies ei ole koskaan tuonut elämääni mitään hyvää, siksi luovuinkin parisuhdehaaveista parikymppisenä. En tiedä missä saduissa näitä elintasomiehiä on, kaikki tapaamani olivat härskejä hyväksikäyttäjiä eikä taloudellinen tilanteeni tule koskaan näistä toipumaan.

Lähettäjä: Ibl 
Päivämäärä:   27.8.26 14:10:51

Ei ollut mitään hyötyä miehistä. Romanttisesti kuvittelin, että viettäisimme mukavaa aikaa yhdessä, ja pyörittäisimme yhteistä taloutta; jos toinen tulee kipeäksi tai on väsynyt, toinen ottaa kopin pakollisista asioista jne.
Noh, miestä, joka pystyisi sellaiseen, ei ole löytynyt. Kaikki lössähtävät 6 vuotiaan tasolle viimeistään siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen. Rahallisestikin minä olen aina joutunut panostamaan enemmän.
Nykyään kartutan vain omaa omaisuuttani ja elän ilman miestä.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   27.8.26 14:14:08

., kiva,kun "tiedät" meidän elämiskulujen jaosta. En toki miehen asuntolainaan osallistu, eikä pidäkään, kun laina ei ole minun. Muuten maksan kyllä juoksevia kuluja siinä, missä mieskin. Kun ei ole lapsia, harrasta kalliisti tms, niin rahaa jää ihan kivasti ylimääräiseenkin. Nämä ovat valintakysymyksiä. Jos meillä olisi lapsia, niin silloin rahatilannekin olisi luonnollisesti erilainen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.8.26 14:18:55

Itsehhän ällö täällä kerrot pikkuhiljaa kaiken elämästäsi, olet kertonut että mies maksaa asunnon ja vastikkeet mm.

Lähettäjä: —- 
Päivämäärä:   27.8.26 14:25:22

Mulla on oikein hyvä parisuhde, ollut jo 15v. Ja tiedän, että omassa kaveripiirissä on paljon hyviä miehiä ja niitä sinkkujakin. eivät vaan pyöri missään tindereissä.

Ensinnäkin mies ihana ihan ihmisenä. Miettii tosi paljon mun hyvinvointia ja aina välillä keksii pieniä kivoja yllätyksiä. Eikä mieti vai minun hyvinvointia, vaan myös mun äidin juttuja esimerkiksi. Juuri lahjoitti oman vanhan puhelimensa mun äidille, kun äitini tarvitsee eikä ollut varaa uuteen. En kysellyt edes, hän vaan päätti, että "hei, mulla ois tällanen, oisko tää hyvä äidillesi?". Hän tietää, miten iloiseksi tulen tällaisista asioista. Hän on myös hyvin empaattinen ja tukee henkisesti, jos minulla on vaikeaa. Osaa jäädä kuuntelemaan kun on se hetki, mutta osaa myös tarjota ihan konkreettisia ratkaisuja. Mutta ei ala liian nopeasti syöttämään ratkaisuja ns. väkipakolla.

Hän on myös todella kätevä käsistään. Hänen kanssaan yhdessä rakennettiin nykyinen asunto. Hän on myös todella hyvä rahaan liittyvissä asioissa.

Hänen kannustuksellaan löysin myös nykyisen työurani. En uskaltanut ensin ryhtyä yrittäjäksi, mutta mieheni kannusti. Teimme laskelmia ja hän muistutti moneen kertaan, että voin hinnoitella itseni paremmin eikä pidä myydä liian halvalla. Mun työ on arvokkaampaa. Hänelle siis iso kiitos siitä, että en jäänyt myymään työtäni polkuhintaan ja kituuttelemaan!

Hän on myös meistä se, joka jaksaa arkena siivota enemmän: hoitaa tiskejä, pyykätä jne.

Hän on oikeasti todellinen kultakimpale! Hänen ansiostaan olen parempi ihminen kuin ilman häntä.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   27.8.26 14:27:44

. , niin ja meinaat, että asunnon vastike on ainoa, mikä kuuluu elämisen kuluihin? Et ole kuullut sähkölaskusta, vakuutuksista, ruoasta esimerkiksi? :D Oletko yksinkertainen vai leikitkö vain sellaista?

Ei mieskään maksa minun mökkini kuluja, vaikka siitä hyötyykin. Ajatella!

Lähettäjä: kyynistynyt 
Päivämäärä:   27.8.26 14:29:17

Näitä positiivisia tarinoita on tosi mukava lukea, kiitos! Ja samalla tuntuu jotenkin absurdilta, esim. tuo pisteen mainitsema itsetuntoa kohottava vaikutus. Minulla on täysin päinvastainen kokemus. Parisuhteessa en ole ikinä riittänyt miehille sellaisena kuin olen, ja he ovat tehneet sen todella selväksi alkuhuuman jälkeen.

Lähettäjä: —- 
Päivämäärä:   27.8.26 14:29:42

"En tiedä missä saduissa näitä elintasomiehiä on, kaikki tapaamani olivat härskejä hyväksikäyttäjiä eikä taloudellinen tilanteeni tule koskaan näistä toipumaan."

Jos yksi ihminen on inhottava, hän on luultavasti inhottava. Jos kaikki ympärilläsi ovat inhottavia, oletkin ehkä itse inhottava. Tarkoitan, että pitäisikö katsoa peiliin? Eli etsitkö puolisoa esim. ihan vääristä paikoista? Etsitkö oikeastaan vääränlaista puolisoa? Satutko nyt vaan kiinnostumaan vääränlaisista ihmisistä?

Mietin siis tätä sillä, kun omassa kaveripiirissä on aivan upeita ihmisiä, sukupuoleen katsomatta. Koenkin, että naisissa ja miehissä on enemmän samaa kuin moni älyääkään. Ihan samoja tunteita, pelkoja, traumoja jne.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   27.8.26 14:35:53

Ikävää kuulla, että niin monella on ikäviä kokemuksia miehistä. Olen silti tavannut elämässäni paljon enemmän fiksuja, muut huomioivia ja kohteliaita miehiä kuin huonoja.

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   27.8.26 14:50:49

Viimeisin mies on opettanut minut ottamaan elämän vähän rennommin. Lisäksi olen saanut juttuseuraa, läheisyyttä, kumppanuutta, ystävyyttä, seksiä. Käytännön puolelta ajateltuna olen saanut apua autoon liittyvissä asioissa.

Lähettäjä: Huomio 
Päivämäärä:   27.8.26 15:05:30

Ensin alkuun antoi paljonkin, ekat 12v oli kuin ihanaa unta <3

Tehtiin yhdessä kotia, matkusteltiin ja oltiin parhaat ystävät. Seksi oli hyvää, vaikka kerrat vuosien kuluessa harveni.
Sitten mies kylmeni, sain selville että viesteilee muiden kanssa. Sen jälkeen on ollut kylmä sota, siedetään toisiamme ihan ok. Kunnioitus häntä kohtaan on mennyt, valehtelee ja kieroilee.

Mitä hän antaa?
Sitä elintasoa. Asun ihmisen kanssa, jolle en kelpaa hevosten vuoksi. Mutta mitä muutakaan sitä 50+ tekisi? Ei mulle ole olemassa ketään enää. Nautin hevosista niin kauan kun kunto kestää, sitten lähden johonkin yksiöön mätänemään omassa rauhassa.
Siinä on hyvä tulevaisuudensuunnitelma.

Lähettäjä: Huomio 
Päivämäärä:   27.8.26 15:08:14

Ja minunkin mies on kohtelias, muita huomioiva ja älykäs keskustelija. Siis silloin kun vastapuolena on kuka tahansa muu kuin minä :-D
Kaikki pitää tätä ihan jeesuksena ja tavallaan sitä onkin, kun ei koskaan oikein kerro mitä on oikeasti mieltä. Minä raukka olen sen saanut kuulla.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.8.26 15:19:10

Nykyinen mies on parantanut paljon. Saan jakaa elämäni hänen kanssaan, me päivittäin jutellaan paljon, halaillaan ja ollaan lähekkäin. Harrastetaan monia asioita yhdessä, tehdään paljon asioita kahdestaan. Teen hänen kanssaan asioita paljon enemmän mitä yksinäni teen. Hän tuo rakkautta, arvostusta ja tekee myös arjessa kotitöitä varmasti 60-70 prosenttia kaikesta (koska hänellä on enemmän aikaa). Ja tietysti kahden ihmisen talous mahdollistaa paremman elintason (eli paremman asunnon) kuin mitä olisin yksin pystynyt hankkimaan. Kaiken kaikkiaan, hän tuo elämään onnea, rakkautta, kokemuksia ja arjen ja omien sisimpien ajatusten jakamista.

Eksä taas - no, lista on lyhyempi. Parempaa elintasoa ja yhdessä tekemistä. Toisella puolella vaakaa taas oli enemmän asioita.

Lähettäjä: Matcha 
Päivämäärä:   27.8.26 15:35:45

Minun elämääni mies on tuonut pelkästään hyvää. Iloa, rakkautta, hellyyttä, tukea, turvaa ja kaikinpuolin minun elämä on vaan paljon parempaa mieheni kanssa, kuin mitä se oli sinkkuna. Rakastan sitä, että elämässäni on minulle rakas ihminen, joka välittää minusta ja josta minä saan välittää, jonka kanssa jakaa elämä ja koti yhdessä, jonka kanssa seikkailla ja jakaa ihan sitä perusarkea, jonka edessä saa olla just oma itsensä iloinen, suruineen, murheineen ja vikoineen ja kelpaa sellaisenaan ja joku jolle osoittaa rakkautta. Olen siis vahvasti ns ’parisuhdeihmisiä’.
Eikä minulla muutenkaan entisistäkään seurustelukumppaneista tai muistakaan elämäni miehistä (esim isä, harrastuskaverit, tuttavat, työkaverit, sukulaiset) ole mitään pahaa sanottavaa, kaikki ovat tuoneet positiivista elämääni. Olen varmaan hyvin onnekas siinä asiassa.

Lähettäjä: Sanna Lopakka 
Päivämäärä:   27.8.26 16:00:46

Minun elämääni mies on tuonut äärettömän paljon hyvää.
Iloa, rakkautta, hellyyttä, tukea ja turvaa.
Elämä miehen kanssa on äärettömän paljon parempaa kuin sinkkuna ollessa.
Mies välittää minusta ja rakastaa minua juuri sen näköisenä ja kokoisena kuin olen.
Minäkin välitän miehestä ja rakastan miestä juuri sen näköisenä ja kokoisena kuin hän on.
Jaamme elämämme ja kotimme yhdessä.
Jonka kanssa reissata ja välillä vain olla.
Olen ollut tämän miehen kanssa maailman onnellisin nainen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.8.26 16:57:56

Ei mitenkään mies paranna elämänlaatua ellei itse tarvitse miestä seksiin. 99% miehistä heikentää naisen elämänlaatua. Miehet on ottajia, naiset antajia luonteeltaan.

Viimeistään kun nainen lopettaa miehen tärkeän hyödykkeen antamisen (yleensä seksi tai kodinhoitopalvelut), mies lähtee ja "rakkaus" yhtäkkiä mystisesti loppuu. Jos nainen kehtaa sairastua, mies ei sellaistakaan kauan katsele kun palveluihin tulee katkos. Mies etsii naisesta äidin korviketta jolta saisi myös seksiä.

Lähettäjä: Han 
Päivämäärä:   27.8.26 17:04:05

Ei oikeastaan mitään muuta kummempaa loppujen lopuksi kuin seuraa ja seksiä.:D

Lähettäjä: Huomio 
Päivämäärä:   27.8.26 17:28:46

Hauskaa miten syöpähoitajat Jenkeissä koulutetaan valmistamaan sairastuneet naiset henkisesti siihen että mies tulee jättämään heidät :-D

Eli ”sulle on nyt määrätty tämmöset jaksot sytostaatteja, pyydä joku mielellään mukaan, että pääset kotiin hoidon jälkeen turvallisesti. Ja btw, sen ois hyvä olla joku muu kuin miehesi sillä hän tulee ottamaan 90% varmuudella eron sinusta seuraavan 4kk sisällä :-) muista syödä monipuolisesti ja nauttia runsaasti nesteitä. Tsemppiä jatkoon!”

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.8.26 17:46:54

Puoliso on paras ystävä, jonka kanssa jaetaan ihan kaikki. Hän lähtee lähes aina mukaan mun innostuksenkohteisiin ja auttaa sekä kannustaa niissä (ja joo, toimii myös toisinpäin). Iso osa harrastuksista on yhteisiä ja sellaisia, joissa molempien osaamista ja panosta tarvitaan. Voisinko harrastaa näitä yksin? Osaa ehkä, mutta erilailla, ja se olisi kalliimpaa ja hankalampaa.

Mies huolehtii meidän yhteisessä kodissa tietyt jutut jotka hänelle luontaisia, ja minä tietyt jotka minulta hoituu helposti. Yhdessä tehdään loput.

Lähettäjä: eräs 
Päivämäärä:   27.8.26 17:54:40

Huomio: ollaan mietitty tätä miesten käytöstä äitini kanssa. Hän sairasti syövän ja isäni jätti. Isäni kehtasi vielä itkeä "miksi mulle aina käy näin?" kun mun ÄITI sairastui :D

Oli tosiaan hänelle ihan suomessakin puhuttu, että yleisesti on aika normaalia, että ero tulee, kun puoliso sairastuu syöpään. Ihan sama onko sairastuja mies vai nainen. Sinänsä ikävää, että oma suku on ns. syöpäsuku eli suvussa kulkee geeni, joka altistaa syövälle.

Yksi mitä mietin, niin meillä suomessa ainakaan ei se sairastuneen PERHE saa mitään tukea vaikka se on kriisi koko perheelle. Muistan, että miten hirveää se oli itselle alaikäisenä lapsena kuulla, että suurella todennäköisyydellä kuolee. Ja ei se mun isällekään voinut olla helppoa, kun pelkäsi jäävänsä yksinhuoltajaksi. Rahatilanne myös muuttuu täysin eikä apua saa. Mun äiti joutui käyttämään kaikki kelan sairaspäivärahat (ja sekin pienempi kuin palkka) ja koska ei heti irtisanoutunut (koska toivoi pääsevänsä takaisin virkaansa kun paranee) ei sossu halunnut maksaa työttömyystukea, koska "et ole työtön". Siitä päästiin tappelemalla ylitse, mutta seuraavaksi sossu perusteli, että mun isä tienaa niin hyvin, että sillä elää mun äiti, minä ja jopa mun poikaystävä!

(Long story short kiinnostuneille: poikkis oli 21v minä 17v ja kesälomalla poikkis ei saanut töitä, joten sossu tutkii mitkä mun tulot on avopuolisona. Sain opintotukea ja mun isällä oli palkka toki. Eli poikkis ei saa mitään tukia, vaan mun tulot merkkaa ja sossun mielestä mulla on tarpeeksi kovat tulot. Poikkiksen perheen tulot ei merkanneet, koska hän oli jo yli 21v. )

Olen kyllä varma, että sossu ei koskaan katsonut kokonaisuutta:
Äiti on käytännössä tuloton ja sairauden hoitoon menee aina rahaa. Isän tuloilla olisi pitänyt elättää 4 henkeä ja maksaa kahden asunnon kulut eli vanhempieni koti ja mun ja mun miehen opiskelija-asunnon vuokra. Kyllä siitäkin onneksi selvittiin, mutta ei se auta sitä sairastuneen perhettä, että joutuu miettimään mitä syödä ja laittamaan perheen rakkaat lemmikit pois. Tottakai niin joutuu tekemään, mutta se on muutenkin surulliseen tilanteeseen kauhea paikka.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   27.8.26 18:00:02

Mieheni kanssa ollaan tasavertaisia hyvässä parisuhteessa. Olen saanut parhaan elämänkumppanin. Mies jakaa ilot ja surut kanssani. Mies teki selväksi jo alussa, että ei tarvi "äitiä" eikä kodinhoitajaa. Hän on pyörittänyt omaa kotiaan niin todella arvostaa sitä, että teemme kotityötkin yhdessä.
Mies on erittäin hyvä keskustelija ja jaksaa kuunnella. Miehellä on omia harrastuksia ja minulla omia. Me jaamme arjen ja juhlan yhdessä. Mies on paras kanssakulkija minulle.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   27.8.26 18:08:24

Seksin laatua parantaa sopiva kumppani, ei mitään suhdetta olisi muuten edes muodostunut.

Arkea jos miettii, niin hyvän seuran lisäksi saan aamuteen vuoteeseen ja valmiin herkullisen ruuan kaupasta nenän eteen asti iltaisin, vapaalla myös lounaan. Imurointi vaan tapahtuu ja sänkyyn ilmestyy puhtaat lakanat, yleensä ne lakanat myös peseytyy ihan minun tietämättä ja roskiksetkin tyhjentyy usein omia aikojaan. Remontti ymv. hommissa on se toinen käsipari, joka tekee monista yksin hoidettavaksi mahdottomista toimista helppoja. Sairastuessa on joku hoitamassa pakolliset asiat, joihin ei itse kykene.

Lisäksi toki se taloudellinen puoli, että yksin asuminen ymv. olisi kohtuuttoman paljon kalliimpaa ja monissa asioissa joutuisi tyytymään vähempään. Taloudellisissa ongelmatilanteissa tuo turvaa, kun on kahdet tulot ja kahdet säästöt.

Huonoon suhteeseen ei missään nimessä kannata tyytyä, vaan alusta asti tehdä selväksi, että suhde päättyy saman tien, jos toinen koittaa mukavuudenhaluisuuttaan taantua holhouksen alaiseksi lapseksi.

Lähettäjä: ., 
Päivämäärä:   27.8.26 18:15:32

Alottajan pitää alkaa muuttaa värähtelyään ja manifestoida erilaista versiota itsestään niin voit saada toisenlaisen miehen.

Lähettäjä: Huomio 
Päivämäärä:   27.8.26 18:30:44

Piti oikein googlata, kun en muistanut numeroita.

Miehistä lähtee lätkimään naisen sairastuessa 21% ja naisista miehen sairastuessa 3%.

Että onhan tuossa moninkertainen ero. Suomessa ei varmaan vaan kehdata sanoa asioita niinku ne on.

Lähettäjä: pisterivitön 
Päivämäärä:   27.8.26 20:47:35

Tää Ällö on vissiin merkittävä hahmo,kun täällä on tehty analyysiä rahankäytöstä. Terveempää olisi keskittyä omiin asioihin eikä muihin,outoa kyttäämistä.

Miehen kanssa oltu nyt 11vee, lapsi tulossa tammikuussa. Parisuhde on mulle luottamusta, tasapainoa, hellyyttä, sisäistä rauhaa. Ja joo, vaikuttaa toki myös taloudellisesti, kun kaikista kuluista ei vastaa yksin, kuten aina parisuhteessa, jossa molemmat ovat työelämässä ja toinen ei elätä toista. Toki yksin menisi enemmän rahaa, en kiellä. Mukava elämä ja tasainen arki, tätä halusinkin aina.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   27.8.26 20:59:08

Takana 20vuotta yhdessä.
Mies on minun paras kaveri ja vuoreni johon voin aina tukeutua.

Kyllä sitä silloin tällöin on miettinyt, että olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella, mutta todennut että ei ole. Vietin sen verran railakkaan nuoruuden ja poikaystäviä oli paljon. Silloin myös sydänsuruja ja ongelmia miesten kanssa koko ajan joten deittailukiintiö täyttyi jo nuoruudessa. Onneksi!

Joka ilta menen yhä mieheni kainaloon nukkumaan.

Lähettäjä: Sanna Lopakka 
Päivämäärä:   27.8.26 22:34:46

Lähettäjä: Sanna Lopakka
Päivämäärä: 27.8.26 16:00:46

"Minun elämääni mies on tuonut äärettömän paljon hyvää.
Iloa, rakkautta, hellyyttä, tukea ja turvaa.
Elämä miehen kanssa on äärettömän paljon parempaa kuin sinkkuna ollessa.
Mies välittää minusta ja rakastaa minua juuri sen näköisenä ja kokoisena kuin olen.
Minäkin välitän miehestä ja rakastan miestä juuri sen näköisenä ja kokoisena kuin hän on.
Jaamme elämämme ja kotimme yhdessä.
Jonka kanssa reissata ja välillä vain olla.
Olen ollut tämän miehen kanssa maailman onnellisin nainen."

Yhdessä jo 14 vuotta.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   27.8.26 22:36:46

Pääsin eroon siitä

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   27.8.26 22:46:48

Mies haluaa ratkaista ongelmani, jos vain pystyy. Jos voivottelen kotona jotain, hän miettii, voisiko jollain työkaluilla ja rakentamisella ratkaista asian ja sitten tekee sen. Tämä on minusta ihanaa ja miehekästä.

Mies lohduttaa, tarjoaa keskustelua ja kuuntelee. Fyysistä läheisyyttä saan niin paljon kuin haluan ja mies on edelleen minuun hulluna 10 vuoden jälkeen ja aina seksiin valmis. Naimisissa ollaan.

Ja toki kahdet tulot auttavat molempia, kun voi tehdä isoja hankintoja yhteistililtä. Mies sen sijaan aina tarjoaa ravintolassa. :)

Tinderistä tämäkin.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   27.8.26 23:03:12

Ihana mies Muhvilla!

Lähettäjä: B 
Päivämäärä:   27.8.26 23:14:38

"Ei ollut mitään hyötyä miehistä. Romanttisesti kuvittelin, että viettäisimme mukavaa aikaa yhdessä, ja pyörittäisimme yhteistä taloutta; jos toinen tulee kipeäksi tai on väsynyt, toinen ottaa kopin pakollisista asioista jne.
Noh, miestä, joka pystyisi sellaiseen, ei ole löytynyt. Kaikki lössähtävät 6 vuotiaan tasolle viimeistään siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen. Rahallisestikin minä olen aina joutunut panostamaan enemmän.
Nykyään kartutan vain omaa omaisuuttani ja elän ilman miestä."

Saman todennut. En enää jaksa 40 vuotiaana yrittää edes etsiä. Läheisyyttä on ikävä, siihen tarvitsisin miestä. Mihinkään muuhun en koska kuitenkin vain lopulta kurjistavat elämää.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   27.8.26 23:42:40

Taitaa se karu fakta olla, että hyviä miehiä on oikeasti vähän ja ne jotka kuvittelevat olevansa hyvässä suhteessa saattavat joskus vielä yllättyä, eihän sitä tietysti ikinä tiedä kenestäkään ennen kuin jokin tilanne itselle sattuu, kuten sairastuminen vakavasti tms. Itse en halua edes ottaa sitä riskiä enää, jokainen kerta on saanut pettyä. :D

Voisi toki elää leveämmin puolison kanssa, mutta en mä kyllä senkään takia suhteeseen lähtisi, voihan sitä yksin myös kovalla työllä saavuttaa hyvän taloudellisen tilanteen.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   27.8.26 23:53:01

Hyvät on varattu, naiset sekä miehet.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   27.8.26 23:57:39

Voisin kirjoittaa saman kuin Muhvi. Me olemme olleet yhdessä tosin 20 vuotta. Mies huolehtii ja auttaa, saan sairastaakin rauhassa. Lapset kohta aikuisia. Elämä ei voisi mitenkään olla parempaa ilman tuota ihanaa puolisoa.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   28.8.26 00:12:19

Onpa täällä kyynistä porukkaa. Itse ollut varattu reilusti yli 10v ja eipä ole valittamista. Puoliso hoitaa oman tonttinsa ja tarvitessa minunkin osuutta jos itse olen kykenemätön ( kipeänä, reissussa). On hyvä isä lapsille ja yhä kiinnostunut parisuhteestamme. Ei valittamista. On minulle läheisin ihminen, tuki, ystäväni ja se ihminen joka jakaa hurjimmatkin asiat elämästä. Mutta se on fakta ettei toista samanmoista tule jos tuo joskus poistuu. Ja kyllä, jaetaan elämisen kulut eikä nillitetä toisillemme kuin täysin satunnaisesti.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   28.8.26 00:46:21

Muuttamalla pois.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   28.8.26 01:01:44

10 vuotta... Palataan asiaan kun ootte saaneet siihen päälle 20 vuotta lisää ;)

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   28.8.26 09:01:02

Heh: no oma puoliso on vaan parantunut vuosien varrella. Joten kun tuo 20v tulee muutaman vuoden kuluttua täyteen, ollaan varmaan hiouduttu yhteen ;) tiedätkö kun mun elämän suurin murhe ei ole se, että kumppani jättää. Jos hän päätyy siihen ratkaisuun, en sille mitään voi. Joten en murehdi sellaisia asioita. Ja jos puoliso muuttuu epämiellyttäväksi minusta johtumattomista syistä, voin aina erota. Siitäkin huolimatta että hän on läheisin ihminen ikinä. Katsos life is.

Lähettäjä: Han 
Päivämäärä:   28.8.26 10:13:40

"Hyvät on varattu, naiset sekä miehet"
Ja yhtälailla huonot. Naistenhakkaajat, pettäjät, valehtelivat, laiskat, päihteiden käyttäjät jne jne.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.8.26 10:14:59

Nussikaa vain niitä jännämiehiänne.

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   28.8.26 10:22:27


"Hyvät on varattu, naiset sekä miehet"

Sen takia tässä onkin vaikeaa päättää, yrittäisikö vielä tutun ja turvallisen viikonloppujuopon kanssa vai ottaisiko riskin ja etsisi jonkun toisen, jonka kanssa ongelmat tulisivat yllätyksenä.

Lähettäjä: Pumpkinspice 
Päivämäärä:   28.8.26 10:29:25

Ihan rehellisesti sanottava, että mun mies on vain ja ainoastaan parantanut minun elämänlaatua ja lisännyt onnellisuutta. Ollaan oltu nyt 15 vuotta yhdessä. En omaa huonoja kokemuksia miehistä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   28.8.26 10:54:10

Oi voi, mun mies maksaa meidän elämisen, talot, kulut, mun elukat, kauppalaskut, osallistuu kotitöihin eikä edes valita :D , sekä tasapainottaa mun ailahtelevaa temperamenttia ihan huomattavasti. Kohta 20 vuotta.
Enkä ole edes erityisen kaunis tai kiva, go figure! En luovu ikinä jos ei ole pakko <3

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.8.26 12:25:20

Henkistä tukea ja turvallisuutta. Tunnen olevani rakastettu, kuulen usein että hän rakastaa minua tai olen rakas. Hyväksyntää vaikeissakin tunteissa. Hyvää seuraa, ollaanhan me oltu parhaita ystäviäkin vuosikaudet.
Rahat on pidetty aika tiukasti erillään ja asutaan omissa asunnoissamme joten on myös oma talous turvassa sekä omaa rauhaa ja tilaa. Ollaan molemmat aiemmin asuttu jonkun kanaaa yhdessä eikä kumpikaan sitä enää halua. Tai ei ole mahdollista meidän tuloilla niin isoa lukaalia hankkia että molemmilla on oma rauha :p