|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 23.8.26 13:32:28
Minulla on kavereita, mutta kaikki hyvät ystävät ovat tipahtaneet matkasta viimeisen parin vuoden aikana. Kavereiden kanssa voi välillä kahvitella tai käydä jossain, mutta sellaisia ystäviä, jotka oikeasti tätä elämää ja sen erilaisia tapahtumia enää jakaisivat ei ole. Ei minulla ole ketään, joka pyytäisi mukaan matkalle tai joka lähtisi minun kanssa matkalle jos kysyn. Tai ketään, joka viettäisi juhannusta tai pikkujouluja kanssani. Kukaan ei enää lähde edes ravintolaan, vaikka pyytäisi. Kyse ei ole rahan puuttumisestakaan, koska sinne ravintolaan menevät kyllä säännöllisesti sitten muiden kanssa. Yksi syy varmasti on, että asun kauempana muista ja toinen koska muut ovat perheellisiä ja itse olen 40-vuotias sinkku. Ei tällaiselle löydy enää paikkaa mistään. Vapaaehtoisesti en ole sinkku, mutta en halua olla suhteessakaan jos sopivaa kumpppania ei vain löydy.
En enää jaksa pitää yhteyttäkään, kun esimerkiksi puhelulle ei löydy aikaa. En jaksa kirjoittaa joka viikko pitkiä viestejä, kun niitä täytyisi kirjoittaa monelle ihmiselle. Olen ehdottanut, että soitellaan, jolloin vastaus on lähes aina, että katsotaan kun on aikaa. Sitä aikaa ei ole tullut, edelleen odotan. Kavereille voi lähettää viestin, että kahvitellaanko ensi viikolla ja se yleensä onnistuu. Sitäkään en kyllä usein enää jaksa, kun ihmiset tuppaavat keskeytyksettä puhumaan itsestään tunnin putkeen. Mitään muuta ei väliin pysty edes kommentoimaan kuin jaa, aha, niinkö ja oikeasti.
|