Lähettäjä: Yksinäinen keiju 
Päivämäärä:   22.8.26 23:19:31

En oikein tiedä, miten tässä kävi näin. Että jäin näin yksin. Yritin opiskelua, työpaikan vaihtoa, paikkakunnan vaihtoa, vapaaehtoistyötä, seuratoimintaa, uutta harrastusta. Kuuntelin vuodatukset, autoin rempassa, kävin hakemassa 200km päästä. Silti en keksi yhtään ihmistä, jolle voisin soittaa "mitä kuuluu, lähdetkö leffaan, lenkille tms you name it". En edes keksi, kenen kanssa jakaa hauska meemi!

Olisin kiinnostunut kuulemaan, miten just sä onnistuit löytämään uusia ystäviä aikuisena (+30v ja perheellisenä)?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.8.26 23:25:46

Tää aika on jotain ihan käsittämättömän kummallista tosi monelle. Ihmiset jäävät yksin. :(

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   22.8.26 23:38:01

Sama juttu. Tosin perhettäkään ei ole.

Lähettäjä: Omppu 
Päivämäärä:   22.8.26 23:42:36

Eikö facebook ole täynnä ryhmiä tähän tarpeeseen?

Lähettäjä: hmh 
Päivämäärä:   22.8.26 23:42:46

Aikuisiällä ystävien löytäminen vie aikaa. Itse ehdin asua uudella paikkakunnalla useamman vuoden, ennen kuin löysin ystävän muualta muuttaneesta työkaverista. Hyvin usein paikkakuntalaisia on vaikea saada ystäväksi, koska kaikki tuntevat toisensa jo ennestään ja itse olin pitkään ulkopuolinen. Ystäväni ovat lähes kaikki siis muualta tulleita. Työpaikka ja harrastukset ovat olleet hyviä löytöpaikkoja.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   23.8.26 08:00:53

Onko nykyään ajan viettäminen ystävien kanssa vähän spesiaali harrastus? Tv:t ja tuubit on täynnä hyvää viihdettä, ihmisiä tapaa harrastuksissa ja töissä, kotona on ehkä oma perhe. Tarkoitan sitä, että ehkä niitä vanhanaikaisia ihmisiä, jotka vielä haluavat viettää aikaa ystävien kanssa, pitää hakea ihan tietyistä piireistä, vähän niin kuin lavatansseista pitäviä on helpointa kohdata lavatansseissa. Onko jotain ystävänhakusovellusta? Laita sinne ilmoitus.

Lähettäjä: Yksinäinen keiju 
Päivämäärä:   23.8.26 22:52:09

Kiitos kommenteista.

Hmh: Kyllä tunnistan tuon että on hankalaa saada ns. jalansijaa laumassa, joka on hitsautunut lapsesta asti yhteen. Ja tosiaan tilannetta hieman hankaloittaa se, etten koe verkko/somemaailmaa omakseni. Toisaalta, kun nyt kerta tännekin jo avauduin, niin...

M: tuota en tosiaan oo tavallaan tullut ajatelleeksi, että ajan viettäminen yhteisen tekemisen parissa olisi jo vanhanaikaista. Tai että se yhteinen tekeminen pitää olla ennen kuin voi viettää aikaa yhdessä. Ehkä siinä mielessä tosiaan aiemmin on ollut helpompaa, kun eri vaihtoehtoja on ollut vähemmän ja sitä kautta samaa asiaa on tehnyt enemmän ihmisiä, joista suodattaa ne "oma tyypit".

Lähettäjä: Kata 
Päivämäärä:   24.8.26 00:36:48

Harrastuspiireistä. Mukaan seura- ja yhdistystoimintaan.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   24.8.26 11:02:52

Eipä sitä aiemminkaan aikuiset ole viettänyt tolkuttomia aikoja ystävien kanssa vaan oltu perheen kanssa yhdessä. Enemmin minä näkisin että nykyinen ajatusmaailma siitä kuinka paljon aikaa vietetään kaverien kanssa on outo. Lapsilla, teineillä ja nuorilla aikuisilla on aikaa ja halua tehdä paljon kaveriporukalla, sitten kun alkaa olemaan perhettä niin hyvin vähän. Nykyään tietysti kun sinkkuus lisääntyy niin on enemmän aikuisia joilla olisi aikaa mutta silloin täytyy löytää ne samanhenkiset ihmiset. Lisäksi aiemmin muutettiin vähemmän, tunnettiin ympäristön ihmisistä isompi osa ja vaikka ei mitään hyviä ystäviä ollutkaan paljon, osa sosiaalisesta tarpeesta täytettiin ihan sillä pintapuolisella rupattelulla.

Meemit voi lähettää ihan kelle tahansa. Se on just se tapa jolla yhteyttä ylläpidetään. Jos ei tule vastausta niin sitä ei tarvitse miettiä sen kummemmin, sitten taas uudestaan seuraavalla kerralla