|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 21.8.26 16:34:55
Taitaa Jukka Kopra olla yhtä vähän perillä asiasta kuin hevostallin persut. Silti pitää öyhöttää vasemmistolaisten tekemästä tutkimuksesta, joka ei pidä paikkaansa.
"Sosiaaliturva
Kokoomus kyseenalaistaa suojaosatutkimuksen, kävimme väitteet läpi
Kokoomuksen Jukka Kopra kyseenalaistaa tuoreen tutkimuksen johtopäätöksen, jonka mukaan työttömyystuen suojaosat lisäsivät työntekoa.
Hallitus poisti suojaosat kaksi vuotta sitten.
Tutkija vääntää tässä jutussa rautalangasta, mitä suojaosien työllisyysvaikutuksista tiedetään.
Pääministeri Petteri Orpo, sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra puhuivat medialle kesäkuussa.
Tällä viikolla uutisoitiin tutkimuksesta, jonka tulokset eivät olleet hallitukselle mairittelevia.
Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että asumistuen ja työttömyystuen suojaosat ovat lisänneet selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana.
Suojaosien avulla ihmiset saivat tienata 300 euroa ennen kuin palkkatulot alkoivat vaikuttaa työttömyystuen ja asumistuen saamiseen. Petteri Orpon (kok) hallitus päätti poistaa suojaosat. Keskeisiä perusteluja oli kaksi: Suojaosien poiston laskettiin säästävän valtion kassasta noin 60 miljoonaa euroa. Toiseksi perusteluna oli se, että ihmisiä haluttiin kannustaa osa-aikatöiden sijaan kokopäivätöihin.
Oppositio on ilakoinut tuoreesta tutkimustuloksesta. Tutkimuksen mukaan osa-aikatöiden tekeminen lisääntyi, eikä tutkimuksessa löydetty viitteitä siitä, että suojaosat olisivat heikentäneet mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti.
Nyt kokoomuksesta kuitenkin kyseenalaistetaan tutkimuksen johtopäätökset. Tutkimuksessa tutkittiin asumistuen vuoden 2015 suojaosauudistusta. Vuoden 2014 työttömyystuen suojaosauudistus ei ollut tutkimuksen kohde.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoo tulkitsevansa, että tästä syystä tutkimuksesta ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että myös työttömyystuen suojaosan poistolla olisi samat vaikutukset kuin asumistuen suojaosan poistolla.
”Tutkimus on varmasti sinänsä tieteellisesti pätevä, mutta johtopäätökset eivät koske sitä asiaa, mistä on puhuttu. Oli tutkittu asumistuen suojaosien poistoa, mutta siitä oli vedetty yleistys koskien työttömyystuen suojaosan poistoa.”
VATT:n tutkijat ovat aiemmin kertoneet, että osa-aikatyön tekeminen ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen. Kopran mukaan tämä on osoitus siitä, että suojaosia ei tarvita siihen, että ihmiset hakeutuisivat työttöminä tekemään osa-aikatöitä.
”Jos opposition kommenttien sävyä kuuntelee, niin sieltä välittyy sellainen tunnelma, että ihmisen ei kannattaisi tehdä töitä ollenkaan, jos hän saa työttömyystukea.”
Työttömyystuen rinnalla voi tosiaan edelleen tehdä töitä, ja moni tekeekin. Osa-aikaisesti töitä tekevät voivat saada soviteltua työttömyystukea, jolloin jokainen ansaittu euro leikkaa työttömyystukea 50 senttiä. Työttömyystuki ei siis leikkaudu kokonaan, vaikka ihminen tekisikin jonkin verran töitä.
Jukka Kopran (kok) mukaan suojaosia ei tarvita siihen, että ihmiset hakeutuisivat työttöminä tekemään osa-aikatöitä.
Jukka Kopran (kok) mukaan suojaosia ei tarvita siihen, että ihmiset hakeutuisivat työttöminä tekemään osa-aikatöitä. Kuva: Matti Pietola / HS
Kokoomuksen hallituskumppani Rkp on tehnyt suojaosia koskevan tutkimuksen perusteella hyvin erilaisen analyysin.
”Olemme tehneet maanlaajuisen kokeilun. Tutkimukset viittaavat siihen, että kokeilu on ollut epäonnistunut. Se ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin. Meillä on vahvaa näyttöä siitä”, puolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi torstaina.
Nyt Rkp haluaisikin palauttaa suojaosat. Kopran mielestä taas ”kokeilun” epäonnistumisesta ei ole näyttöä.
”Sitä johtopäätöstä, että suojaosien poistolla olisi haitallinen vaikutus, sitä ei tuon tutkimuksen perusteella voi tehdä.”
Miten on, voiko tuoreesta tutkimuksesta tehdä johtopäätöksiä, jotka koskevat työttömyystuen suojaosien vaikutuksia?
Lyhyt vastaus on VATT:n tutkimusjohtajan Tuomas Matikan mukaan, että kyllä voi. Annetaan hänen kuitenkin vääntää asia rautalangasta.
Ensinnäkin, korrelaatio työttömyysturvan suojaosien ja osa-aikatyön lisääntymisen välillä on täysin selvä, Matikka sanoo. Eli sen jälkeen kun työttömyysturvan suojaosa lanseerattiin vuonna 2014, alkoivat työttömät tehdä selvästi aiempaa enemmän osa-aikatöitä.
Korrelaatiosta ei siis edes ole epäselvyyttä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa pyrittiin etsimään kausaliteettia, siis osoittamaan, että osa-aikatöiden yleistyminen varmasti johtui suojaosien lanseeraamisesta.
Tätä tehtävää varten tutkijat päättivät tarkastella asumistuen suojaosauudistusta, sillä se tarjosi luotettavimman mahdollisen tutkimusasetelman. Asumistuen suojaosa nimittäin paransi osa-aikatyön taloudellisia kannustimia vain niillä työttömillä, jotka saivat myös asumistukea. Tutkijat siis vertasivat toisiinsa asumistukea saaneita työttömiä (koeryhmä) ja sellaisia työttömiä, jotka eivät saaneet asumistukea (verrokkiryhmä).
Osa-aikatyö yleistyi voimakkaasti niiden työttömien joukossa, jotka saivat asumistukea. Osa-aikatyötä tekevien osuus kasvoi tässä joukossa 23–32 prosentilla verrokkiryhmään verrattuna.
Syy siihen, miksi tutkimus ei kohdistunut työttömyystuen suojaosauudistukseen, on yksinkertainen: tämä uudistus ei tarjonnut koeryhmä–verrokkiryhmä-asetelmaa. Ei ollut erikseen sellaisia työttömyystukea saavia työttömiä, joita työttömyystuen suojaosa ei olisi koskenut.
Mutta voiko asumistukea koskeneen tutkimusasetelman perusteella sitten vetää johtopäätöksiä työttömyystuesta?
Kyllä voi, Matikka sanoo. Kuten todettua, työttömyystuen suojaosien lanseeraamisen ja osa-aikatöiden tekemisen välillä on jo todettu vahva ajallinen yhteys. Asumistukea koskevan kausaalisuhteen voi Matikan mukaan luotettavasti päätellä koskevan myös työttömyystukea.
”Ei ole mitään selkeää syytä, miksi työttömät reagoisivat tällaiseen kannustimeen eri tavalla asumistuen ja työttömyystuen kohdalla.”
Entäpä sitten Kopran esiin nostamat tilastot siitä, että osa-aikatyön tekeminen on yhä korkeammalla tasolla kuin ennen suojaosien lanseeraamista, vaikka suojaosat on poistettu? Matikka on erinomainen ihminen vastaamaan myös tähän kysymykseen, sillä juuri hän on selvittänyt ja tehnyt tunnetuksi kyseisiä tilastoja.
Nämä kaksi tutkimustulosta – joiden molempien takana Matikka siis itse on – eivät ole toisiaan poissulkevia, hän sanoo.
Ensinnäkin, suojaosien poisto kyllä vähensi osa-aikatyön tekemistä. Palkkatuloja saaneiden työttömien keskimääräinen osuus siis laski suojaosien poiston jälkeen.
Samaan aikaan palkkatuloja saaneiden työttömien määrä pysyi silti korkeammalla tasolla kuin ennen suojaosien lanseeraamista 2010-luvun puolivälissä. Etenkin ansiosidonnaista saavilla työnteko on yhä huomattavasti yleisempää kuin se oli ennen suojaosia – siis, vaikka suojaosia ei ole enää käytössä.
Toiseksi, ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavat myös muut asiat kuin suojaosan lanseeraamiset ja poistot. Siksi juuri nyt ei välttämättä tapahdu täysin samoja asioita, mitä olisi tapahtunut reilut 10 vuotta sitten.
”On mahdollista, että työmarkkinoilla on tapahtunut muutoksia osa-aikatöissä. Osa-aikatyö on myös hirvittävän ammattikohtaista. Täsmällisiä syitä pitää kuitenkin seurata ja tutkia, suojaosien poistosta on vielä sen verran vähän aikaa.”
Matikka on Kopran kanssa samaa mieltä siitä, että keskustelu suojaosien poistamisesta meni nopeasti siihen, että ihmiset eivät tekisi enää lainkaan osa-aikatöitä työttömyyden aikana. Näin ei tilastojen mukaan ole tapahtunut.
Loppujen lopuksi kansalaisille taitaa kuitenkin olla merkitystä sillä, kannattaako suojaosia olla olemassa vai ei.
Antaako tutkimus siihen jotain vastauksia?
Olennaista on tietysti se, vaikuttavatko suojaosat ihmisten työllisyyteen pidemmällä aikavälillä, Matikka sanoo.
”Suojaosalla ei ainakaan ole havaittu sellaista vaikutusta, että se ehkäisisi kokoaikatyötä. Osa-aikatyössä saadaan työkokemusta ja kontakteja työnantajiin.”
Toisaalta suojaosat eivät mitenkään massiivisesti myöskään lisänneet ihmisten työllistymistä kokoaikatöihin. Vaikutukset osa-aikatyön tekemiseen olivat paljon selkeämmät, Matikka sanoo.
Tutkimusnäytön perusteella voi Matikan mukaan ennustaa, että suojaosan palauttaminen yhä kasvattaisi työttömien työntekoa.
”Mutta kuinka paljon, se on vaikea tässä kohtaa sanoa. Ja tietysti se, halutaanko tähän käyttää rahaa, on poliitikkojen mietittävä.”
Yksi argumentti suojaosia vastaan on se, että ihmiset käyttävät järjestelmää hyödykseen tavalla, joka ei hyödytä muuta yhteiskuntaa. Eli, että he työskentelevät tasan tarkkaan 300 euroon asti ja saavat täyden työttömyystuen.
”Aiempi järjestelmä johti tilanteeseen, jossa ihminen sai työttömyyskorvausta ja teki kolme päivää kuukaudessa töitä. Hänen tulotasonsa saattoi olla sama kuin ihmisen, joka teki 20 päivää kuukaudessa töitä. En pidä sitä kohtuullisena”, kokoomuksen Jukka Kopra sanoo.
Matikka vahvistaa, että tällainen käyttäytyminen lisääntyi jonkin verran, kun suojaosat tulivat käyttöön, mutta kyseessä oli kohtuullisen pieni ilmiö.
”Keskimäärin ei havaittu muutoksia siinä, mikä osa-aikatyöstä saatu palkka oli. Ainoa, mikä selvästi muuttui oli, että useampi ihminen teki osa-aikatöitä.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012219855.html
|